Patriarkaaliset kunnianosoitukset ja arvot XIX
Kohteesta Ortodoksi.net
Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin palkitsemisjärjestelmistä
Erinomaisten miesten luokka
1.Depotatos – Δηπότατος
Kristillisen kirkon alkuvuosista lähtien seurakunnan ja papiston (piispa, presbyteeri eli pappi ja diakoni) välisissä suhteissa oli ilmeinen ero. Ilmaisu maallikko esiintyi varhain ensimmäisen vuosisadan lopulla Klemens Roomalaisen (90-99) kirjeessä Korintin kirkolle. Järjestettiin erikoisjumalanpalveluksia, joihin osallistui vain papisto. Vielä tärkeämpää on, että papistosta tuli erityinen kristittyjen luokka, jossa oli laajemman yhteisön moraalisia, hengellisiä ja kasvatuksellisia opettajia. Siitä huolimatta, varhaisista ajoista lähtien maallikot auttoivat papistoa monin tavoin, mukaan lukien jumalanpalveluksissa. Tietyt henkilöt tunnistettiin maallikkoyhteisön johtajiksi, ja tämä nimitys, vaikkakin maallikko, sai kirkollisen depotatos -arvon.
Depotatos, kirkon virkamiehenä, oli jatkuvassa yhteydessä kirkkoon ja piispaan, joka asetti hänet tähän arvoon kätten päällepanolla. δηπότατος-arvo löytyy jokaisesta ortodoksisesta hiippakunnasta. Bysantin puolivälissä hän oli piispan arvostettu apulainen. Piispan pastoraalisten vierailujen aikana δηπότατος vieraili paikassa ennen häntä valmistaen kaupungeissa olevia ihmisiä hänen vierailulleen ja ryhtynyt tarvittaviin järjestelyihin jumalanpalveluksia varten kirkoissa. δηπότατοςllä oli myös muita tehtäviä jumalanpalvelusten aikana, piispan avustaminen, eteneminen pappien edellä ja kynttilän kantaminen kahden saaton aikana ja jumalallisen liturgian lopussa, vihittyjen lahjojen siirron aikana. Jumalanpalvelusten aikana hän käytti viittaa (mandya), joka symboloi hänen arvoaan. Pseudo-Kodinoksen (14. vs) mukaan depotatos oli kolmas Suuren kirkon viiden upseerin yhdeksännessä joukossa. Aina kun δηπότατοςksia oli enemmän kuin yksi, ylintä kutsuttiin ensimmäiseksi depotatokseksi. Niin kauan kuin hän ei ollut pappiskanditaatti (aikoi siis papiksi), hänelle sallittiin toinen avioliitto.
Bysantin keisarien kruunausriitin aikana Hagia Sofiassa Suuren kirkon patriarkka myönsi heille δηπότατος-arvon ymmärtäen, että he auttaisivat ja opastavat kirkkoa. δηπότατος-arvo löytyy myös Bysantin valtakunnasta. Bysantin armeija oli vahvasti organisoitu, ja sillä oli käytössään kaikki aikansa sotilaalliset keinot, mukaan lukien hyökkäys-t ja puolustusaseet sekä piiritys- ja hyökkäyskoneet. Tämän järjestön sisällä löydämme sairaanhoitajien kanssa toimivia haavoittuneiden paarien kantajia, joiden tehtävänä oli kuljettaa haavoittuneita taistelukentiltä. Näitä paarien kantajia kutsuttiin depotatoksiksi ja he olivat ratsain haavoittuneiden kanssa, koska heidän täytyi liikkua nopeasti pelastaakseen ihmishenkiä ensiapuasemille.
δηπότατος, Kristuksen Pyhän ja Suuren kirkon virkoja koskevan tulkinnan mukaan, kuuluu erinomaisten miesten luokkaan.
(lähteet: Archons.org, Wikipedia, Ortodoksi.net, jne. )