Toiminnot

Ero sivun ”Teofaniajuhlana (opetuspuhe)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Ak: Uusi sivu: : ''“Sinä itse, ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän Henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi. Anna siihen lunastuksen armo ja Jordanin siunaus. Tee se...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
 
: ''“Sinä itse, ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän Henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi. Anna siihen lunastuksen armo ja Jordanin siunaus. Tee se kuolemattomuuden lähteeksi, pyhityksen lahjaksi, anteeksiannon armovälikappaleeksi, taudeilta suojaavaksi, pahojen henkisen turmioksi...”''
 
: ''“Sinä itse, ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän Henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi. Anna siihen lunastuksen armo ja Jordanin siunaus. Tee se kuolemattomuuden lähteeksi, pyhityksen lahjaksi, anteeksiannon armovälikappaleeksi, taudeilta suojaavaksi, pahojen henkisen turmioksi...”''
  
[[Ortodoksinen kirkko]] rukoilee joka vuosi [[Kristuksen kasteen juhla]]na, tammikuun 6. päivänä [[Suuri vedenpyhitys|suuressa vedenpyhityksessä]] näillä 300-luvulta peräisin olevilla sanoilla. Tämä rukous luetaan myös jokaisessa ortodoksisessa [[kaste]]toimituksessa. Näillä sanoilla Kirkko palauttaa mieleemme veteen liittyvät siunaavat ja pelastavat asiat.
+
[[Ortodoksinen kirkko]] rukoilee joka vuosi [[Kristuksen kaste|Kristuksen kasteen juhlana]], tammikuun 6. päivänä [[Suuri vedenpyhitys|suuressa vedenpyhityksessä]] näillä 300-luvulta peräisin olevilla sanoilla. Tämä rukous luetaan myös jokaisessa ortodoksisessa [[kaste]]toimituksessa. Näillä sanoilla Kirkko palauttaa mieleemme veteen liittyvät siunaavat ja pelastavat asiat.
  
 
Ortodoksisen kirkon suuri kasteopettaja pyhä [[Kyrillos Jerusalemilainen]] (k. 386) sanoo:  
 
Ortodoksisen kirkon suuri kasteopettaja pyhä [[Kyrillos Jerusalemilainen]] (k. 386) sanoo:  

Versio 9. joulukuuta 2010 kello 17.53

“Sinä itse, ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän Henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi. Anna siihen lunastuksen armo ja Jordanin siunaus. Tee se kuolemattomuuden lähteeksi, pyhityksen lahjaksi, anteeksiannon armovälikappaleeksi, taudeilta suojaavaksi, pahojen henkisen turmioksi...”

Ortodoksinen kirkko rukoilee joka vuosi Kristuksen kasteen juhlana, tammikuun 6. päivänä suuressa vedenpyhityksessä näillä 300-luvulta peräisin olevilla sanoilla. Tämä rukous luetaan myös jokaisessa ortodoksisessa kastetoimituksessa. Näillä sanoilla Kirkko palauttaa mieleemme veteen liittyvät siunaavat ja pelastavat asiat.

Ortodoksisen kirkon suuri kasteopettaja pyhä Kyrillos Jerusalemilainen (k. 386) sanoo:

“Vesi on maailman ja Jordan on evankeliumin alku. Jobin mukaan Jordanin vesissä asui lokikäärme, joka oli hirvittävä peto ja se koitui kuolemaksi jokaiselle, joka kohtasi sen. Tänä päivänä Kristus astuu Jordanin vesiin ja peto suljetaan ikuiseen vankeuteen. Ja me voimme sanoa apostolin sanoin: “Kuolema, missä on sinun voittosi? Pyhässä kasteessa kuoleman ota otetaan pois.”

Ortodoksisen kirkon pyhien isien ja opettajien mukaan Kristuksen syntymä, ympärileikkaus, kaste ja temppeliin tuominen liittyvät kiinteästi toisiinsa, koska ne heijastavat kaikki Kristuksen lihaksitulemisen pyhää salaisuutta.

Matteus, Markus ja Luukas kuvaavat lyhyesti ja tarkasti Kristuksen kasteen (Matt.3:13-17; Mark.1:9-11 ja Luuk.3:21-22). Johanneksen evankeliumi vahvistaa heidän kertomuksensa lainaamalla Johannes Kastajan todistusta (Joh.1:32-34). Johannes Kastajan saarna katumuksesta luo perustan Kristuksen messiaaniselle toiminnalle.

