Ero sivun ”Joosef Uusi Partoslainen” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen.jpg|thumb| | + | [[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen.jpg|thumb|200px|<center>Pyhä Joosef Uusi Partoslainen kuvattuna romanialaisen luostarin seinämaalauksessa.<br><small>(''Kuva © Jopi Harri'')</small></center>]] |
| − | + | == Pyhä Joosef Uusi Partoslainen – Baanaatin hengellinen suojelija == | |
| − | Pyhä '''Joosef Uusi Partoslainen''' syntyi Raguzan [nykyisin Dubrovnik] satamakaupungissa Adrianmeren itärannikolla Dalmatiassa vuonna 1568. Hänen vanhempansa Ioan ja Ecaterina olivat makedonialaista syntyperää. Sisäistä hengellistä kutsumustaan seuraten nuori Jacob vastaanotti luostarivihkimyksen nimellä ''Joosef''. Hän kilvoitteli useissa [[Athos]]-vuoren luostariyhteisöissä kuten hänen veljensä Kristuksessa. Hän eli täydessä itsekieltäymyksessä viettäen päivät ja yöt rukouksessa ja ankarassa paastossa. | + | Pyhä '''Joosef Uusi Partoslainen''' [romaniaksi: Sfântul Iosif cel |
| + | Nou de la Partoş] syntyi Raguzan [nykyisin Dubrovnik] satamakaupungissa Adrianmeren itärannikolla Dalmatiassa vuonna 1568. Hänen vanhempansa Ioan ja Ecaterina olivat makedonialaista syntyperää. Sisäistä hengellistä kutsumustaan seuraten nuori Jacob vastaanotti luostarivihkimyksen nimellä ''Joosef''. Hän kilvoitteli useissa [[Athos]]-vuoren luostariyhteisöissä kuten hänen veljensä Kristuksessa. Hän eli täydessä itsekieltäymyksessä viettäen päivät ja yöt rukouksessa ja ankarassa paastossa. | ||
| + | |||
| + | == Timisoaran metropoliitaksi == | ||
Vuonna 1650 Serbian ja Pećin [Пећ] patriarkka vihki 82-vuotiaan [[igumeni]] Joosefin Timişoaran [[metropoliitta|metropoliitaksi]]. Hänen tiedettiin omaavan profetoinnin ja ihmeidentekemisen lahjan. | Vuonna 1650 Serbian ja Pećin [Пећ] patriarkka vihki 82-vuotiaan [[igumeni]] Joosefin Timişoaran [[metropoliitta|metropoliitaksi]]. Hänen tiedettiin omaavan profetoinnin ja ihmeidentekemisen lahjan. | ||
| − | Pyhä Joosef ohjasi Baanaatin [romaniaksi: | + | Pyhä Joosef ohjasi Baanaatin [romaniaksi: Banat, serbiaksi: Банат] uskovaisten hengellistä elämää kolmen vuoden ajan. Hän oli tosi apostoli. Uskovaiset todistivat hänen aikaansaamiaan hämmästyttäviä ihmeitä monissa yhteyksissä. Esimerkiksi kun Timişoaran kaupungissa syttyi suuri tulipalo, joka raivosi usean päivän ajan, pyhä Joosef käveli ulos kirkosta jumalanpalveluspukuun pukeutuneena, polvistui tulen eteen ja ryhtyi rukoilemaan. Hänen rukoillessaan alkoi sataa, ja tulipalo sammui välittömästi. Kun hän nousi pystyyn, kaikki näkivät, että hänen pukunsa ja se paikka, johon hän oli ollut polvistuneena, olivat täysin kuivat. |
| + | |||
| + | == Profetioija ja ihmeidentekijä == | ||
Tämän jälkeen pyhä Joosef palasi [[kelja]]ansa, jossa hän vietti kolme päivää ja kolme yötä rukouksessa osoittaen kiitosta Kaikkivaltiaalle. Kun hän tuli ulos, kaikki saattoivat nähdä pyhän ristin merkin loistavan kirkkaana hänen vasemman kätensä selässä. | Tämän jälkeen pyhä Joosef palasi [[kelja]]ansa, jossa hän vietti kolme päivää ja kolme yötä rukouksessa osoittaen kiitosta Kaikkivaltiaalle. Kun hän tuli ulos, kaikki saattoivat nähdä pyhän ristin merkin loistavan kirkkaana hänen vasemman kätensä selässä. | ||
| Rivi 14: | Rivi 19: | ||
:: ''”Älkää minua pyytäkö teitä parantamaan, vaan Herraamme Jeesusta Kristusta, joka on kaikkien ihmisten parantaja. Rukoilkaa Häntä, niin Hän parantaa teidät.”'' | :: ''”Älkää minua pyytäkö teitä parantamaan, vaan Herraamme Jeesusta Kristusta, joka on kaikkien ihmisten parantaja. Rukoilkaa Häntä, niin Hän parantaa teidät.”'' | ||
