Lähdekoodi sivulle Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 5

== Pyhä Kristoforos koiranpäisenä. Miksi pyhän kuvaustapa herätti kiistaa? ==

[[Kuva:kristoforos_koiranpainen_ateena.png|thumb|500 px|center|<center>Pyhä Kristoforos koiranpäisenä. Kappadokiasta peräisin oleva teos osoittaa, kuinka erikoisia kuvaustapoja ortodoksisen taiteen historiaan kuuluu.<br><small>(kuva: Bysanttilainen ja kristillinen museo, Ateena / Wikimedia Commons)</small></center>]]

=== Miksi esittelemme tämän kuvan? ===

Ortodoksi.net on käsitellyt sarjassa aiemmin [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 1|kolmikasvoista Kolminaisuuden kuvaa]], [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 2|Isyys-nimistä esitystä]], [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 3|Kaikkinäkevän silmän monihahmoista sommitelmaa]] sekä [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 4|silmää kolmion sisällä]]. Nyt siirrymme Jumalan kuvaamisesta pyhän ihmisen poikkeukselliseen esitystapaan.

Pyhä Kristoforos koiranpäisenä (Святой Христофор Псеглавец) näyttää nykykatsojasta helposti hämmentävältä. Kuvassa on ihmisen vartalo, mutta pään paikalla koiran pää. Kyse ei kuitenkaan ole nykyajan pilakuvasta, vaan ortodoksisen kuvakulttuurin historiassa esiintyneestä ja myös vastustusta herättäneestä kuvaustavasta.

Julkaisemme kuvan tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Emme esitä sitä ongelmattomana ikonimaalauksen mallina. Tässä tapauksessa olisi silti liian yksioikoista sanoa, ettei kyse ole lainkaan ikonista: teoksia on valmistettu ja käytetty ikoneina, mutta niiden kuvaustapa on ollut kiistanalainen ja Venäjällä myös kielletty.

=== Kuka oli pyhä Kristoforos? ===

Ortodoksinen kirkko kunnioittaa Kristoforosta marttyyrina, jonka muistopäivä on 9. toukokuuta. Hänen nimensä (Χριστόφορος) tarkoittaa Kristuksen kantajaa.

Kirkollisen elämäkertaperinteen mukaan Kristoforos tunnusti Kristuksen, rohkaisi muitakin uskoon ja kärsi marttyyrikuoleman. Hänen elämästään kerrottuihin kertomuksiin on kuitenkin liittynyt runsaasti legendaarisia aineksia. Niitä ei voi kaikkia käsitellä samalla tavalla historiallisesti varmennettuina tapahtumina.

Kristoforos tunnetaan myös kuvista, joissa hän kantaa Kristus-lasta. Koiranpäinen esitystapa kuuluu toiseen kertomus- ja kuvaperinteeseen. Molemmissa on pyritty tekemään pyhä tunnistettavaksi, mutta niiden taustalla olevat kertomukset ja kuvalliset ratkaisut eroavat toisistaan.

=== Mitä Ateenan museon kuva kertoo? ===

Artikkelin kuvituksena oleva teos kuuluu Ateenan Bysanttilaisen ja kristillisen museon (Βυζαντινό και Χριστιανικό Μουσείο) kokoelmiin. Se on peräisin Kermirasta, Kappadokiasta. Museon ilmoittamat mitat ovat 67 × 35 cm ja kokoelmatunnus ΒΧΜ 01571.

Museon mukaan Kristoforos yhdistettiin Bysantissa jo 400-luvulta lähtien kertomuksiin koiranpäisistä kansoista. Koiranpäinen kuvaustapa ei kuitenkaan ollut bysanttilaisen taiteen vallitseva esitysmuoto. Museo toteaa, että pyhän yhdistämiseen tällaisiin taruolentoihin suhtauduttiin kirkossa torjuvasti.

Jälkibysanttilaisessa taiteessa koiranpäisiä Kristoforos-kuvia esiintyi kuitenkin etenkin 1600-luvulta lähtien. Säilyneet teokset kertovat siitä, että kuvaperinne saattoi jatkua paikallisesti, vaikka sitä myös arvosteltiin.

=== Mistä koiranpää on peräisin? ===

Taustalla ovat muun muassa vanhat kertomukset kaukaisissa maissa asuvista koiranpäisistä ihmisistä eli kynokefaleista (κυνοκέφαλοι). Näissä kertomuksissa maailman äärillä elävät kansat saatettiin esittää ulkonäöltään ja tavoiltaan oudoiksi. Ateenan museon selitys liittää Kristoforoksen kuvaustavan tähän taruperinteeseen.