Matteus tekee evankeliumissaan merkittävän lisäyksen: Kristus ottaa kasteen “täyttääkseen kaiken vanhurskauden” (Matt.3:15). Pyhä Johannes Krysostomos (k. 407) sanoo kommentaarissaan:

“Tämä vanhurskaus merkitsee käskyjen täyttymystä. Kristus tuli maailmaan täyttääkseen kaiken lain. Hän on Messias, jonka lain tulkinta tekee lisätulkinnat mahdottomiksi.”

Kristuksen kaste Jordanilla on teofania, Jumalan ilmestyminen, mutta sanan syvemmässä mielessä, se on Pyhän Kolminaisuuden ilmestymistä koko luomakunnalle. Tämä tulee erityisen voimakkaasti esiin pyhien Atanasios Suuren ja Basileios Suuren teologisissa opetuksissa.

Jumalallisen ilmestymisen ja ilmoituksen täyteys ilmaistaan juhlan toisessa nimessä, “Valkeuksien Juhla”. Kirkko juhlii 6. tammikuuta Kristuksen kasteen valkeutta, joka merkitsee Kirkon uskollisille jäsenille yhdistymistä Kristuksen kanssa ja liittymistä Häneen Pyhässä Eukaristiassa. Jumala asuu uskovissa ja uskovat asuvat Hänessä.

Merkittävä 1300-luvulla elänyt maallikkoteologi, pyhä Nikolaos Kavasilas (k. noin 1390) kutsuu kastetta ihmisen “toiseksi syntymiseksi”, koska pyhä kaste palauttaa ihmiselle Jumalan kuvan alkuperäisen aseman. Kristuksen kaste Jordanilla ei uudista ainoastaan inhimillistä luontoamme, vaan myös koko luomakunnan. Ihmisen ja enkelien lankeemus vaikutti koko luomakuntaan. Kristus ei tullut maailmaan pelastamaan vain ihmistä, vaan hänen kauttansa kaiken olevaisen.

Kristuksen kaste Jordanilla pyhittää ja kirkastaa maailman ja palauttaa ykseyden Jumalan ja ihmisen välille. Pyhässä kasteessa ihmiset pukeutuvat Kristuksen rohkeuteen. Tämä rohkeus tarkoittaa Kirkon jäsenen halua taistella Kristuksen sotajoukoissa pimeyden hajottavia voimia vastaan. Pyhä Kyrillos Jerusalemilainen opettaa:

“Ennen kastetta sinulta puuttui rohkeus taistella saatanaa vastaan, mutta heti kun olit syntynyt uudestaan, sinä otit vastaan Kristuksen nimessä oikeudenmukaisuuden aseet ja nyt levität evankeliumia pelastuksesta. Sinä panet toivosi Jumalaan ja seisot vihollisvoimien edessä ja kukistat ne.”

Bysantin kirkon teologisessa opetuksessa kaste merkitsee enemmän kuin vain syntien anteeksisaamista. Kasteteologian hallitsevana teemana on kutsua uskovia hengelliseen valistumiseen ja kasvamiseen. Pyhä Gregorios Siinailainen (k.1346) kehottaa meitä alati muistamaan Kristuksen kastetta Jordanilla, että oppisimme elämään oman kasteemme arvon mukaisesti. Hän kirjoittaa:

“Tule siksi, mikä jo olet. Löydä Hänet, joka on jo sinun, kuuntele Häntä, joka ei koskaan lakkaa puhumasta sinulle. Omista Hänet, joka jo omistaa sinut.”

Bysantin kirkon teologisessa opetuksessa Kaste Pääsiäisen Mysteeriona on saatanasta luopumista ja sitoutumista Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Luopuminen tarkoittaa Kirkossa uskovan uutta elämänasennetta, elämän uudelleen järjestämistä. Jos ihminen kieltäytyy ottamasta ristiään ja seuraamasta Kristusta, hänestä tulee Jumalan vihollinen ja vastustaja. Kristus sanoo:

“Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa” (Matt.11:23).

Isä Jarmo Hakkarainen