Lähdekoodi sivulle Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 6

<!--== Isä ja Poika rinnakkain valtaistuimella. Miksi Kolminaisuuden kuvaustapa on kiistanalainen? ==

[[Kuva:isa_ja_poika_valtaistuimella_usa.jpg|thumb|500 px|center|<center>Uuden testamentin Kolminaisuus. Konstantinopoli, noin 1450. Isä ja Poika istuvat rinnakkain, ja Pyhä Henki esitetään kyyhkysenä heidän välissään.<br><small>(kuva: Cleveland Museum of Art, kokoelmatunnus 2016.32. Open Access)</small></center>]]

=== Miksi palaamme Kolminaisuuden kuvaamiseen? ===

Ortodoksi.netin sarjan viimeisessä artikkelissa palaamme aiheeseen, josta lähdimme liikkeelle: miten Pyhää Kolminaisuutta on yritetty esittää kuvallisesti ja millaisia teologisia ongelmia näihin yrityksiin liittyy?

Olemme käsitelleet [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 1|kolmikasvoista Kolminaisuuden kuvaa]], [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 2|Isyys-nimistä esitystä]], [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 3|Kaikkinäkevän silmän monihahmoista sommitelmaa]], [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 4|silmää kolmion sisällä]] sekä [[Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 5|pyhän Kristoforoksen koiranpäistä kuvaustapaa]].

Nyt tarkastelemme Uuden testamentin Kolminaisuudeksi (Новозаветная Троица) kutsutun kuvatyypin muotoa, jossa Isä ja Poika istuvat rinnakkain. Esityksestä käytetään venäjäksi myös nimitystä yhteisellä valtaistuimella istuminen (Сопрестолие).

Julkaisemme kuvan tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Emme esittele sitä ongelmattomana kanonisen ikonimaalauksen mallina. Samalla tunnustamme sen historiallisen aseman: tällaisia teoksia on valmistettu ja käytetty ortodoksisissa kirkoissa, ja museoissa niitä kutsutaan ikoneiksi.

=== Mitä kuva esittää? ===

Kuvatyyppi on helppo erottaa aiemmin käsittelemästämme Isyys-kuvasta. Siinä nuorena kuvattu Poika istuu Isän sylissä. Tässä muodossa Kristus esitetään aikuisena ja hän istuu Isäksi tarkoitetun vanhushahmon vieressä. Pyhä Henki kuvataan tavallisesti kyyhkysenä heidän välissään tai yläpuolellaan.

Sommitelmalla on pyritty ilmaisemaan Isän ja Pojan yhteistä kunniaa ja valtaa sekä Pyhän Hengen kuulumista samaan jumalalliseen yhteyteen. Nimi ”Uuden testamentin Kolminaisuus” on kuitenkin kuvatyypin nimitys. Se ei tarkoita, että Uudessa testamentissa kerrottaisiin juuri tällaisesta kahden ihmishahmon ja kyyhkysen muodostamasta näystä.

Kuva ei siten esitä yhtä raamatullista tapahtumaa, vaan yhdistää eri aiheita ja vertauskuvia Kolminaisuutta havainnollistavaksi kokonaisuudeksi.

=== Bysanttilainen museoteos noin vuodelta 1450 ===

Artikkelin kuvituksena oleva maalaus kuuluu Clevelandin taidemuseon kokoelmiin. Museo ajoittaa sen tyylin ja tekniikan perusteella noin vuoteen 1450 ja sijoittaa valmistuspaikan Konstantinopoliin. Tekijää ei tunneta.

Katsojan vasemmalla puolella istuu Kristus ja oikealla Isäksi tulkittu Vanhaikäinen. Heidän välissään kyyhkynen näkyy kahdeksankärkisen tähden sisällä. Museon mukaan tähti viittaa kahdeksanteen päivään eli tulevaan aikaan.

Sivuilla ovat veisurunoilijat pyhä Kosmas ja pyhä Joosef, jotka pitelevät tekstikääröjä. Museon arvion mukaan teos on saattanut kuulua kirkon alttaritilan erottaneeseen kuvaseinämään eli temploniin (τέμπλον).

Teoksen ajoitus osoittaa, ettei rinnakkain istuvien hahmojen kuvatyyppiä voi kokonaisuudessaan selittää vasta 1700-luvulla syntyneeksi venäläiseksi ilmiöksi. Sen historia ulottuu myöhäisbysanttilaiseen taiteeseen.

