Toiminnot

Venäjän kirkon yritys pelastaa katoava autokraattinen järjestelmänsä (väitös)

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 14. kesäkuuta 2013 kello 15.18 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Venäjän kirkon toiminta 1800-luvulla oli viimeinen yritys pelastaa katoava autokraattinen järjestelmä

TL (väit.) Irina Karvonen
(Kuva © Ortodoksi.net /HAP)
Irina Karvonen kuvattuna yhdessä arkkimandriitta Sergein kanssa Lintulan pyhiinvaellusjuhlilla 2008
(Kuva © Ortodoksi.net / HAP)

Väitös kirkkohistorian alalta
Väittelijä: Irina Karvonen
Väitösaika ja –paikka: 14.6.2013, klo 11, sali AT100, Agora-rakennus, Yliopistokatu 4, Joensuun kampus, Joensuu

TL (väit.) Irina Karvosen kirkkohistorian väitöskirjan "Pyhän Aleksanteri Syväriläisen koulukunta - 1500-luvun luostarihistoriaa vai 1800-luvun venäläiskansallista tulkintaa?" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimi FT, dosentti Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Matti Kotiranta (Itä-Suomen yliopisto).

Aleksanteri Syväriläisen oppilaat

Teologian lisensiaatti Irina Karvonen on tutkinut väitöksessään Aleksanteri Syväriläisen nimeen yhdistettyjen oppilaiden kulttuuritradition muotoutumista ja muuttumista 1500-luvulta vuoteen 1917. Karvonen selvitti, oliko koulukunnan toiminta ennemmin osa 1500-luvun luostarihistoriaa vai 1800-luvun venäläiskansallista tulkintaa.

Oppilaiden yhteys opettajaansa ja hänen luostariinsa

Karvosen olettamus oli, että kaikilla nykyään kunnioitetuilla Aleksanteri Syväriläisen oppilailla ei heidän elinaikanaan ollut yhteyksiä pyhittäjä Aleksanteriin tai ylipäätään Syvärin luostariin. Venäläiskansalliselle traditiolle on nimittäin ollut ominaista paitsi Syvärin luostarin oman hengellisen arvovallan korostaminen myös selkeät kirkkopoliittiset ja valtiolliset intressit 1500-luvulta lähtien. Ne ovat olennaisesti vaikuttaneet Syvärin "koulukunnan" muotoutumisesta luotuun kuvaan, joka haluttiin nähdä osana, ei niinkään karjalaista vaan alkuperäistä venäläistä hagiografista perinnettä. Näissä olosuhteissa Syvärin "koulukunnan" kehkeytyminen osoittautui pitkälti sen julkisuuskuvan muodostamaksi prosessiksi. Tutkimuksen ydinkysymys olikin, missä määrin pyhinä kunnioitetut Aleksanteri Syväriläisen oppilaat olivat aidosti tämän prosessin perusta.

Valtionationalismi ja kultit

Karvosen tutkimus osoittaa, että suoranaisen valtionationalismin ja pyhien kulttien kehittämisen välillä on vain vähän yhtymäkohtia. Sergei Uvarovin vuonna 1832 muotoilema Venäjän virallinen nationalismin teoria sai Nikolai I:n hyväksynnän ja säilyi vain pienin muunnelmin virallisena ideologiana vuoteen 1905 tai jopa vuoteen 1917 saakka. Tämä valtioideologia korosti kolmea seikkaa: ortodoksista uskontoa, autokratiaa ja kansallisaatetta. Olemukseltaan virallisen opin tarkoitus oli pitää Venäjä erossa Länsi-Euroopan liberaaleista ja sosialistisista virtauksista, eristää Venäjä aatteellisesti, muttei taloudellisesti ja teknologisesti. Tutkimuksen lähdemateriaaliin kuuluvista elämäkerrallisista teksteistä ei kuitenkaan voida suoraan osoittaa pyhimystradition yhteyttä valtionationalismiin. Sen sijaan tarkasteltaessa pyhimyskulttien kehitystä vallinnutta sisäpoliittista tilannetta vasten, osoittautui, että Syvärin pyhimystraditio oli yksi niistä "aseista", joita Aunuksen alueen kirkkoviranomaiset käyttivät sosialistisia virtauksia vastaan taistelussa kansalaisten sieluista. Karvosen mukaan Venäjän kirkon toiminta 1800-luvulla ja siihen sisältyvä pyhien kulttien henkiin herättäminen olikin kirkon viimeinen yritys pelastaa katoava autokraattinen järjestelmä.

Väittelijä

Irina Karvonen on kotoisin Venäjän Karjalasta, mistä hän muutti Suomeen vuonna 1990. Hän on suorittanut teologian maisterin (TM) tutkinnon Joensuun Yliopistossa (nykyisin Itä-Suomen yliopisto) vuonna 2003 ja teologian lisensiaatin (TL) tutkinnon samassa ylipistossa vuonna 2009. Irina Karvonen on toiminut erilaisissa tehtävissä mm. uskonnon opettajana ja nuorempana tutkijana yliopistossa.

Lisätietoja: Irina Karvonen, irina.karvonen@uef.fi

(Itä-Suomen yliopiston väitöstiedote)

Katso myös