Toiminnot

Teoktist (patriarkka)

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 2. heinäkuuta 2009 kello 21.55 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)

Romanian patriarkka Teoctist kuollut

Bukarestin arkkipiispa, Ungro-Vlachian metropoliitta, koko Romanian patriarkka, Kappadokian Kesarean Locum Tenens Teoctist I (Arăpaşu) kuoli 30.7.2007 eturauhasleikkauksen aiheuttamaan sydänkohtaukseen Fundenin sairaalassa.

Hän syntyi Dumitru ja Marghioala Arăpaşun suurperheeseen toiseksi viimeisenä eli kymmenentenä lapsena yhdentoista lapsen katraasta helmikuun 7. päivä 1915 Tocilenissa, Botoşanin maakunnassa, Moldovassa saaden maalliseksi nimekseen Toader Arăpaşu.

Romanian patriarkkana Teoctist I toimi vuodesta 1986 alkaen siis hieman yli 20 vuoden ajan.

Vuonna 1928 hän aloitti luostarikilvoituksensa noviisina Sihăstrian Voronein erakkolassa ja myöhemmin Voronan luostarissa. Hänet vihittiin munkiksi elokuussa 1935 Bistriţa-Neamţin luostarissa. Vuonna 1940 hän aloitti teologian opiskelunsa Bukarestin yliopistossa, josta valmistui vuonna 1945. Valmistumisen jälkeen hän toimi pappismunkkina Iaşissa, koillis-Romaniassa ja sai arkkimandriitan arvon vuonna 1946. Vuosina 1946-47 hän jatkoi opiskeluaan Iaşin yliopistossa.

Vuonna 1962 hänet nimitettiin Aradin piispaksi ja 1973 Craiovan arkkipiispaksi ja Oltenian metropoliitaksi ja vuonna 1977 Moldovan ja Suceavan metropoliitaksi, josta tehtävästä hän sitten siirtyi vuonna 1986 koko Romaninan patriarkaksi.

Patriarkka Teoctistin elämän ajalle sattui monta Romanian historian myrskyistä käännekohtaa, toinen maailmasota ja sen jälkeinen Nicolae Ceauşescun kirkolle vaikea aika kommunistisen hallinnon ja sen salaisen poliisin Securitaten puristuksessa.

Romanian vallankumouksen jälkeen vuonna 1989 patriarkka vetäytyi Sinaian luostariin ja tammikuussa 1990 Romanian ortodoksisen kirkon pyhä synodi hyväksyi hänen eronsa. Uuden vallan edustaja Ion Iliescu kutsui hänet kuitenkin takaisin Bukarestiin jo maaliskuussa 1990. Hän palasi Romanian kirkon johtoon ja kuukautta myöhemmin myös pyhä synodi hyväksyi paluun. Hänen vaiheensa Romanian kommunistisessa hallinnossa ovat olleet kauan kiistelyn ja erilaisten spekulaatioiden kohteena.

Hän sai myös paljon kuuluisuutta kutsuessaan roomalaiskatolisen kirkon silloisen päämiehen, paavi Johannes Paavali II:n vierailulle Romaniaan vuonna 1999. Se oli silloin ensimmäinen ortodoksisen patriarkan esittämä vierailukutsu katoliselle paaville sitten vuoden 1054 kirkkojen eron. Silti hänen suhteensa katoliseen kirkkoon oli kriittinen. Aikaisemmin tässä kuussa (heinäkuu 2007) hän muun muassa kommentoi Vatikaanin ja paavi Benedictus XVI:n antamaa julistusta katolisen kirkon erityisasemasta, pitäen sitä brutaalina ja katsoen sen vaikeuttavan suuresti kirkkojen välistä dialogia.