=== Miksi Isän kuvaaminen vanhuksena on ongelma? ===

'''Keskeinen teologinen ongelma on Isän Jumalan esittäminen ihmishahmossa.''' Kristuksen kuvaaminen perustuu hänen ihmiseksi tulemiseensa. Jumalan Poika tuli todella ihmiseksi ja nähtäväksi. Isä ei ole tullut ihmiseksi, joten hänen kuvaamiselleen ihmiskasvoisena ei ole samaa perustetta.

Amerikan ortodoksisen kirkon opetussivu pitää Isän kuvaamista vanhuksena tai muussa ihmismuodossa virheellisenä. Kahden hahmon asettaminen rinnakkain ei ratkaise tätä ongelmaa, vaikka sommitelma eroaa Isyys-kuvasta.

Vanhan Isän ja nuoremman Pojan yhdistelmä voi lisäksi synnyttää mielikuvan kahdesta eri sukupolvesta. Kirkon opetuksessa Poika ei kuitenkaan ole Isää myöhemmin syntynyt luotu olento. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä iankaikkisia.

Jumalallinen isyys ja Pojan iankaikkinen syntyminen Isästä eivät siis tarkoita samanlaista ajallista sukupolvien ketjua kuin ihmisperheessä.

=== Entä Vanhaikäinen ja Isän oikealla puolella istuminen? ===

Vanhushahmoa on perusteltu Danielin kirjan näyllä Vanhaikäisestä. Näyn tulkintaperinne on kuitenkin monivaiheinen. Ortodoksisessa perinteessä Vanhaikäinen on tulkittu myös Pojaksi, ikuiseksi Jumalan Sanaksi. Siksi vanhuksen ulkonäkö ei itsessään oikeuta nimeämään hahmoa Isäksi.

Rinnakkaisen valtaistuimen taustalla voidaan nähdä myös kristillinen opetus Kristuksen istumisesta Isän oikealla puolella. Tämä ilmaisee Pojan kunniaa ja valtaa. Ilmausta ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää kuvaukseksi taivaallisesta istuinjärjestyksestä tai Isän ihmisruumiista.

Tässä toistuu sarjan aiemmista artikkeleista tuttu kysymys: milloin hengellistä todellisuutta ilmaiseva kieli muutetaan kuvassa liian kirjaimelliseksi?

=== Miksi Pyhä Henki kuvataan kyyhkysenä? ===

Kyyhkysen hahmo liittyy evankeliumien kertomukseen Kristuksen kasteesta. Sen käyttäminen tässä sommitelmassa siirtää tiettyyn tapahtumaan liittyvän ilmestymismuodon yleiseksi Pyhän Hengen tunnukseksi.

Amerikan ortodoksisen kirkon opetussivu suhtautuu tähän kriittisesti. Sen mukaan kyyhkysen hahmo kuuluu Kristuksen kasteen kuvaamiseen, eikä sitä pidä käyttää Pyhän Hengen yleisenä muotokuvana.

'''Pyhä Henki ei ole olemukseltaan lintu.''' Samoin hän ei ole Isää ja Poikaa vähäisempi toimija eikä pelkkä heidän välisensä yhteyden vertauskuva, vaan Pyhän Kolminaisuuden persoona.

Kuvan tulkinnassa on siten pidettävä erillään Jumalan persoona ja se näkyvä merkki, jonka kautta hänen toimintaansa on tietyssä raamatullisessa tapahtumassa ilmaistu.

=== Kielto ei poistanut kuvatyyppiä kirkoista ===

Moskovan vuoden 1667 kirkolliskokous kielsi Isän Jumalan kuvaamisen. Päätöstä ei kuitenkaan noudatettu johdonmukaisesti, ja Isää vanhuksena esittäviä kuvia valmistettiin myöhemminkin.

Volgodonskin luonto- ja historiamuseon Artefact-palvelussa julkaistu teosesittely luonnehtii Uuden testamentin Kolminaisuutta ei-kanoniseksi kuvatyypiksi. Samalla se toteaa, että tällaisia kuvia esiintyy monissa kirkoissa. Museon oma esimerkkiteos on 1800-luvun jälkipuoliskolta.

Historiallinen käyttö ja teologinen hyväksyttävyys eivät siis aina kulje yhdessä. Kuva on voinut tulla tutuksi seurakuntalaisille ja kuulua kirkon sisustukseen pitkään, vaikka sen sisältöön kohdistuu perusteltua arvostelua.

Moskovan päätös oli paikallisen kirkolliskokouksen ratkaisu. Sitä ei tule nimittää kaikkien ortodoksisten kirkkojen yhteiseksi ekumeeniseksi päätökseksi. Tämä ei kuitenkaan poista itse teologista kysymystä Isän kuvaamisen perusteista.