Toisen selityksen mukaan Kristoforoksen elämäkerrassa käytettyä koirankasvoisuuden ilmausta tulkittiin liian kirjaimellisesti. Amerikan kreikkalaisortodoksisen arkkihiippakunnan pyhäesittelyssä ilmaus ymmärretään kuvaukseksi pelottavasta ulkonäöstä. Sen perusteella ei arkkihiippakunnan mukaan pitäisi maalata pyhälle todellista koiran päätä.

Näitä selityksiä ei tarvitse pakottaa yhdeksi varmaksi alkuperäkertomukseksi. Pyhän elämäkertaperinne, vanhat käsitykset vieraista kansoista ja kuvallisten ilmausten tulkinta ovat voineet vaikuttaa toisiinsa.

'''Kuvaa ei pidä käyttää todisteena siitä, että Kristoforos olisi historiallisesti ollut koiranpäinen ihminen.''' Se kertoo ennen kaikkea siitä, miten häntä koskevia kertomuksia on eri aikoina ymmärretty ja esitetty.

=== Miksi kuvaustapaa vastustettiin? ===

Aiemmissa sarjan artikkeleissa ongelmat liittyivät usein Jumalan kuvaamiseen. Kristoforoksen tapauksessa kysymys on toisenlainen: miten pyhää ihmistä voidaan kuvata niin, että kuva todistaa hänestä eikä johda katsojaa harhaan?

Ikonissa ei tavoitella valokuvamaista ulkonäköä. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kuvattavan persoonan ihmisyyttä voisi muuttaa mielivaltaisesti. Koiranpää voi saada katsojan ymmärtämään legendaarisen kertomuksen kirjaimelliseksi kuvaukseksi pyhän ruumiista.

Amerikan kreikkalaisortodoksisen arkkihiippakunnan esittely torjuu koiranpäisen kuvaustavan nimenomaisesti virheellisenä. Arvostelu kohdistuu siihen, miten pyhä esitetään, ei hänen marttyyriuteensa tai kunnioittamiseensa kirkossa.

=== Venäjän kielto vuonna 1722 ===

Venäjän pyhä synodi kielsi Kristoforoksen koiranpäisen kuvaustavan vuonna 1722. Ikonimaalauksen asiantuntija Jekaterina Šeko kertoo Pravmirin haastattelussa, että tällaisia kuvia valmistettiin kansanomaisessa kuvaperinteessä kiellon jälkeenkin.

'''Kielto koski kuvaustapaa, ei Kristoforoksen kunnioittamista pyhänä.''' Tämä ero on tärkeä. Pyhän tietyn esitysmuodon torjuminen ei merkitse hänen poistamistaan kirkon muistosta eikä hänen puoleensa kääntyvän rukouksen hylkäämistä.

Venäjän synodin ratkaisua ei myöskään pidä esittää kaikkien ortodoksisten kirkkojen yhteisenä ekumeenisena päätöksenä. Kuvatyypin historia ja vastaanotto vaihtelevat alueittain. Siksi sen esiintymisestä kreikkalaisessa tai muussa ortodoksisessa taiteessa ei voi päätellä suoraan, miten Venäjällä annettua kieltoa on muualla ymmärretty.

=== Voiko kuvaa tulkita vertauskuvallisesti? ===

Koiranpäiselle Kristoforokselle on esitetty myös vertauskuvallisia tulkintoja. Ikonitaiteilija Jonathan Pageau tarkastelee Orthodox Arts Journalissa kuvaa vanhan maailmankuvan kautta. Hänen tulkinnassaan koiranpäisyys liittyy vierauteen ja tunnetun maailman reuna-alueisiin. Kristoforoksen kääntyminen ja marttyyrius voivat tällöin kuvata sitä, että myös ulkopuoliseksi ja pelottavaksi koettu voi tulla Kristuksen yhteyteen.

Tällainen tulkinta voi auttaa ymmärtämään, miksi kuva on ollut joillekin merkityksellinen. Kyse on kuitenkin nimetyn kirjoittajan symbolisesta tulkinnasta, ei koko ortodoksista kirkkoa sitovasta selityksestä tai historiallisesta todisteesta.

Vertauskuvallinen tulkinta ei myöskään poista kysymystä siitä, mitä kuva välittää katsojalle ilman pitkää selitystä. Kuva, jonka merkitys avautuu yhdelle hengellisenä vertauksena, voi toiselle näyttää väitteeltä eläinpäisestä pyhästä.

