Lähdekoodi sivulle Ekumeenisten synodien ikonografia ja teologinen kuvasto

Ekumeenisten synodien, kuten Nikean ensimmäisen synodin (325), ikonografian tieteellinen tutkimus osoittaa, että niiden kuvasto juontaa juurensa sekä klassisista että keisarillisista perinteistä. Tämä on tyypillistä suurelle osalle bysanttilaisesta pyhästä taiteesta.<br>
<br>
== Vaikutteet klassisesta ja keisarillisesta kuvastosta ==
<br>
=== Klassiset vaikutteet ===
<br>
* '''"Jumalten neuvosto":''' Muinainen kuvasto, jossa kreikkalais-roomalaiset jumaluudet istuvat puolikaaren muotoisella penkillä (synthrononilla) keskustelemassa tärkeistä asioista. Zeus (Jupiter) toimi puheenjohtajana keskellä. Esimerkkejä tästä motiivista löytyy Homeroksen Odysseiasta ja Vergiliuksen Aeneidista. 
* '''"Filosofien neuvosto":''' Toinen klassinen lähde, jossa filosofit esitettiin keskustelemassa, kuten Pompeijista löytynyt Platonin ja hänen akatemiansa mosaiikki.
<br> 
=== Keisarilliset vaikutteet ===
<br>
* '''Keisarin hovi tai johtamassa pelejä:''' Keisarillinen perinne, jossa keisari ja hänen hovinsa esitetään seremoniallisissa yhteyksissä. Esimerkki tästä on Theodosius I:n reliefi Konstantinopolin Hippodromilla.<br>
<br>
== Varhaiset ja säilyneet synodikuvaukset ==
<br>
Varhaisimmat ekumeenisten synodien kuvat eivät ole säilyneet, vaan ne tunnetaan ainoastaan tekstilähteistä. Ikonoklasmin (726/730–843) jälkeen synodien kuvaukset yleistyivät ja niitä on säilynyt käsikirjoituksissa, seinämaalauksissa, mosaiikeissa ja siirrettävissä ikoneissa. Yksi tyypillinen esimerkki on 1500-luvun puolivälin seinämaalaus Ison Meteoronin kirkon nartheksista.<br>
<br>
== Nikean ensimmäisen ekumeenisen synodin ikonografian yksityiskohdat ==
<br>
Nikean ensimmäisen ekumeenisen synodin kuvissa on useita tunnusomaisia yksityiskohtia:
=== Keisari ja hierarkit ===
<br>
* '''Keisari Konstantinus I:''' Istuu keskellä keisarillisissa vaatteissaan. Hän kutsui synodin koolle ja toimi sen epistemonarchesina eli sovittelijana ja dogmaattisen auktoriteetin vartijana. Synodi pidettiin hänen palatsissaan ja rahoitettiin keisarillisista varoista. 
* '''Hierarkit:''' Useita kirkon isiä istuu synthrononilla keisarin sivuilla, edustaen synodiin osallistunutta 318 piispaa. He pitelevät evankeliumikirjoja, jotka symboloivat heidän opetusvaltaansa. 
* '''Tunnistettavat hahmot:''' Kuvassa voi tunnistaa mm. Rooman tai Aleksandrian piispan (paavin) Sylvesterin tai Aleksanterin (mitran perusteella), Pyhän Nikolaoksen (tyypilliset kasvonpiirteet) ja Pyhän Athanasios Aleksandrialaisen (paksu, neliömäinen parta). Vaikka Athanasios oli synodin aikaan diakoni, hänet kuvataan hierarkkina viitaten tulevaan tärkeään rooliinsa. Pyhä Spyridon Trimythuksesta tunnetaan olkihatustaan. Munkkihahmot viittaavat munkkien läsnäoloon synodissa. 
