Ero sivun ”Uskontojenvälinen tapahtuma Kazakstanissa 2022” versioiden välillä

Nykyinen versio 16. syyskuuta 2022 kello 16.34

Kaksipäiväinen uskontojenvälinen tapahtuma käynnistyi tällä viikolla Kazakstanin pääkaupungissa Nur-Sultanissa. Uskontojenväliseen tapahtumaan, jonka teema oli "Maailman ja perinteisten uskontojen johtajien rooli ihmissivilisaation hengellisessä ja sosiaalisessa kehityksessä pandemian jälkeisenä aikana", osallistui kristinuskon, juutalaisuuden, islamin, shintolaisuuden, buddhalaisuuden, zarahustralaisuuden, hindulaisuuden ja muiden uskontojen edustajien kanssa, mukaan lukien Jerusalemin patriarkka Theofilos III, katolisen kirkon päämies, paavi Franciscus, Egyptin Al-Azharin suurimaami Sheikh Ahmed El-Tayeb, ja monia muita.

Puheenvuoroja

Jerusalemin patriarkka: ”Meidän moraalinen tehtävämme uskonnollisina johtajina on auttaa poliittisia johtajiamme ottamaan huomioon rauhan tärkeys”

Olemme kokoontuneet tänne ajanjaksona, joka on ennennäkemätön elämämme aikana, laajalle levinnyt ja syvä konflikti ja sota, taloudellinen epävakaus, väestön muuttoliike, pandemian jatkuvat seuraukset ja syvät poliittiset ja sosiaaliset erimielisyydet ovat melkein joka kolkassa maailmaa.

Kokoontumme tänne ensisijaisesti useiden uskonnollisten perinteidemme edustajina. Kaikkien suurten historiallisten uskonnollisten perinteiden ytimessä ovat rauhan luomisen, oikeudenmukaisuuden ja sovinnon arvot. Kaikkien uskonnollisten perinteiden ytimessä on rauhan korkein arvo: rauha Jumalan ja ihmiskunnan välillä, rauha ihmiskunnan sisällä sekä rauha ihmiskunnan ja luomakunnan välillä.

Ortodoksinen kristillinen näkökulma rauhaan ja rauhan luomiseen alkaa rauhasta, joka on Jumalan itsensä sydämessä. Kuten Uudessa testamentissa luemme, "Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen." (Matt.5:9). Pyhä Paavalin mukaan todellakin Jumalalta tulee täydellinen rauha, "joka ylittää kaiken ymmärryksen" (Fil4:7). Rauha on kaiken jumalallisen suhteen perusta.

Me, jotka tulemme Jerusalemista – mikä tarkoittaa ”rauhan perustusta” – ymmärrämme rauhan voiman, joka synnyttää rinnakkaiselon, keskinäisen kunnioituksen ja harmonian. Rauha on harmonian äiti, sillä jos ihmisen sydämessä, jossa Jumalan henki asuu, ei ole rauhaa, ei voi olla rauhaa kanssaihmisten tai muun luomakunnan keskuudessa. Tämä ihmisluonnossamme oleva rauhan kaipuu vetää meidät, olipa uskonnollinen perinne mikä tahansa, pois väkivaltaan ja konflikteihin johtavan oman edun vähäpäisyydestä, uuteen ja radikaaliin rajoitukseen ja huoliin toisesta, vieraasta, apua tarvitsevasta.

Rauha syntyy myötätunnosta, ja rauhan etsiminen on uskovan tahdon tekoa. Kuten Pyhässä Raamatussa sanotaan:
”Kääntyköön hän pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.” (1.Piet.3:11) ja on myös kirjoitettu:
”Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, oikeus ja rauha suutelevat toisiaan.” (Ps.85:10)

Tässä näemme rauhan ja rauhan luomisen voiman, joka on jumalallinen käsky, ja siksi meidän on otettava tämä vakavasti huomioon ja muutettava se todellisiksi teoiksi.