=== Ikoni, kiistanalainen kuva vai molempia? ===

Tässä aiheessa tarvitaan tarkempaa kieltä kuin yksinkertainen vastakkainasettelu ”ikoni tai ei ikoni”. Teos voi kuulua historiallisesti ikonimaalaukseen ja olla tarkoitettu rukouskäyttöön, vaikka sen esitystapaa pidettäisiin teologisesti ongelmallisena tai se olisi tietyssä paikalliskirkossa kielletty.

Museon käyttämä nimitys ''ikoni'' kertoo teoksen lajista ja historiallisesta tehtävästä. Se ei sellaisenaan ratkaise kuvaustavan kanonisuutta. Vastaavasti Venäjällä annettu kielto ei pyyhi pois teoksen yhteyttä ortodoksisen kuvakulttuurin historiaan.

Täsmällinen luonnehdinta onkin '''pyhän Kristoforoksen kiistanalainen, Venäjällä kielletty koiranpäinen esitystapa'''. Näin sekä kuvaan kohdistunut arvostelu että sen historiallinen asema tulevat näkyviin.

=== Mitä kuva auttaa ymmärtämään? ===

Koiranpäinen Kristoforos muistuttaa siitä, että pyhien kunnioittaminen, heidän elämäkertojensa kertomusperinne ja heidän kuvallinen esittämisensä eivät ole kaikilta osin sama asia.

Pyhän kunnioittaminen ei edellytä jokaisen häneen liitetyn legendan pitämistä historiallisena tosiasiana. Samoin jonkin kuvaustavan arvosteleminen ei merkitse pyhän arvon vähättelemistä.

Sarjan aiempien kuvien tavoin tämäkin teos opettaa katsomaan uskonnollista taidetta sekä kiinnostuneesti että harkiten. Erikoisen ulkomuodon taakse jää lopulta tärkein kysymys: auttaako kuva tunnistamaan Kristuksesta todistavan pyhän ihmisen vai peittääkö poikkeuksellinen kuvaustapa hänet näkyvistä?

''Kuvatiedot: Pyhä Kristoforos koiranpäisenä. Tuntematon tekijä, Kermira, Kappadokia. Mitat 67 × 35 cm. Bysanttilainen ja kristillinen museo (Βυζαντινό και Χριστιανικό Μουσείο), Ateena, Kreikka. Kokoelmatunnus ΒΧΜ 01571. Wikimedia Commons ajoittaa teoksen 1600-luvulle. Kuvalähde: museo / Wikimedia Commons, alkuperäinen tiedosto Saint christopher cynocephalus.gif. Commonsin käyttöoikeusmerkintä: Public Domain (PD-Art).''

=== Lähteet ===

* [https://www.ebyzantinemuseum.gr/?i=bxm.en.exhibit&id=59 Bysanttilainen ja kristillinen museo: Saint Christopher (depicted with the head of a dog).] Ateenan museon teostiedot sekä kuvaustavan bysanttilaista ja jälkibysanttilaista historiaa koskeva selitys.
* [https://www.goarch.org/chapel/saints?contentid=47&language=en Amerikan kreikkalaisortodoksinen arkkihiippakunta: Christopher the Martyr of Lycea.] Pyhän muistopäivä, elämäkertaperinne, nimen merkitys ja koiranpäiseen kuvaustapaan kohdistuva arvostelu.
* [https://www.pravmir.com/can-we-pray-in-front-of-a-stern-looking-icon-errors-and-pitfalls-in-icon-painting/ Pravmir: Can We Pray in Front of a Stern-looking Icon? Errors and Pitfalls in Icon Painting.] Ikonimaalauksen asiantuntija Jekaterina Šekon haastattelu. Tieto vuoden 1722 synodaalisesta kiellosta ja kuvaustavan jatkumisesta kiellon jälkeen.
* [https://orthodoxartsjournal.org/the-icon-of-st-christopher/ Jonathan Pageau: Understanding The Dog-Headed Icon of St-Christopher.] Orthodox Arts Journal, 8.7.2013. Koiranpäisen kuvaustavan vertauskuvallinen tulkinta.
* [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Saint_christopher_cynocephalus.gif Wikimedia Commons: Saint christopher cynocephalus.gif.] Artikkelin museokuvan alkuperäinen tiedosto, ajoitustieto ja Public Domain -käyttöoikeusmerkintä.

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Ikonit]]