Lähdekoodi sivulle Rakastakaamme toinen toisiamme ...

<!--DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN"
  "http://www.w3.org/TR/html4/loose.dtd">
<html>
<head>
  <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=UTF-8">
  <title>“Rakastakaamme ja kunnioittakaamme toisiamme…” – Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos ja Amalfionin dokumentti</title>
  <style type="text/css">
    body { font-family: Georgia, "Times New Roman", Times, serif; line-height: 1.5; color: #222; }
    .container { width: 92%; max-width: 900px; margin: 0 auto; }
    h1 { font-size: 1.8em; margin-top: 1em; margin-bottom: 0.4em; }
    h2 { font-size: 1.3em; margin-top: 1.2em; margin-bottom: 0.3em; }
    p { margin: 0.6em 0; }
    .byline { color: #555; font-style: italic; }
    .infobox { border: 1px solid #999; padding: 10px; background: #f9f9f9; }
    .center { text-align: center; }
    .separator { border: 0; height: 1px; background: #ccc; margin: 1em 0; }
  </style>
</head>
<body>
  <div class="container">

    PÄÄOTSIKKO -->
    <h1>“Rakastakaamme ja kunnioittakaamme toisiamme… kunnes kohtaamme saman maljan äärellä”</h1>
    <p class="byline">Ekumeenisen patriarkan Bartholomeoksen tervehdys Athoksen Amalfion-dokumentista</p>

    <!-- ALAOTSIKOT & SISÄLTÖ -->
    <h2>Johdanto</h2>
    <p>
      Konstantinopolin [[ekumeeninen patriarkka]] <strong>Bartholomeos</strong> välitti ranskalaiselle KTO-televisiokanavalle tervehdyksen
      katsottuaan uuden dokumenttielokuvan muinaisesta latinalaisesta benediktiiniluostarista <strong>Amalfionista</strong>
      Athoksen pyhällä vuorella. Patriarkan sanat kytkevät luostarin historian tämän päivän kristittyjen keskinäiseen
      kunnioitukseen ja ykseyden kaipuuseen.
    </p>

    <h2>Patriarkan viestin ydin</h2>
    <p>
      Patriarkka Bartholomeos toteaa, että elokuva “vie meidät useita vuosisatoja taaksepäin aikaan, jolloin latinalainen
      monastisuus oli mahdollista Athoksella”. Hänen mukaansa “tänä päivänä vastaava aloite olisi monesta syystä paljon
      vaikeampi”, mutta juuri siksi elokuva “opettaa ymmärtämään tarpeen ja mahdollisuuden elää rinnakkain katolisten
      veljiemme kanssa — <strong>rakastaa ja kunnioittaa toisiamme siihen suureen päivään asti, jolloin Jumala sallii meidän
      kohdata saman pyhän maljan äärellä</strong>.” Patriarkka kertoo katsoneensa elokuvan Fanarin patriarkaalisessa residenssissä
      veljestön kanssa ja esittävänsä kiitoksensa ohjaajalle sekä koko työryhmälle.
    </p>

    <h2>Dokumentti: Amalfion – benediktiininen läsnäolo Athoksella</h2>
    <p>
      KTO:n ja Nomade Productions Filmsin tuottama dokumentti <em>Amalfion – Benedictine Monastery on Mount Athos</em>
      avaa vähemmän tunnetun luvun Athoksen historiasta: länsieurooppalaisen benediktiiniluostarin kohtaamisen itäisen
      munkkilaisuuden kanssa. Elokuva tarjoaa tekstitykset useilla kielillä ja ajoittuu symbolisesti Nikaian ensimmäisen
      kirkolliskokouksen 1700-vuotismuiston aikaan, korostaen idän ja lännen kristittyjen ykseyden teemaa.
    </p>

    <h2>Palkinnot</h2>
    <p>
      Heinäkuussa 2025 Virginiassa (USA) järjestetty Christian Film Festival (CFF) myönsi elokuvalle tunnustuksen
      <strong>Meilleur Documentaire 2025</strong>. Palkinto alleviivaa aiheen kansainvälistä kiinnostavuutta ja historiallisen
      muistamisen merkitystä.
    </p>

