Toiminnot

Ero sivun ”Trifon Petsamolaisen luostari (näyttely)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Näyttely)
 
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Näyttely '''Mikkelin maakunta-arkistossa''' (Pirttiniementie 8)<br>'''elokuun 2010 loppuun saakka''' arkipäivinä klo 8.30 - 16.00!
 
 
[[Kuva:Trifon petsamolainen.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]], kolttien valistaja''<br><small>''Kuva: Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]]  
 
[[Kuva:Trifon petsamolainen.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]], kolttien valistaja''<br><small>''Kuva: Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]]  
Trifon Petsamolaisen [[Petsamon luostari|Pyhän Kolminaisuuden luostari]] täytti 475 vuotta vuonna 2008. Tämän kunniaksi Murmanskin alueen maakuntamuseo kokosi luostarista kertovan näyttelyn, joka esitettiin museossa vuonna 2008 ja joka on nyt saatu Suomeen. Näyttelykiertue alkaa Suomen Kansallisarkistosta, jonka jälkeen se lähtee kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua monesti uudelleen rakennetun [[luostari]]n harvinaiseen, historialliseen aineistoon.
+
Trifon Petsamolaisen [[Petsamon luostari|Pyhän Kolminaisuuden luostari]] täytti 475 vuotta vuonna 2008. Tämän kunniaksi Murmanskin alueen maakuntamuseo kokosi luostarista kertovan näyttelyn, joka esitettiin museossa vuonna 2008 ja joka saatiin myös Suomeen. Näyttelykiertue alkoi Suomen Kansallisarkistosta, jonka jälkeen se lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua monesti uudelleen rakennetun [[luostari]]n harvinaiseen, historialliseen aineistoon.
  
 
== Petsamon luostari ==
 
== Petsamon luostari ==
Rivi 8: Rivi 7:
  
 
== Näyttely ==
 
== Näyttely ==
Näyttely on koottu [[Petsamon luostari|luostarin]] historiaan liittyvistä asiakirjoista, kuvista, valokuvista ja esineistä. Pitkän valmisteluprosessin teki erityisen hankalaksi se, että suurin osa luostarin historiasta kertovasta aineistosta tuhoutui 1900-luvulla.
 
[[Kuva:P g kappeli.jpg|210px|thumb|left|<center><small>Pyhän [[Georgios Voittaja]]n kappeli Njavdemassa, ainoa Petsamon luostarin rakennuksista, joka on säilynyt meidän päiviimme.<br>''Lähde:Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]]
 
Näyttely perustuu suurelta osin Murmanskin alueen maakuntamuseon kokoelmissa säilytettäviin aineistoihin. Toteuttamiseen osallistuivat lisäksi Murmanskin alueen valtionarkisto (GAMO), Murmanskin ja Montšegorskin hiippakunta sekä Nikelin kunnan aluemuseo.
 
  
Murmanskin alueen valtionarkistosta saadut materiaalit valaisevat luostarin talouselämää ja sivistystoimintaa 1500-luvulta 1900-luvulle. Luostarin nykypäivästä kertovat valokuvat on saatu luostarin nykyiseltä esimieheltä isä Danielilta. Näyttelyn yhteydessä Murmanskin alueen maakuntamuseossa esitettiin myös Petsamon alueen taide- ja pyhäkoulujen kasvattien Pyhästä Trifonista kertovia töitä.
+
Näyttely oli koottu [[Petsamon luostari|luostarin]] historiaan liittyvistä asiakirjoista, kuvista, valokuvista ja esineistä. Pitkän valmisteluprosessin teki erityisen hankalaksi se, että suurin osa luostarin historiasta kertovasta aineistosta tuhoutui 1900-luvulla.
 +
[[Kuva:P g kappeli.jpg|210px|thumb|left|<center><small>Pyhän [[Georgios Voittaja]]n kappeli Njavdemassa (Neidenissä / Näätämössä), ainoa Petsamon luostarin rakennuksista, joka on säilynyt meidän päiviimme.<br>''Lähde:Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]]
 +
Näyttely perustui suurelta osin Murmanskin alueen maakuntamuseon kokoelmissa säilytettäviin aineistoihin. Toteuttamiseen osallistuivat lisäksi Murmanskin alueen valtionarkisto (GAMO), Murmanskin ja Montšegorskin hiippakunta sekä Nikelin kunnan aluemuseo.
 +
 
 +
Murmanskin alueen valtionarkistosta saadut materiaalit valaisivat luostarin talouselämää ja sivistystoimintaa 1500-luvulta 1900-luvulle. Luostarin nykypäivästä kertovat valokuvat oli saatu luostarin nykyiseltä esimieheltä isä Danielilta. Näyttelyn yhteydessä Murmanskin alueen maakuntamuseossa esitettiin myös Petsamon alueen taide- ja pyhäkoulujen kasvattien Pyhästä Trifonista kertovia töitä.
  
