Lähdekoodi sivulle Elokuun paasto – Uskoa, katumusta ja rakkautta Jumalansynnyttäjää kohtaan

== Matka kohti Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa ==
[[Kuva:64 nelja 2024 hms.jpg|thumb|300 px|<center>Uspenie eli Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen<br><small>(Ikoni: Heljä-Marja Surcel.)<br>(Kuva [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|Ortodoksi.netin virtuaalisesta ikoninäyttelystä]])</small></center>]]
Elokuun 1.–14. päivien '''[[Jumalansynnyttäjän paasto]]''' on yksi ortodoksisen kirkkovuoden rakastetuimmista ja hengellisesti syvimmistä jaksoista. Se valmistaa ortodokseja [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen|''Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen'']] juhlaan, jota vietetään 15. elokuuta. Monille ortodokseille tämä juhla on kuin ''"kesäpääsiäinen"'': täynnä valoa, toivoa ja hengellistä iloa.<br>
<br>
Tämän paaston aikana [[Paastosäännöt ortodoksisessa kirkossa|noudatetaan tiukkaa paastoa]]: viini ja öljy ovat sallittuja vain lauantaisin ja sunnuntaisin, ja kalaa nautitaan ainoastaan [[Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] juhlana, 6. elokuuta. Jos Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen osuu keskiviikolle tai perjantaille, kala on silloin poikkeuksellisesti sallittua, mutta lihaa ei syödä lainkaan.<br>
<br>
=== Jumalansynnyttäjä – koko ihmiskunnan Äiti ===
<br>
Neitsyt Maria ei ole ortodoksisen uskon mukaan vain Kristuksen äiti. Hän on koko maailman äiti, ihmisten puolustaja ja esirukoilija, taivaan portti, surullisten lohduttaja ja uskovien turva. Suomessa – aivan kuten Kreikassa – hänen kunnioittamisensa näkyy monissa kirkoissa, luostareissa ja kodeissa, joissa hänen ikoninsa ovat rakastettuja ja kunnioitettuja.<br>
<br>
Pyhittäjä '''[[Paisios Athosvuorelainen]]''' sanoi:<br>
<blockquote>''"Kun Jumalansynnyttäjä näkee nöyryyttä, kyyneliä ja katumusta, hän rientää paikalle nopeammin kuin ajatus. Hän on meidän äitimme. Ja äiti, kun kuulee lapsensa itkevän, tulee ensimmäisenä."''</blockquote>

=== Paraklisis-palvelukset – Rukousta Jumalansynnyttäjän puoleen ===
<br>
Jumalansynnyttäjän paaston aikana toimitetaan usein [[Rukouspalvelus|''paraklisis'']]-palvelus eli pieni tai suuri ''rukouskanoni Jumalansynnyttäjälle''. Nämä palvelukset, joita lauletaan seurakunnissa ja luostareissa, ovat runomuotoisia rukouksia, joissa vuorottelevat suru, toivo, pyyntö ja kiitos. Ne heijastavat syvää ja henkilökohtaista yhteyttä uskovien ja Jumalanäidin välillä.<br>
<br>
Arizonan vanhus '''Efrem''' sanoi:<br>
<blockquote>''"Kansa, joka rakastaa Jumalansynnyttäjää ja paastoaa hänen kunniakseen, ei koskaan katoa. Niin kauan kuin on olemassa paasto ja rukous, on olemassa toivoa maailman pelastuksesta."''</blockquote>

=== Paasto hengellisenä lääkkeenä – Pyhän Nektarios Eginalaisen opetusta ===
<br>
Pyhä [[Nektarios Eginalainen|'''Nektarios Pentapoleoslainen''']] opetti, että ''paasto ei ole rangaistus tai painostusta, vaan parannuksen väline. Se auttaa vapautumaan intohimoista, valmistaa sydämen Jumalan kohtaamiseen ja johdattaa nöyryyteen ja hengelliseen kirkastumiseen.''<br>
<br>
Eräässä kirjeessään hän kirjoitti:<br>
<blockquote>''"Kristitty, joka paastoaa Jumalansynnyttäjän kunniaksi, ei vain osoita kuuliaisuutta. Hän ilmaisee rakkautta ja kunnioitusta. Kaiken, minkä annamme Jumalanäidille, hän palauttaa meille satakertaisena."''</blockquote>