    <blockquote><hr class="separator">

    <!-- TIETOISKU 1 -->
    <div class="infobox">
      <h4>Tietoisku: Mikä oli Amalfion (Amalfinon)?</h4>
      <p><strong>''Perustaminen:</strong> ''900-luvun lopulla (n. 980–990) italialaiset benediktiinimunkit Amalfin kaupungista''
        ''perustivat luostarin Athokselle. Sääntönä oli pyhän [[Benedictus Nursialainen|Benedictuksen]] regula ja liturginen kieli oli latina.''</p>
      <p><strong>Asema Athoksella:</strong> ''[[Suuri skisma|Suuren skisman]] (1054) jälkeenkin Amalfion jatkoi elämäänsä ja allekirjoitti''
        ''Athoksen asiakirjoja latinaksi; lähteet kuvaavat sen toimineen <em>hengellisenä siltana</em> idän ja lännen munkkilaisuuden''
        ''välillä yli 200 vuoden ajan.''</p>
      <p><strong>Loppuvaiheet:</strong> ''Viimeinen tunnettu arkistomaininta on vuodelta 1287, jolloin rappeutunut luostari siirrettiin''
        ''Suur-Lavran hallintaan. Jäljellä on etenkin tornirakennus, joka muutettiin myöhemmin puolustuskäyttöön.''</p>
    </div>

    <hr class="separator"></blockquote>

    <h2>Amalfionin nykytila – hiljaisuuden maisema</h2>
    <p>
      Entisen luostarin paikalla metsät ja raunioituneet rakenteet peittävät hiljaisuuden; rukous latinaksi on vaiennut ja
      luonnonäänet täyttävät laakson. Maastossa on yhä nähtävissä joitakin merkkejä, kuten mainittu torni, mutta varsinainen
      yhteisö on kadonnut historian hämärään.
    </p>

    <blockquote><hr class="separator">

    <!-- TIETOISKU 2 -->
    <div class="infobox">
      <h4>Tietoisku: Miksi tämä historia on ajankohtainen?</h4>
      <p>
        ''Amalfion tekee näkyväksi, ettei Athoksen perintö ole vain “itäinen”: siellä on ollut myös latinalaista, benediktiinistä''
        ''elämää, joka on elänyt rinnakkain ortodoksisen tradition kanssa. Tutkijoiden mukaan kyse on kansainvälisestä, yhteisestä''
        ''Athos-perinnöstä, jonka muistaminen voi tukea kristittyjen välistä keskinäistä kunnioitusta ja aitoa kohtaamista tänään.''
      </p>
    </div>

    <hr class="separator"></blockquote>

    <h2>Julkaisu ja katsominen</h2>
    <p>
      Dokumentti on katsottavissa KTO:n kanavissa ja YouTubessa. Soittimen asetuksista voi valita saatavilla olevat tekstitykset.
      Tuotannossa olivat KTO ja Nomade Productions Films; yhteistyötä tehtiin mm. Collège de France -instituution Athos-arkistojen
      kanssa.
    </p>

    <h2>Lopuksi</h2>
    <p>
      Patriarkka Bartholomeoksen viesti peilaa Amalfionin tarinaa tähän päivään: opetellaan elämään rinnakkain, rakastamaan ja
      kunnioittamaan toisiamme — kunnes Jumala suo meidän kohdata saman Pyhän Eukaristian maljan äärellä. Dokumentti toimii
      peilinä menneisyydestä: se ei vaadi liturgista identiteettiä unohtamaan, mutta kehottaa näkemään historian kohdat, joissa
      yhteys on ollut totta — ja voi olla sitä jälleen.
    </p>
<center><youtube>psJKspsViMI</youtube></center>
<hr>
''Lähteet: Orthodox Times (13.8.2025); KTO/YouTube; International Institute of Athonite Legacy (julkaisutiedot ja tekstitykset); New Liturgical Movement (historialliset yksityiskohdat Amalfionista); Orthodoxie.com (CFF-palkintouutinen).''

[[Luokka:Artikkelit]]



    

  </div>
<!--</body>
</html>-->