 
Näyttely sai Murmanskissa laajaa huomiota ja sen kävijämäärä ylitti 45 000 näyttelyvieraan rajan.  
 
Näyttely sai Murmanskissa laajaa huomiota ja sen kävijämäärä ylitti 45 000 näyttelyvieraan rajan.  
Rivi 18: Rivi 18:
  
 
== Näyttelykiertue Suomessa ==
 
== Näyttelykiertue Suomessa ==
Helsingin Suomen kansallisarkiston jälkeen ''"Trifon Petsamolaisen luostari"'' näyttely lähtee kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Kansallisarkiston näyttelyyn on lisätty Petsamoon liittyvää aineistoa Kansallisarkiston omista kokoelmista.
 
  
Näyttely on avoinna Suomen Kansallisarkiston päärakennuksen aulassa 14.4.–31.5.2010 ma-pe klo 9-18<br>Osoite: Rauhankatu 17, 00170 Helsinki.
+
Helsingin Suomen kansallisarkiston jälkeen ''"Trifon Petsamolaisen luostari"'' näyttely lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Kansallisarkiston näyttelyssä oli lisäksi Petsamoon liittyvää aineistoa Kansallisarkiston omista kokoelmista.
  
== Helsingin näyttelyvinkki ==
+
<!--== Helsingin näyttelyvinkki ==
 
[[Kuva:Inkeri vaakuna.jpg|110px|thumb|left|<center><small>Inkerin vaakuna on myös ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.</small></center>]]
 
[[Kuva:Inkeri vaakuna.jpg|110px|thumb|left|<center><small>Inkerin vaakuna on myös ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.</small></center>]]
 
''"Trifon Petsamolaisen luostari" näyttely on Helsingissä sijoitettu Suomen Kansallisarkiston päärakennuksen aulanurkkaukseen, melko pienelle alueelle. Näyttelyssäkävijän kannattaa ehdottomasti laskeutua kerros Kansalliskirjaston upeissa portaikossa alaspäin (sekin jo hieno kokemus sinänsä) ja vierailla tunnelmallisessa näyttelysalissa paraikaa esillä olevassa, vaikuttavassa ja laajassa '''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttelyssä, joka kertoo inkerinsuomalaisten orjantappuraisesta kohtalosta. Näyttelyssä tarkastellaan Inkerinmaan vaiheita suomalaisuuden näkökulmasta osana Ruotsin ja Venäjän historiaa.''
 
''"Trifon Petsamolaisen luostari" näyttely on Helsingissä sijoitettu Suomen Kansallisarkiston päärakennuksen aulanurkkaukseen, melko pienelle alueelle. Näyttelyssäkävijän kannattaa ehdottomasti laskeutua kerros Kansalliskirjaston upeissa portaikossa alaspäin (sekin jo hieno kokemus sinänsä) ja vierailla tunnelmallisessa näyttelysalissa paraikaa esillä olevassa, vaikuttavassa ja laajassa '''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttelyssä, joka kertoo inkerinsuomalaisten orjantappuraisesta kohtalosta. Näyttelyssä tarkastellaan Inkerinmaan vaiheita suomalaisuuden näkökulmasta osana Ruotsin ja Venäjän historiaa.''
Rivi 28: Rivi 27:
 
''Näyttelyyn on koottu harvinaista Inkeriä ja inkerinsuomalaisia koskevia asiakirjoja, valokuvia ja esineitä. Suomalainen aineisto on peräisin Kansallisarkistosta, Ulkoasiainministeriön arkistosta, Sotamuseosta, Suomen Inkerin Liiton ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Venäläinen aineisto on lähtöisin maan eri arkistosta. Näyttelyn on suunnitellut tutkija Toivo Flink.''
 
''Näyttelyyn on koottu harvinaista Inkeriä ja inkerinsuomalaisia koskevia asiakirjoja, valokuvia ja esineitä. Suomalainen aineisto on peräisin Kansallisarkistosta, Ulkoasiainministeriön arkistosta, Sotamuseosta, Suomen Inkerin Liiton ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Venäläinen aineisto on lähtöisin maan eri arkistosta. Näyttelyn on suunnitellut tutkija Toivo Flink.''
  
