Lähdekoodi sivulle Vanhat patriarkaatit

{{Kirkkohistoria}}[[Alkukirkko|Alkukirkossa]] kirkollisia tehtäviä hoitivat [[diakoni]]t. Heidän lisäkseen muodostui [[pappi|papin]] ja [[piispa]]n toimet, joiden tehtäviä ei aluksi määritelty tarkasti. Piispojen tehtävinä oli tulkita uskoa ja vaalia apostolista perinnettä. Seurakunnallisten tehtävien lisäännyttyä piispat jättivät papilliset tehtävät vähemmälle ja alkoivat toimia valvojina. Kirkon yhtenäisyys oli tärkeää ja sitä pyrittiin vaalimaan. [[Antiokia]]n piispa [[Ignatios Antiokialainen|Ignatios]] antoi ohjeen, ettei [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksia]] saisi toimittaa ilman piispan lupaa. Piispojen hallinnoimista alueista muodostui [[Hiippakunta|hiippakuntia]].

[[Varhaiskirkko|Varhaiskirkon]] aikana [[kristinusko]] levisi erityisesti kaupunkeihin. Rooman valtakunta oli jaettu provinsseihin, joiden pääkaupungit olivat maallisen hallinnon keskuksia. Myös kirkon hallinto alkoi rakentua roomalaisen hallinnon rinnalle. Provinssien pääkaupungeista tuli myös merkittäviä kristillisiä vaikuttajia, joiden piispoille muodostui suurempi arvovalta. Pääkaupunkien piispoja alettiin kutsua [[metropoliitta|metropoliitoiksi]] ''(metropolis ~ pääkaupunki)''.

Metropoliitta johti provinssia yhdessä muiden piispojen kanssa. Tällainen hallinto vahvistui jo 300-luvulla ja se vahvistettiin vuoden 341 kirkolliskokouksessa Antiokiassa. Alueen piispat kääntyivät usein metropoliittojen puoleen ongelmissaan tai kiistoissaan.

Useat metropoliittakunnat muodostivat suuremman kokonaisuuden, joka usein määräytyi valtiollisten tai kansallisten rajojen perusteella. Tällaisiksi keskuksiksi nousivat Rooma, [[Aleksandria]], Antiokia, Jerusalem ja [[Konstantinopoli]]. Näiden keskusten metropoliittoja alettiin kutsua [[patriarkka|patriarkoiksi]]. Patriarkkakuntia johti patriarkka tai [[paavi]]. Patriarkkakunnista suurimman arvostuksen sai osakseen Rooman patriarkka. [[Toinen ekumeeninen kirkolliskokous|Vuoden 381 kirkolliskokouksessa]] [[Konstantinopolin patriarkka]] katsottiin arvojärjestyksessä toiseksi ja [[Neljäs ekumeeninen kirkolliskokous|vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksessa]] Konstantinopoli sai yhtäläiset oikeudet Rooman kanssa. Vähitellen Rooman piispan valta nousi. Hänet katsottiin apostoli [[Pietari (apostoli)|Pietarin]] työn jatkajaksi ja siksi arvovaltaisimmaksi piispaksi. Keisarin muutettua uuteen pääkaupunkiin Konstantinopoliin, Rooman piispasta tuli lännen vaikutusvaltaisin henkilö.

Metropoliittakunnat ja patriarkaattikunnat päättivät itsenäisesti sisäisistä asioistaan. Koko kirkkoa koskevat uskoa koskevat kysymykset ratkaistiin [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksissa]]. [[Autokefalia]] on ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon täysin itsenäinen ja muista kirkoista hallinnollisesti riippumaton asema. Tällainen asema on esimerkiksi kaikilla [[patriarkaatti|patriarkaateilla]] sekä [[Kreikan ortodoksinen kirkko|Kreikan ortodoksisella kirkolla]] ja [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|Kyproksen ortodoksisella kirkolla]]. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] on [[autonomia|autonominen]] ja kuuluu kanonisesti [[Ekumeeninen patriarkaatti|Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on. Ortodoksisessa kirkossa autonomia tarkoittaa tietyn valtiollisen tai maantieteellisesti yhtenäisen alueen kirkon oikeutta päättää sisäisistä hallinnollisista ja osin kanonisista asioistaan. Nykyisessä globalisaatiossa maantieteelliset rajat ovat hämärtyneet, mikä on johtanut useiden patriarkaattien toimintaan samoilla alueilla.

Niin sanottuja vanhoja patriarkaatteja ovat:

* [[Rooman patriarkaatti|Rooman]],
* [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin]],
* [[Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkaatti|Aleksandrian]],
* [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti|Antiokian]] ja
* [[Jerusalemin ja koko Palestiinan patriarkaatti|Jerusalemin]] patriarkaatit,

joista yhdestä (Rooma) on muodostunut [[paavi]]n johtama [[roomalaiskatolinen kirkko]] ja sitä ei siis enää lasketa kuuluvaksi [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]] eikä se ole niin sanottu ortodoksinen [[paikalliskirkko]]. Vanhat patriarkaatit muodostivat ensimmäisellä vuosituhannella hallintomallin, jota kutsutaan [[Pentarkia|pentarkiaksi]].

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

{{Ortodoksiset kirkot}}

[[Luokka:Hallinto]]
[[Luokka:Patriarkaatit]]
[[Luokka:Vanhat patriarkaatit]]
[[Luokka:Paikalliskirkot]]
[[Luokka:Kirkkohistoria]]