Tätä puhuessaan hän pani kätensä heidän päidensä päälle, ja he parantuivat saman tien. | Tätä puhuessaan hän pani kätensä heidän päidensä päälle, ja he parantuivat saman tien. | ||
| + | |||
| + | == Lepoon luostariin == | ||
Kolmen vuoden piispallisen palveluksen jälkeen, korkean ikänsä vuoksi, pyhä Joosef vetäytyi vuonna 1653 Partoşin luostariin. Siitä pitäen tämä luostari on toiminut useiden Baanaatin [[Piispa|piispojen]] jumalanpalvelus- ja lepopaikkana. | Kolmen vuoden piispallisen palveluksen jälkeen, korkean ikänsä vuoksi, pyhä Joosef vetäytyi vuonna 1653 Partoşin luostariin. Siitä pitäen tämä luostari on toiminut useiden Baanaatin [[Piispa|piispojen]] jumalanpalvelus- ja lepopaikkana. | ||
| − | Vuonna 1656 [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen]] juhlan aattona Partoşin luostarin kirkonkellot alkoivat soida itsestään. Ne soivat kokonaisen tunnin. Oli koittanut aika pyhän Joosefin erkaantua tästä elämästä. | + | Vuonna 1656 [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen]] juhlan aattona Partoşin luostarin kirkonkellot alkoivat soida itsestään. Ne soivat kokonaisen tunnin. Oli koittanut aika pyhän Joosefin erkaantua tästä elämästä. |
| + | |||
| + | == Kuolema ja muistopäivä == | ||
Pyhä Joosef haudattiin Partoşin luostarin kirkkoon, minkä jälkeen hänen haudallaan tapahtui lukuisia ihmeitä. Näiden ihmeiden vuoksi esipaimen Joosef todettiin pyhäksi. Hänen muistoaan vietetään vuosittain syyskuun 15. päivänä. | Pyhä Joosef haudattiin Partoşin luostarin kirkkoon, minkä jälkeen hänen haudallaan tapahtui lukuisia ihmeitä. Näiden ihmeiden vuoksi esipaimen Joosef todettiin pyhäksi. Hänen muistoaan vietetään vuosittain syyskuun 15. päivänä. | ||
| − | [[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen2.jpg|thumb| | + | == Reliikit == |
| + | |||
| + | [[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen2.jpg|thumb|200px|<center>Pyhän Joosef Uusi Partoslaisen reliikit.<br><small>(''Kuva © Jopi Harri'')</small></center>]] | ||
Vuonna 1956 pyhän Joosefin [[Reliikki|reliikit]] tuotiin Timişoaran kaupunkiin ja asetettiin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] [[katedraali]]in. Siitä pitäen ne ovat olleet korvaamaton aarre niille, jotka saapuvat uskolla ja hurskaudella kirkkoon rukoilemaan apua ja ohjausta, sekä ehtymätön hengellisten lahjojen lähde kaikille uskovaisille. | Vuonna 1956 pyhän Joosefin [[Reliikki|reliikit]] tuotiin Timişoaran kaupunkiin ja asetettiin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] [[katedraali]]in. Siitä pitäen ne ovat olleet korvaamaton aarre niille, jotka saapuvat uskolla ja hurskaudella kirkkoon rukoilemaan apua ja ohjausta, sekä ehtymätön hengellisten lahjojen lähde kaikille uskovaisille. | ||
Nykyinen versio 14. syyskuuta 2011 kello 17.41
Sisällysluettelo
Pyhä Joosef Uusi Partoslainen – Baanaatin hengellinen suojelija
Pyhä Joosef Uusi Partoslainen [romaniaksi: Sfântul Iosif cel Nou de la Partoş] syntyi Raguzan [nykyisin Dubrovnik] satamakaupungissa Adrianmeren itärannikolla Dalmatiassa vuonna 1568. Hänen vanhempansa Ioan ja Ecaterina olivat makedonialaista syntyperää. Sisäistä hengellistä kutsumustaan seuraten nuori Jacob vastaanotti luostarivihkimyksen nimellä Joosef. Hän kilvoitteli useissa Athos-vuoren luostariyhteisöissä kuten hänen veljensä Kristuksessa. Hän eli täydessä itsekieltäymyksessä viettäen päivät ja yöt rukouksessa ja ankarassa paastossa.
