Toiminnot

Feodorit Kuolalainen

Kohteesta Ortodoksi.net

Trifon Petsamolainen ja
Feodorit Kuolalainen (17.8.)
Kuva &copy Pyykkönen

Biografia

Pyhä Feodorit lähti kotoaan varsin nuorena, vasta kolmetoistavuotiaana ja meni Solovetskin luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi myös erittäin nuorena jo noin vuoden kuluttua. Hänet asetettiin luostarissa viisaan munkin, isä Sosiman alaisuuteen ja tässä asemassaan ja tehtävissään hän sitten kasvoi viisaudessa ja hyveissä seuraavat viisitoista vuotta. Tuon jakson aikana hänet vihittiin myös diakoniksi Novgorodin arkkipiispan toimesta.

Pyhä Feodorit vietti sitten vielä vuoden viisaan ohjaajavanhuksensa kanssa, ennen kuin pyysi lupaa saada vierailla muissakin luostareissa. Saatuaan luvan hän vieraili monissa luostareissa ja tapasi useita kokeneita kilvoittelijoita mm. pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen omassa perustamassaan Syvärin luostarissa.

Kaikilta näiltä kilvoittelijoilta ja heidän kanssaan käymistään keskusteluista pyhä Feodorit sai paljon hengellisiä kokemuksia, oppia ja vaikutteita. Vietettyään kaksi vuotta pyhittäjä Kyrillos (Kirill) Valgetjärveläisen (Кирилл Белоозерский) luostarissa pyhä Feodorit meni asumaan yksinäisyyteen luostaria ympäröivään metsään. Tämän neljän vuoden kilvoittelujaksonkin aikana hän oli kuitenkin yhteydessä muihin alueen kilvoittelijoihin ja sai heiltä paljon oppia moniin hyödyllisiin asioihin.

Isä Sosima vaistosi Solovetskissä kuolemansa lähestyvän ja kirjoitti Feodoritille pyytäen häntä palaamaan Solovetskiin. Pyhä Feodorit tekikin näin ja palveli ohjaajavanhustaan noin vuoden ajan ja huolehti isä Sosimasta hänen viimeisten vaiheidensa ja sairautensa ajan.

Tämän jälkeen pyhä Feodorit matkusti Kuola-joen suulle ja otti tehtäväkseen lähetystyön lappalaisten parissa yhdessä vanhus Mitrofanin kanssa. Tämä Mitrofan tunnetaan paremmin hänen myöhemmällä nimellään pyhittäjä Trifon Petsamolaisena.

Yhdessä Mitrofanin kanssa pyhä Feodorit kastoi epäjumaliaan palvovia lappalaisia kristinuskoon. Olosuhteet munkkien elämiselle olivat ankaria, lappalaiset eivät asuneet kylissä ja kaupungeissa, vaan kulkivat porojen ja riistan mukana paikasta toiseen. Mutta munkit opettelivat ensin heidän kielensä ja sitten opettivat heille kristinuskoa ja käänsivät jopa rukouksia heidän omalle kielelleen.

Pyhä Feodorit työskenteli lappalaisten parissa noin kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana hänet vihittiin pyhään pappeuteen, diakonista papiksi.

Hänet siirrettiin sitten Novgorodin alueelle erään luostarin igumeniksi kahden vuoden ajaksi ja myöhemmin, kun hänet oli korotettu arkkimandriitan arvoon, hänestä tuli pyhän Efimin Vapahtajan luostarin igumeni Suzdalissa viiden vuoden ajaksi.

Vuonna 1554 pyhä Feodorit lähetettiin herjattuna ja ahdistettuna kahdeksi vuodeksi pyhittäjä Kirill Valgetjärveläisen luostariin. Vapauduttuaan sieltä, hän meni luostariin Jaroslaviin.

Tsaari Iivana Julma lähetti hänet vuonna 1558 Konstantinopoliin keskustelemaan patriarkan kanssa Iivanan kruunajaisista. Palattuaan tältä matkalta tsaari lahjoitti pyhälle Feodoritille 25 hopearahaa ja antoi hänelle vielä arvokkaan soopelitakin. Hämmentyneenä näistä arvokkaista, mutta ei toivotuista lahjoista, pyhä Feodorit myi turkin ja antoi kaikki rahat pois köyhille.

Etsiessään rauhaa pyhä Feodorit meni Prilukin luostariin Vologdassa. Sieltä pyhä Feodorit teki ainakin kaksi vierailua käännyttämiensä ja kastamiensa lappalaisten pariin.

Muistopäivä

Karjalan valistajiin lukeutuva pyhä Feodorit kuoli elokuun 17. päivänä vuonna 1571 Solovetskin luostarissa, paikassa, jossa hänet oli vihitty munkiksi. Tuota kuolinpäivää, elokuun 17. päivää muistellaan Suomen ortodoksisessa kirkossa pyhän Feodorit Kuolalaisen, lappalaisten valistajan muistopäivänä. Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Hannu Pyykkönen

Kirjallisuutta

  • Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
    • Autuas Teodorit lappalaisten valistaja (ss. 71-72)

Katso myös

Aiheesta verkossa