'''''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 16.2.–30.4.2010 ti-pe klo 11–17. Mikäli haluaa tutustua molempiin näyttelyihin samalla kertaa, niin kannattaa huomioida, että Suomen Kansallisarkiston Inkeri-näyttely avautuu vasta klo 11:00, siis kaksi tuntia myöhemmin kuin Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely. Huomatkaa myös, että Inkeri-näyttely on avoinna vain huhtikuun, kun taas Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely jatkuu toukokuun loppuun saakka.''
+
'''''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 16.2.–30.4.2010 ti-pe klo 11–17. Mikäli haluaa tutustua molempiin näyttelyihin samalla kertaa, niin kannattaa huomioida, että Suomen Kansallisarkiston Inkeri-näyttely avautuu vasta klo 11:00, siis kaksi tuntia myöhemmin kuin Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely. Huomatkaa myös, että Inkeri-näyttely on avoinna vain huhtikuun, kun taas Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely jatkuu toukokuun loppuun saakka.''-->
 
 
 
* <small>''[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää 04/2010]]''</small>
 
* <small>''[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää 04/2010]]''</small>
  
Rivi 37: Rivi 35:
 
* Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]]
 
* Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]]
  
== Linkkejä ==
 
* [http://www.korzunovo.ru/index.php?pageOpen=history/mon/index  Luostarin historiasta valokuvin ja postikortein.] (ven.)
 
* [http://www.archmuseum.ru/?p=849 Luostarin uudelleenrakennussuunnitelma] vuodelta 2008 (ven.)
 
  
 
[[Luokka:Petsamo]]
 
[[Luokka:Petsamo]]
 
[[Luokka:Uutiset]]
 
[[Luokka:Uutiset]]
 
[[Luokka:Venäjän luostarit]]
 
[[Luokka:Venäjän luostarit]]

Nykyinen versio 14. joulukuuta 2021 kello 20.01

Pyhittäjä Trifon Petsamolainen, kolttien valistaja
Kuva: Suomen Kansallisarkisto

Trifon Petsamolaisen Pyhän Kolminaisuuden luostari täytti 475 vuotta vuonna 2008. Tämän kunniaksi Murmanskin alueen maakuntamuseo kokosi luostarista kertovan näyttelyn, joka esitettiin museossa vuonna 2008 ja joka saatiin myös Suomeen. Näyttelykiertue alkoi Suomen Kansallisarkistosta, jonka jälkeen se lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua monesti uudelleen rakennetun luostarin harvinaiseen, historialliseen aineistoon.

Petsamon luostari

Trifon Petsamolaisen Pyhän Kolminaisuuden luostari on maailman pohjoisin ortodoksinen luostari. Luostari on vuosisatojen ajan levittänyt kristinuskon sanomaa paikallisväestön keskuudessa ja toiminut Venäjän luoteisten raja-alueiden talous- ja kulttuurikeskuksena. Vuosisatojen aikana tapahtuneet monet muutokset ja mullistukset kuten sodat ja vallankumous ovat vaikuttaneet myös luostarin elämään. Petsamon luostari tuhoutui kolmesti, mutta Pyhään Trifoniin luottaneiden munkkien ansiosta se rakennettiin aina uudelleen. Pyhittäjä Trifon Petsamolainen on Kuolanmaan arvostetuimpia pyhiä.

Näyttely

Näyttely oli koottu luostarin historiaan liittyvistä asiakirjoista, kuvista, valokuvista ja esineistä. Pitkän valmisteluprosessin teki erityisen hankalaksi se, että suurin osa luostarin historiasta kertovasta aineistosta tuhoutui 1900-luvulla.

Pyhän Georgios Voittajan kappeli Njavdemassa (Neidenissä / Näätämössä), ainoa Petsamon luostarin rakennuksista, joka on säilynyt meidän päiviimme.
Lähde:Suomen Kansallisarkisto

Näyttely perustui suurelta osin Murmanskin alueen maakuntamuseon kokoelmissa säilytettäviin aineistoihin. Toteuttamiseen osallistuivat lisäksi Murmanskin alueen valtionarkisto (GAMO), Murmanskin ja Montšegorskin hiippakunta sekä Nikelin kunnan aluemuseo.

Murmanskin alueen valtionarkistosta saadut materiaalit valaisivat luostarin talouselämää ja sivistystoimintaa 1500-luvulta 1900-luvulle. Luostarin nykypäivästä kertovat valokuvat oli saatu luostarin nykyiseltä esimieheltä isä Danielilta. Näyttelyn yhteydessä Murmanskin alueen maakuntamuseossa esitettiin myös Petsamon alueen taide- ja pyhäkoulujen kasvattien Pyhästä Trifonista kertovia töitä.

Näyttely sai Murmanskissa laajaa huomiota ja sen kävijämäärä ylitti 45 000 näyttelyvieraan rajan.

Näyttelykiertue Suomessa

Helsingin Suomen kansallisarkiston jälkeen "Trifon Petsamolaisen luostari" näyttely lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Kansallisarkiston näyttelyssä oli lisäksi Petsamoon liittyvää aineistoa Kansallisarkiston omista kokoelmista.

Katso myös