Toiminnot

Ero sivun ”Suuri paasto” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
(35 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Suureksi paastoksi nimitetään paastoaikaa, joka on ortodoksisessa kirkossa ennen pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaista eli laskiaissunnuntaista.
+
[https://www.ortodoksi.net/images/9/96/Suuri_paasto_%E2%80%93_audio_on3.mp3 Kuuntele] (klikkaa auki uuteen välilehteen)<br>
 +
<br>
 +
'''Suureksi paastoksi''' nimitetään [[Paastoajat|paastoaikaa]], joka on [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] ennen [[Pääsiäinen|pääsiäistä]], Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa [[sovintosunnuntai]]sta eli laskiaissunnuntaista.
 +
[[Kuva:Kaularisti mar.jpg|350px|thumb|<center><small>[[Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous]]<br>[https://www.ortodoksi.net/images/a/aa/Es_paastorukous_on3.mp3 Kuuntele]<br>''Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,<br>velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.<br>Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,<br>nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.<br>Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,<br>etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.<br>Aamen.''</small></center>]]
  
Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.
+
Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.
  
Alkuun se koski vain opetettavia, katekumeeneja, jotka kastettiin pääsiäisenä, mutta alkoi jo varhain myös koskemaan muitakin, ensi alkuun kehoituksena jakaa katekumeenien rukous ja kieltäymys.
+
Alkuun se koski vain opetettavia, [[Katekumeeni|katekumeeneja]], jotka kastettiin pääsiäisenä, mutta alkoi jo varhain myös koskemaan muitakin, ensi alkuun kehoituksena jakaa katekumeenien rukous ja kieltäymys.
  
Suuren paaston jakautuminen 40 päivälle on ollut ongelmallinen kysymys kirkolle pitkän aikaa. Laskentatapa on vaihdellut alueittain eri puolilla kristikuntaa. Ongelmia ovat olleet mm. lauantai (Jumalan asettama levon ja nautinnon päivä) ja sunnuntai (ylösnousemuksen päivä), ovatko ne paastopäiviä ja lasketaanko Suuri viikko paastoaikaan.
+
Suuren paaston jakautuminen 40 päivälle on ollut ongelmallinen kysymys kirkolle pitkän aikaa. Laskentatapa on vaihdellut alueittain eri puolilla kristikuntaa. Ongelmia ovat olleet mm. lauantai (''Jumalan asettama levon ja nautinnon päivä'') ja sunnuntai (''ylösnousemuksen päivä''), ovatko ne paastopäiviä ja lasketaanko [[Suuri viikko]] paastoaikaan.
  
Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alakuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.
+
Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.
  
Konstatinopolissa Lasaruksen lauantai ja Suuri viikko katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.
+
Konstantinopolissa [[Lasaruksen lauantai]] ja [[Suuri viikko]] katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja [[palmusunnuntai]] katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.
  
 
Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.
 
Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.
  
Valmistusviikot ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina Sakkeuksen sunnuntaista pääsiäiseen (n. 10 - 12 viikon jaksoon) sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.
+
[[Valmistusviikot]] ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina [[Sakkeuksen sunnuntai]]sta pääsiäiseen (''n. 10 - 12 viikon jaksoon'') sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.
 +
[[Kuva:Matka_paasiaiseen.jpg|thumb|350 px]]
 +
Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:
 +
# [[Ortodoksisuuden sunnuntai]]<small>-> [[Ortodoksisuuden sunnuntai (opetuspuhe)|OP1]]- [[Ortodoksisuuden sunnuntaina (2. opetuspuhe)|OP2]]-[[Ortodoksisuuden sunnuntaina (opetuspuhe)|OP3]]</small>
 +
# [[Gregorios Palamaksen sunnuntai|Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai]] -> [[Gregorios Palamas]]
 +
# [[Ristinkumartamisen sunnuntai]] <small>-> [[Ristinkumartamisen sunnuntai (opetuspuhe)|OP2]]-[[Ristinkumartamisen sunnuntaina|OP3]]</small>
 +
# Pyhittäjä [[Johannes Siinailaisen sunnuntai]] -> [[Johannes Siinailainen]]
 +
# Pyhittäjä [[Maria Egyptiläisen sunnuntai]] -> [[Maria Egyptiläinen]]
 +
 
 +
Suurta paastoa seuraa [[Suuri viikko]], jossa ovat:
 +
# [[Palmusunnuntai|Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai]]
 +
# [[Suuri maanantai]]
 +
# [[Suuri tiistai]]
 +
# [[Suuri keskiviikko]]
 +
# [[Suuri torstai]] (''läntisessä perinteessä kiirastorstai'')
 +
# [[Suuri perjantai]] (''läntisessä perinteessä pitkäperjantai'')
 +
# [[Suuri lauantai]]
 +
 
 +
Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, [[Pääsiäinen|Herran pääsiäinen]] eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.
 +
 
 +
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
  
Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:
+
== Kirjallisuutta ==
# Ortodoksisuuden sunnuntai
+
 
# Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai
+
* [[Serafim (munkki)|Munkki Serafim]]: [[Tie ylösnousemukseen]] - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006
# Ristinkumartamisen sunnuntai
+
* [[Alexander Schmemann]]: [[Suuri paasto (kirja)|Suuri Paasto]], (OV) 1982
# Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
 
# Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai
 
  
Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, jossa ovat:
+
== Katso myös ==
# Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai
 
