Lähdekoodi sivulle Kolumni: Ekumenia Suomessa 3

''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisen kirkon ja anglikaanisen kirkon välinen suhde Suomessa sekä se, millainen rooli tällä pienellä mutta historiallisesti kiinnostavalla kirkkokunnalla on suomalaisessa ekumeniassa.''
<hr>
== Ortodoksit ja anglikaanit – ekumenian pieni mutta kiinnostava sivupolku ==
<!--
Suomen kirkollisessa maisemassa anglikaaninen kirkko jää helposti huomaamatta. Sen jäsenmäärä on pieni, seurakunnat ovat harvassa ja toiminta on monin tavoin kansainvälistä. Monelle ortodoksille anglikaaninen kirkko onkin pikemminkin nimeltä tuttu kuin käytännössä kohdattu.<br>
<br>
Silti anglikaaninen kirkko on ollut Suomessa jo pitkään. Helsingin anglikaaninen seurakunta syntyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kun Venäjän vallankumouksen jälkeen maahan saapui brittejä ja muita ulkomaalaisia. Nykyisinkin seurakunnat ovat pitkälti kansainvälisiä yhteisöjä, joissa jumalanpalveluksia vietetään englanniksi ja joissa jäsenet tulevat monista eri maista.<br>
<br>
Tämä tekee anglikaanisesta kirkosta suomalaisessa kirkollisessa ympäristössä hieman poikkeuksellisen.

=== Anglikaaninen kirkko ja luterilainen Suomi ===

Anglikaaninen kirkko tunnetaan Suomessa ennen kaikkea suhteestaan luterilaiseen kirkkoon. Porvoon sopimus loi 1990-luvulla ehtoollisyhteyden anglikaanisten kirkkojen ja Pohjoismaiden luterilaisten kirkkojen välille. Sen jälkeen anglikaaninen kirkko on ollut monella tavalla osa samaa ekumeenista verkostoa.<br>
<br>
Ortodoksisen kirkon näkökulmasta tilanne on kiinnostava. Anglikaaninen kirkko ei ole historiallisesti osa sitä suurta jakolinjaa, joka erotti ortodoksisen ja katolisen kirkon toisistaan keskiajalla. Se syntyi vasta reformaatioajan Englannissa.<br>
<br>
Silti anglikaaninen kirkko säilytti monia piirteitä, jotka tekevät siitä kirkolliselta muodoltaan tutumman kuin monet muut protestanttiset traditiot. Piispuus, liturginen jumalanpalveluselämä ja sakramentaalinen ajattelu ovat edelleen osa sen kirkollista rakennetta.

=== Vanha kirkollinen muoto, laaja teologinen kirjo ===

Anglikaanisuutta on usein kuvattu niin sanotun ''via median'', keskimmäisen tien, kirkkona. Sen ajatuksena on yhdistää katolisen kirkon liturginen ja historiallinen perinne protestanttisen reformaatioajattelun kanssa.<br>
<br>
Tästä syntyy joskus hieman erikoinen vaikutelma.<br>
<br>
Liturgia voi näyttää hyvinkin perinteiseltä: papit pukeutuvat kirkollisiin asuihin, alttari on keskeinen ja jumalanpalveluksen rakenne muistuttaa monin tavoin vanhan kirkon liturgiaa. Samalla anglikaanisen maailman sisällä teologinen kirjo on huomattavan laaja.<br>
<br>
Joissakin anglikaanisissa kirkoissa ajattelu on hyvin lähellä klassista kirkollista traditiota. Toisissa taas kehitys on kulkenut huomattavasti toiseen suuntaan.<br>
<br>
Juuri tämä tekee ortodoksien ja anglikaanien välisestä suhteesta ekumeniassa kiinnostavan – ja toisinaan hieman vaikeasti määriteltävän.

=== Pieni kirkko, hiljainen ekumenia ===

Suomessa anglikaaninen kirkko on niin pieni, että moni ortodoksi ei ole koskaan edes tavannut anglikaania. Seurakuntia on vähän ja toiminta keskittyy pitkälti Helsinkiin.<br>
<br>
Tästä huolimatta anglikaaninen kirkko on osa Suomen ekumeenista neuvostoa ja osallistuu kirkkojen väliseen keskusteluun. Kohtaamiset ovat usein arkisia ja epävirallisia: yhteisiä rukouksia, keskustelutilaisuuksia ja kirkollisia tapahtumia.<br>
<br>
Suuren kirkollisen keskustelun sijaan kyse on usein yksinkertaisesti siitä, että kristityt eri kirkoista oppivat tuntemaan toisensa.

=== Ekumeniaa sivupoluilla ===

Ortodoksisen kirkon ja anglikaanisen kirkon välinen suhde ei Suomessa ole ollut suurten teologisten keskustelujen keskiössä. Se ei herätä samanlaisia kysymyksiä kuin ortodoksien ja katolilaisten välinen vuoropuhelu eikä ole historiallisesti yhtä keskeinen kuin ortodoksien ja luterilaisten suhde.<br>
<br>
Ehkä juuri siksi se on kiinnostava.<br>
<br>
Ekumenia ei aina etene suurten asiakirjojen, komissioiden ja teologisten julkilausumien kautta. Joskus se tapahtuu paljon hiljaisemmin – pienissä seurakunnissa, henkilökohtaisissa kohtaamisissa ja arkisissa keskusteluissa.<br>
<br>
Suomessa anglikaaninen kirkko on pieni.<br>
<br>
Mutta joskus juuri pienet kirkot muistuttavat, että ekumenian todellinen mitta ei ole kirkon koko, vaan se, kuinka hyvin kirkot oppivat tuntemaan toisensa.<br>
<br>
'''Ortodoksi.net'''

[[Luokka: Artikkelit]]
-->