=== Onko vanha museoteos silti ikoni? ===

Clevelandin taidemuseo käyttää teoksesta nimitystä Uuden testamentin Kolminaisuuden ikoni. Taidehistoriallisessa yhteydessä nimitys kertoo esineen lajista, alkuperästä ja todennäköisestä kirkollisesta tehtävästä.

Teologisessa arvioinnissa kysytään lisäksi, vastaako kuvan esitystapa kirkon uskoa ja ikoniperinteen perusteita. Museon käyttämä nimi tai maalauksen korkea ikä eivät yksin ratkaise tätä kysymystä.

Täsmällistä onkin puhua '''ortodoksisen ikonimaalauksen historiassa esiintyvästä, teologisesti kiistanalaisesta Kolminaisuuden esityksestä'''. Näin voidaan tunnustaa teoksen historiallinen ja taiteellinen arvo tekemättä siitä suositeltavaa mallia uusille rukousikoneille.

Myöskään menneiden sukupolvien rukousta tai tekijän vilpittömyyttä ei tarvitse kyseenalaistaa siksi, että arvioimme kuvan sisältöä kriittisesti.

=== Mitä kuuden artikkelin sarja opettaa? ===

Sarjamme kuvat ovat olleet keskenään hyvin erilaisia. Yhdessä Kolminaisuuden persoonat sulautuvat samoihin kasvoihin, toisissa Isä saa vanhuksen hahmon. Kaikkinäkevän silmän kuvat herättävät kysymyksen symbolin ja persoonan ikonin erosta. Koiranpäinen Kristoforos puolestaan osoittaa, kuinka pyhän elämäkertaperinteen legendaariset ainekset voivat siirtyä kuvaan.

Kaikkia näitä teoksia ei siksi voi arvioida yhdellä ja samalla perustelulla. On erotettava toisistaan teologinen ongelma, paikallinen kielto, kuvallinen vertaus ja historiallinen käyttötapa.

Ikoniperinteen tunteminen ei tarkoita pelkkää vanhojen kuvien jäljentämistä. Se edellyttää myös sen ymmärtämistä, mitä kuva kertoo ja mihin sen esitystapa perustuu.

Tämänkin teoksen äärellä tärkein kysymys kuuluu: auttaako kuva ymmärtämään kirkon uskoa vai muuttaako se Jumalan salaisuuden liian helposti ihmisen omaksi mielikuvaksi?

''Kuvatiedot: Uuden testamentin Kolminaisuuden ikoni (Icon of the New Testament Trinity). Tuntematon tekijä, Bysantti, Konstantinopoli, noin 1450. Tempera ja kulta poppelipuulle, 35,5 × 62,5 × 2,7 cm. Cleveland Museum of Art, Cleveland, Ohio, Yhdysvallat. Kokoelmatunnus 2016.32. Hankintatieto: Severance and Greta Millikin Trust. Kuva: Cleveland Museum of Art, Open Access.''

=== Lähteet ===

* [https://www.clevelandart.org/art/2016.32 Cleveland Museum of Art: Icon of the New Testament Trinity.] Artikkelin kuvituksena käytettävän teoksen tiedot, ajoitus, sommitelman kuvaus ja arvio alkuperäisestä kirkollisesta käytöstä.
* [https://www.clevelandart.org/open-access Cleveland Museum of Art: Open Access.] Museon avoimesti julkaisemien kuvien käyttöehdot.
* [https://www.oca.org/questions/liturgicarts/images-of-god Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA): Images of God.] Isän Jumalan ihmishahmoista kuvaamista ja Pyhän Hengen kyyhkyskuvan käyttöä koskeva ikoniteologinen selitys.
* [https://catalog.obitel-minsk.com/blog/2018/08/may-or-may-not-god-father-be-depicted Eric Jobe: May or May not God the Father Be Depicted in Orthodox Iconography?] Pyhän Elisabetin luostarin verkkosivustolla julkaistu kirjoitus Isän kuvaamisesta, Vanhaikäisen tulkinnasta ja Moskovan vuoden 1667 päätöksestä.
* [https://ar.culture.ru/en/subject/ikona-presvyataya-troica Volgodonskin luonto- ja historiamuseo / Artefact: Icon “The Holy Trinity”.] Rinnakkain kuvattujen Isän ja Pojan esitystapa, sen luonnehdinta ei-kanoniseksi sekä kuvatyypin esiintyminen kirkoissa.

[[Luokka:Artikkelit]]
[[Luokka:Ikonit]]
-->