Timisoaran metropoliitaksi
Vuonna 1650 Serbian ja Pećin [Пећ] patriarkka vihki 82-vuotiaan igumeni Joosefin Timişoaran metropoliitaksi. Hänen tiedettiin omaavan profetoinnin ja ihmeidentekemisen lahjan.
Pyhä Joosef ohjasi Baanaatin [romaniaksi: Banat, serbiaksi: Банат] uskovaisten hengellistä elämää kolmen vuoden ajan. Hän oli tosi apostoli. Uskovaiset todistivat hänen aikaansaamiaan hämmästyttäviä ihmeitä monissa yhteyksissä. Esimerkiksi kun Timişoaran kaupungissa syttyi suuri tulipalo, joka raivosi usean päivän ajan, pyhä Joosef käveli ulos kirkosta jumalanpalveluspukuun pukeutuneena, polvistui tulen eteen ja ryhtyi rukoilemaan. Hänen rukoillessaan alkoi sataa, ja tulipalo sammui välittömästi. Kun hän nousi pystyyn, kaikki näkivät, että hänen pukunsa ja se paikka, johon hän oli ollut polvistuneena, olivat täysin kuivat.
Profetioija ja ihmeidentekijä
Tämän jälkeen pyhä Joosef palasi keljaansa, jossa hän vietti kolme päivää ja kolme yötä rukouksessa osoittaen kiitosta Kaikkivaltiaalle. Kun hän tuli ulos, kaikki saattoivat nähdä pyhän ristin merkin loistavan kirkkaana hänen vasemman kätensä selässä.
Toinen ihme tapahtui 8. päivänä marraskuuta pyhän Joosefin mentyä Partoşin luostariin viettämään luostarin temppelijuhlaa – arkkienkelien Mikaelin ja Gabrielin muistopäivää. Silloin yksitoista raajarikkoa miestä tuli hänen luokseen pyytämään, että hän parantaisi heidät. Pyhä Joosef sanoi heille:
- ”Älkää minua pyytäkö teitä parantamaan, vaan Herraamme Jeesusta Kristusta, joka on kaikkien ihmisten parantaja. Rukoilkaa Häntä, niin Hän parantaa teidät.”
Tätä puhuessaan hän pani kätensä heidän päidensä päälle, ja he parantuivat saman tien.
Lepoon luostariin
Kolmen vuoden piispallisen palveluksen jälkeen, korkean ikänsä vuoksi, pyhä Joosef vetäytyi vuonna 1653 Partoşin luostariin. Siitä pitäen tämä luostari on toiminut useiden Baanaatin piispojen jumalanpalvelus- ja lepopaikkana.
Vuonna 1656 Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan aattona Partoşin luostarin kirkonkellot alkoivat soida itsestään. Ne soivat kokonaisen tunnin. Oli koittanut aika pyhän Joosefin erkaantua tästä elämästä.
Kuolema ja muistopäivä
Pyhä Joosef haudattiin Partoşin luostarin kirkkoon, minkä jälkeen hänen haudallaan tapahtui lukuisia ihmeitä. Näiden ihmeiden vuoksi esipaimen Joosef todettiin pyhäksi. Hänen muistoaan vietetään vuosittain syyskuun 15. päivänä.
Reliikit
Vuonna 1956 pyhän Joosefin reliikit tuotiin Timişoaran kaupunkiin ja asetettiin ortodoksiseen katedraaliin. Siitä pitäen ne ovat olleet korvaamaton aarre niille, jotka saapuvat uskolla ja hurskaudella kirkkoon rukoilemaan apua ja ohjausta, sekä ehtymätön hengellisten lahjojen lähde kaikille uskovaisille.
Timişoaran ortodoksisessa katedraalissa pyhän Joosefin pyhäinjäännösarkun vieressä olevasta englanninkielisestä hagiografiasta suomentanut
Jopi Harri