Toiminnot

Ero sivun ”Tito Colliander” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Elämä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
'''Tito Fritiof Colliander''' oli suomenruotsalainen kirjailija.
 
'''Tito Fritiof Colliander''' oli suomenruotsalainen kirjailija.
  
Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakin Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar omaasukua von Schoultzin perheeseen ja hän kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander kääntyi ortodoksiksi ja meni [[Joensuun ortodoksinen seminaari|ortodoksiseen seminaariin]], jossa opiskeli vuosina 1949-1953.
+
Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakin Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar os. von Schoultzin perheeseen ja hän kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander kääntyi ortodoksiksi ja meni [[Joensuun ortodoksinen seminaari|ortodoksiseen seminaariin]], jossa opiskeli vuosina 1949-1953.
  
 
== Perhe ==
 
== Perhe ==

Versio 27. heinäkuuta 2010 kello 16.56

Tito Fritiof Colliander oli suomenruotsalainen kirjailija.

Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakin Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar os. von Schoultzin perheeseen ja hän kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander kääntyi ortodoksiksi ja meni ortodoksiseen seminaariin, jossa opiskeli vuosina 1949-1953.

Perhe

Tito Colliander oli naimisissa kuvataiteilija Ina Collianderin (os. Behrsen, 1905-1985) kanssa ja tästä avioliistosta syntyivät lapset: Maria Colliander-Saanio (ent. Lybeck) v. 1931, Katarina (Kati) Bondestam v. 1939 ja nuorimpana nykyinen isä Sergius Colliander v. 1949.

Elämä

Elämänsä aikana kirjailija töskenteli monissa ammateissa, mm. piirustuksenopettajan ja ortodoksisen uskonnon opettajana.

Seitsenosaisessa omaelämäkerrallisessa sarjassaan Tito Colliander kertoo elämästään emigranttina Venäjän vallankumouksen pyörteissä ja hänen omasta uskonnollisesta taipaleestaan ja etsinnästään. Kirjojen lisäksi Tito Colliander maalasi myös ikoneita, joita aikaisemmin oli nähtävissä ikonostaasissa mm. Jyväskylässä, jonka ortodoksinen kirkko oli Suomen ensimmäinen ns. jälleenrakennuskauden ajan kirkko. Jyväskylän kirkon ikonostaasi on ainoa kokonaisuus, jonka hän maalasi. Lähtökohtana hänen työlleen oli Käkisalmesta evakuoidut hopeiset riisat, jotka sijoitettiin Jyväskylän Kristuksen ylösnousemisen muistolle vihittyyn kirkkoon. Colliander maalasi ikonit kesäkuukausina 1954–56 Valamon luostarissa ja käytti malleinaan luostarin ikoneita.

Kirjallinen tuotanto

  • En vandrare (1930), lyriikkaa
  • Småstad (1931), novelleja
  • Huset, där det dracks (1932), romaani
  • Bojorna (1933), novelleja
  • Glimtar från Tyskland (1934),
  • Taina (1935; suomentanut Eira Hernberg, 1993), romaani
  • Direktör Brenner (1936), näytelmä
  • Ljuset (1936)
  • Ristisaatto (Korståget, 1937; suomentanut Kyllikki Härkäpää), romaani
  • Armahda meitä (Förbarma dig, 1939; suomantanut Kyllikki Härkäpää), romaani
  • Dagen är (1940), runoja
  • Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija (Ilja Repin, 1942; suomentanut Lauri Kemiläinen, Tammi, 1944), elämäkerta
  • Grottan (1942), romaani
  • Duncker, en av de tappras skara (1943)
  • Den femte juli (1943, Heinäkuun viides päivä, suomentanut Helka Varho, 1944)
  • Två timmar och andra noveller (1944), novelleja
  • Bliv till (1945), romaani
  • Vart tog det lilla livet vägen, (1945), näytelmä
  • Träsnittet (1946), runoja
  • Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta)
  • I åratal (1949), novelleja
  • Grekisk-ortodox tro och livssyn, 1951, (Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys, suomentanut Paula Kononen, Tammi, 1952)
  • Kristityn tie (Asketernas väg, 1952, suomentanut Paula Kononen, 1957)
  • Farled (1936–1953, 1954), esseitä
  • Fönster (1956, Ikkuna, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1984), novelleja
  • Samtal med smärtan (1956), muistiinpanoja
  • Glädjens möte (1957)
  • Nu och alltid (1958)
  • Vi som är kvar (1959), romaani
  • Med öppna händer (1960), novelleja
  • På en trappa (1961), runoja
  • Seitsenosainen muistelmasarja (1964−73):
    • Lapsuuteni huvilat (Bevarat, 1964; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1967)
    • Aarnikotka (Gripen, 1965; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1968)
    • Nuoruuden sillat (Vidare, 1967; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1970)
    • Kahdet kasvot (Givet, 1968; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1971)
    • Kohtaaminen (Vaka, 1969; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1969)
    • Lähellä (Nära, 1971; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1973)
    • Ateria (Måltid 1973; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1975)
  • Kortfattad ortodox troslära (1966)
  • Nya Valamo (kuvat Pertti Hietanen, teksti TC, suomeksi Uusi Valamo, 1974)
  • Ihmisen ääni (suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1977)
  • Motiv (1977)
  • Alku (Början, 1979; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1979)
  • Blick (1981)
  • Seitsemän satua (Sju sagor, 1981, kuvittanut Kati Bondestam; suomantunut Kyllikki Härkäpää, 1981)

Tunnustuksia

Tito Collianderille on myönnetty mm. seuraavat tunnustukset ja palkinnot:

  • Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1935, 1937, 1959, 1964 ja 1970
  • Lybeckin palkinto 1936 ja 1938
  • Svenska Litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen palkinto vuosina 1949, 1965 (kunniajäsen 1970)
  • Ruotsalaisen akatemian kunniapalkinto: Svenska Akademiens Finlandpris (1969)
  • Pro Finlandia mitali (1968)
  • Teologian kunniatohtori (Åbo akademi, 1970)
  • De Nios stora pros (1973)
  • Tollanderin palkinto (1974)
  • Suomen kirkon palkinto (1976)

HAP