=== Jumalanäidin maa – Suomi uskon ja kunnioituksen kansana ===
[[Kuva:35 nelja 2024 mli-mr.jpg|thumb|400 px|<center>[[Jumalanäiti Lohduta minua surussani]]<br><small>(Ikoni: Maria Ruskela.)<br>(Kuva [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|Ortodoksi.netin virtuaalisesta ikoninäyttelystä]])</small></center>]]
Jumalansynnyttäjän ikoneilla ja nimikkokirkoilla on vahva asema myös Suomessa: Kotien, seurakuntien ja luostarien Jumalanäidin ikonit, Valamolainen Jumalanäiti, suuri Uspenskin katedraali tai pieni Siilinjärven Toivalan tsasouna ja lukuisat muut pyhäköt todistavat, kuinka syvä kansan kunnioitus Jumalanäitiä kohtaan on. Elokuun 15. päivä onkin ortodokseille hengellinen juhla, jossa yhdistyvät ilo ja kiitollisuus – ja jossa kansallinen ja hengellinen identiteetti kohtaavat.<br>
<br>
Pyhä '''[[Johannes Krysostomos]]''' totesi:<br>
<blockquote>''"Paras tapa kunnioittaa Jumalansynnyttäjää on jäljitellä hänen elämäänsä. Paasto, itsehillintä, hiljaisuus, rukous ja kuuliaisuus – nämä ovat meidän lahjamme Jumalanäidille."''</blockquote>

=== Elokuun paaston hengellinen syvyys – Tie rukoukseen ja hiljentymiseen ===
<br>
Elokuun paasto ei ole vain juhlaan valmistautumista. Se on kuin hengellinen koulu, jossa opitaan katumusta, hiljentymistä, jumalanpalvelukseen osallistumista ja lähimmäisen anteeksiantamista. Se muistuttaa, että ihminen ei ole vain ruumis, vaan myös sielu.<br>
<br>
Keskellä elokuun helteitä tämä paasto hiljentää mielen, kirkastaa ajatukset ja pehmentää sydämen, tuoden ihmisen lähemmäksi Valon Äitiä.<br>

=== [[Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen tropari ja kontakki|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan tropari]] ===

<blockquote>''Oi Jumalansynnyttäjä,''<br> 
''Sinä synnyttäessäsi säilytit neitsyyden''<br> 
''etkä kuolonuneen nukkuessasi maailmaa hyljännyt.''<br> 
''Sinä elämän äitinä menit Elämän tykö''<br> 
''ja rukouksillasi päästät kuolemasta meidän sielumme.''</blockquote>

=== Kutsu paastoon – Yhteinen matka uskon hengessä ===
<br>
Myös ''Ortodoksi.net'' kutsuu kaikkia lukijoitaan osallistumaan tähän pyhään paastonaikaan nöyrällä sydämellä. Opiskelkaamme kirkon opetusta, rukoilkaamme ja paastotkaamme aidolla uskolla ja sydämen katumuksella, kulkien yhdessä kohti Jumalanäidin juhlaa – kirkastuen, puhdistuen ja uudistuen.<br>
<br>
(''Tekstin idea ja lähde:'' [https://www.vimaorthodoxias.gr/theologikos-logos-diafora/i-nisteia-toy-dekapentaygoystoy-martyria-pistis-metanoias-kai-agapis-pros-tin-panagia-ti-didaskoyn-oi-agioi-kai-oi-gerontes-tis-epochis-mas/ Vima Orthodoxia])<br> 
<br>
[[Luokka:Opetuspuheet]]