# Suuri maanantai
 
# Suuri tiistai
 
# Suuri keskiviikko
 
# Suuri torstai
 
# Suuri perjantai (läntisessä perinteessä pitkäperjantai)
 
# Suuri lauantai
 
  
Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.
+
* [[Sakkeuksen sunnuntai]]
 +
* [[Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai]]
 +
* [[Tuhlaajapojan sunnuntai]] <small>-> [[Tuhlaajapoika (opetuspuhe)|OP1]]-[[Tuhlaajapoika - itseensä meneminen (opetuspuhe)|OP2]]</small>
 +
* [[Tuomiosunnuntai]] <small>-> [[Tuomiosunnuntai (opetuspuhe)|OP1]]</small>
 +
* [[Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien muistopäivä|Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien ja jumalankantajaisien muistopäivä]] sovintosunnuntaita edeltävänä lauantaina
 +
* [[Sovintosunnuntai]] <small>-> [[Sovintosunnuntaina (opetuspuhe)|OP1]]</small>
 +
* [[Valmistusviikot]] <small>-> [[Valmistusviikot (opetuspuhe)|OP1]]</small>
 +
* [[Paastosäännöt ortodoksisessa kirkossa]]
  
HAP
+
== Linkkejä ==
Kirjallisuutta:
 
  
* Munkki Serafim: Tie Ylösnousemukseen - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006
+
* [https://ort.fi/uutishuone/2016-10-06/paasto-ja-paastosaantojen-merkitys-0 www.ort.fi: Paasto ja paastosääntöjen merkitys]
* Alexander Schmemann: Suuri paasto, (OV) 1982
+
* [https://www.tsasouna.net/FI/2012/02/06/rtirx/ isä Raimo Sissonen / Tsasounan suunnalta: Suuri paasto]
  
Linkkejä:
+
[[Luokka:Pääsiäinen]]
* www.ort.fi: Paastoaminen ja paastoajat
+
[[Luokka:Suuri paasto]]
* isä Raimo Sissonen / Tsasounan suunnalta: Suuri paasto
 
* www.ort.fi: Suuri paasto
 
* Nettiradio Mikael: Paaston ja hiljentymisen kautta pääsiäiseen
 

Nykyinen versio 19. helmikuuta 2023 kello 17.57

Kuuntele (klikkaa auki uuteen välilehteen)

Suureksi paastoksi nimitetään paastoaikaa, joka on ortodoksisessa kirkossa ennen pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa ja kestää 40 päivää. Varsinainen Suuri paasto alkaa sovintosunnuntaista eli laskiaissunnuntaista.

Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous
Kuuntele
Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden,
velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden,
nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna,
etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.
Aamen.

Pääsiäistä edeltävän paaston pituus ja muoto kehittyivät nykyiseen muotoonsa ensimmäisten vuosisatojen alussa. Ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen aikoihin vuonna 325 se alkoi olla jo nykyisen 40 päivän pituinen.

Alkuun se koski vain opetettavia, katekumeeneja, jotka kastettiin pääsiäisenä, mutta alkoi jo varhain myös koskemaan muitakin, ensi alkuun kehoituksena jakaa katekumeenien rukous ja kieltäymys.

Suuren paaston jakautuminen 40 päivälle on ollut ongelmallinen kysymys kirkolle pitkän aikaa. Laskentatapa on vaihdellut alueittain eri puolilla kristikuntaa. Ongelmia ovat olleet mm. lauantai (Jumalan asettama levon ja nautinnon päivä) ja sunnuntai (ylösnousemuksen päivä), ovatko ne paastopäiviä ja lasketaanko Suuri viikko paastoaikaan.

Roomassa jätettiin sunnuntait pois paastosta ja puuttuvat päivät lisättiin paaston alkuun. Paasto alkoi siis tuhkakeskiviikkona.

Konstantinopolissa Lasaruksen lauantai ja Suuri viikko katsottiin pääsiäisen tapahtumiksi ja otettiin pois suuresta paastosta. Lauantait ja sunnuntait laskettiin paastoon mukaan ja paasto alkoi tuhkakeskiviikkoa edeltävästä maanantaista ja päättyi kuudennen paastoviikon perjantaina. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai katsottiin kevyiksi paastopäiviksi ja niiden jälkeen alkoi paaston ankarin vaihe, Suuri viikko.

Tämä tarkoittaa, että meidän perinteemme mukaisesti sovintosunnuntaina alkava pääsiäistä edeltävä paastokausi kestää seitsemän viikkoa ja siihen kuuluvat sekä suuri paasto että suuri viikko.

Valmistusviikot ja paastokausi huomioiden ajanjaksoon aina Sakkeuksen sunnuntaista pääsiäiseen (n. 10 - 12 viikon jaksoon) sisältyy niin paastoton viikko kuin eriasteisia paastoviikkoja aina kevyestä paastosta suuren viikon ankaraan paastoon asti.

Matka paasiaiseen.jpg

Suuren paaston ajalle sijoittuvat seuraavat sunnuntait:

  1. Ortodoksisuuden sunnuntai-> OP1- OP2-OP3
  2. Pyhän Gregorios Palamaksen sunnuntai -> Gregorios Palamas
  3. Ristinkumartamisen sunnuntai -> OP2-OP3
  4. Pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai -> Johannes Siinailainen
  5. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai -> Maria Egyptiläinen

Suurta paastoa seuraa Suuri viikko, jossa ovat:

  1. Herran ratsastus Jerusalemiin eli palmusunnuntai
  2. Suuri maanantai
  3. Suuri tiistai
  4. Suuri keskiviikko
  5. Suuri torstai (läntisessä perinteessä kiirastorstai)
  6. Suuri perjantai (läntisessä perinteessä pitkäperjantai)
  7. Suuri lauantai

Suuren viikon jälkeen tulee ortodoksisen kirkon suurin juhla, juhlien juhla, Herran pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemisen juhla, johon pitkä paastokausi päättyy.

HAP

Kirjallisuutta

Katso myös

Linkkejä