Todellisuus kentällä on, että kohtaamme kiistattomia haasteita. Koko ihmiskunta on todellisen uhan alla. Siksi moraalinen tehtävämme ja moraalinen velvollisuutemme uskonnollisina johtajina on tehdä kaikkemme auttaaksemme kansamme ja poliittisia johtajiamme ottamaan huomioon rauhan tärkeyden. Sillä Jumala ei ole "epäjärjestyksen Jumala (mikä on kreikaksi ἀκαταστασία), vaan rauhan Jumala" (1.Kor.14:33). Lisäksi meidän tulee muistaa, että meidän on "pyrittävä tasapuolisuuteen, uskoon, rakkauteen ja rauhaan" (2.Tim.2:22) ja että "rauha ja turvallisuus" ovat ihmisperhelle Jumalan tahdon ytimessä.

Ei voida kiistää, että ihmiskunta on kautta aikojen kärsinyt sodasta ja väkivallasta. Sota ja väkivalta eivät ole Jumalasta, ja siksi suuri profeetta Jesaja kehottaa meitä muistuttamaan meitä itseämme velvollisuuksistamme ja ettemme ole toimettomia, sanomalla meille:
”Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja.” (Jes.2:4)

Tämä ei ole vain runollinen tunne; tämä on jumalallinen haaste kaikille, joilla on auktoriteettia. Joten mahdottomasta tulee mahdollista.

Kaikkivaltias Jumala, rauhan Jumala, jolta opimme rauhan voiman, valaiskoon mielemme ja ohjatkoon ajatuksemme tämän kongressin aikana, ja antakoon Jumala meille voimaa ja viisautta palata maillemme ja yhteisöihimme uudistuneena sitoutumisessamme ja olla Jumalan rauhanrakentamisen sanansaattajia meidän aikanamme.

(lähde: https://orthodoxtimes.com/patriarch-of-jerusalem-it-is-our-moral-mission-as-religious-leaders-to-help-our-political-leaders-to-take-into-account-the-importance-of-peace/)

16.9.2022

Maailman uskontojen johtajien kokous Kazakstanissa

Juuri alkaneesta maailman uskontojen johtajien kokouksesta ei ole vielä paljoa uutisia, mutta se tiedetään, etteivät paavi ja Moskovan patriarkka kohtaa toisiaan kokouksessa paavin toiveesta huolimatta.

Venäjän kirkon edustaja Volokolamskin uusi metropoliitta Antoni tapasi Jerussalemin patriarkka Theofiloksen, välitti hänelle Kirillin terveiset ja ylisti tätä Theofilosta sanoen, että "Venäjän ortodoksisessa kirkossa he ovat iloisia voidessaan toivottaa tervetulleeksi rakkaana vieraana kirkkojen äidin, Jerusalemin patriarkka Teofilos III:n kokoukseen."

Georgian patriarkan puheenvuoro

Georgian kirkon päämies, patriarkka Ilia ilmaisi tervehdysviestissään huolensa Ukrainan sodasta ja maailman tilasta. Maailman tilasta puhuessaan, hän korosti, että ”mallistumisen kannattajat ovat ehdottaneet ajatusta väärästä vapaudesta, joka on vailla moraalia, he ovat esittäneet kaiken sallittavuuden periaatteen: kaikki mitä haluan on luonnollista, mahdollista ja hyväksyttävää. Tällainen asenne luo akuutin vaaran seuraavalle sukupolvelle, muodostaen vääriä suuntauksia, pseudoarvoja ja uskovaisten väärän asenteen vakaviin synteihin.”

Hän huomautti, että "Ukrainan vihollisuudet kylvävät pelkoa maailmanyhteiskuntaan, mikä on vakava haaste koko maailmalle, ja ylipäät'ään vallitsee tunne, että olemme joutuneet tilanteeseen, jossa kukaan ei tiedä mitä huomenna tapahtuu."

Lopuksi hän vielä päätteli, että "papiston tulisi mahdollisuuksiensa mukaan auttaa ihmisiä voittamaan pelkonsa erilaisista koettelemuksista", ja hän ilmaisee toivonsa, että "istunnon työ edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, rauhaa sekä molemminpuolisella hyväksynnällä uskonnon ja kulttuurin rinnakkaiseloa, ja luo olosuhteet yhteisille pyrkimyksille suojella henkisiä arvoja."

Lue lisää: https://orthodoxtimes.com/georgian-patriarchs-plea-for-peace-in-ukraine/

https://orthodoxtimes.com/volokolamsk-from-kazakhstan-russian-church-welcomes-patriarch-of-jerusalem-as-head-of-mother-of-churches-within-its-canonical-limits/

15.9.2022