=== Areios ja Areioksen harhaoppi ===
<br>
* Keisarin jalkojen alla makaa Areios-niminen hahmo, joka edustaa hänen harhaoppista opetustaan. Areios väitti, ettei Kristus ollut samaa olemusta Isän kanssa. Hänen asennonsa kuvaa opetuksen hävinnyttä tilaa, mikä on omaksuttu keisarillisesta ikonografiasta, jossa voittajat esitetään kukistettujen vihollistensa kanssa. 
Pyhän Pietari Aleksandrialaisen näky:
* Keisarin takana on alttari, jonka päällä on nuoren Kristuksen kuva repeytyneessä tunikassa. Pyhä Pietari Aleksandrialainen rukoilee tätä hahmoa. Tämä kohtaus kuvaa Pietarin näkyä, jossa Kristus ilmestyi repeytyneessä asussa, symboloiden areiolaisen kiistan aiheuttamaa Kirkon jakaantumista. Tämä ikonografinen lisäelementti sisällytettiin Nikean synodin kuvauksiin myöhäisbysanttilaisesta kaudesta lähtien.<br> 
<br>
== Nikean ensimmäisen synodin ikonografian myöhemmät variantit ==
<br>
Post-bysanttilaisesta kaudesta lähtien kehittyi toinen variantti Nikean ensimmäisen synodin esityksestä, joka on jatkunut nykypäivään asti. Esimerkki tästä on 1700-luvun ikoni Athosvuorelta.<br>
<br>
== Uudempi ikonografinen tyyppi ==
<br>
* '''Seisovat hahmot:''' Tässä versiossa keisari Konstantinus I ja lukuisat hierarkit on kuvattu kaikki seisomassa. 
* '''Uskontunnustus:''' Heidän edessään on suuri, avoin käärö, jossa on Nikean uskontunnustuksen alkusanat. Tämä uskontunnustus muotoiltiin Nikean synodissa ja viimeisteltiin toisessa ekumeenisessa synodissa Konstantinopolissa (381). 
* '''Tunnistettavat hahmot:''' Keisari on edelleen keskellä. Hänen oikealla puolellaan on Pyhä Nikolaos ja Pyhä Spyridon. Keisarin vasemmalla puolella on todennäköisesti piispa Aleksanteri. Myös Pyhä Basileios on kuvattu, vaikka hän ei ollut läsnä synodissa. 
* '''Yleisempi käyttö:''' Tätä ikonografista tyyppiä käytettiin usein Nikean ensimmäisen ekumeenisen synodin muistopäivänä. Yleisluonteinen kirjoitus (Pyhien Isien Synodi) mahdollisti sen, että ikonia voitiin käyttää myös muiden synodien samanaikaiseen muistamiseen, mikä on tullut liturgiseksi käytännöksi modernilla ajalla.
<br>
'''Merkitys:''' Molemmat Nikean ensimmäisen ekumeenisen synodin kuvatyypit ilmensivät ortodoksisen kirkon opin auktoriteettia, imperiumin ja kirkon yhtenäisyyttä sekä oikean Uskon voittoa. Aiempi ikonografinen malli, jossa keisari ja hierarkit istuvat, inspiroi myös muita pyhiä kuvia, jotka heijastavat opetusta ja dogmaattista auktoriteettia, kuten Kristuksen opetusta temppelissä tai viimeisen tuomion ikoneita.<br>
<br>
***<br>
<hr>
Oheinen teksti on suomenkielinen lyhennelmä Amerikan kreikkalais-ortodoksisen hiippakunnan (GOARCH / Greek Orthodox Archdiocese of America) nettisivulta osoitteesta:<br>
https://www.goarch.org/fi/-/iconography-of-first-ecumenical-synod-nicaea <br>
mistä voi myös katsella artikkeliin oleellisesti liittyvät kuvat.<br>
Koko artillekin suomennos, joka käsittää myös viittaukset kuviin, löytyy osoitteesta:<br>
https://www.ortodoksi.net/index.php/Ekumeenisten_synodien_ikonografia_ja_teologinen_kuvasto_(kokonaan) <br>
<br>
[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Ikonografia]]
[[Luokka:Ikonit]]