Lähdekoodi sivulle Paastoon valmistautuminen

== Paastoon valmistautuville – hengellinen kymmenen kohdan opastus kirkon opetuksen pohjalta ==
[[Kuva:Ehtoollisen asettaminen01.jpg|400px|thumb|<center>''Ehtoollisen asettaminen''<br><small>''Kuva: Pyykkönen''</small></center>]]
Suuri paasto ei ole pelkkä ruokavalion muutos, vaan koko elämän suuntaamista kohti Kristusta. Kirkon isät muistuttavat, että paaston tarkoitus on sydämen puhdistuminen ja yhteyden syveneminen Jumalaan. Seuraavat kohdat kokoavat yhteen paaston hengellisen ytimen ortodoksisen tradition valossa.

=== Paasto himoista ===

Pyhä '''[[Basileios Suuri]]''' opettaa:<blockquote> 

''”Todellinen paasto on pahan karttamista.”''<br>(Pyhä Basileios Suuri, opetus paastosta)</blockquote> 

Ei riitä, että vatsa paastoaa, jos kieli ei paastoa panettelusta, silmät turhista ja saastaisista katseluista ja mieli pahoista ajatuksista. Profeetta Jesajan kirjassa kysytään:<blockquote>

''“Eikö tämä ole paasto, jota minä tahdon: että avaat vääryyden kahleet…”''<br>(Jes. 58:6, KR92)</blockquote>

Paasto on siis ennen kaikkea synnistä luopumista.

=== Paasto ja rukous kuuluvat yhteen ===

Ilman rukousta paasto jää ulkonaiseksi suoritukseksi. Rukous ja paasto ovat kuin kaksi siipeä, jotka kohottavat ihmisen Jumalan puoleen. Kristus itse sanoo, että jotkin kiusaukset voitetaan vain ''“rukouksella ja paastolla”'' (Mark. 9:29, KR92).<br>
<br>
Paaston aikana kirkko kutsuu meitä lisäämään sekä henkilökohtaista rukousta että osallistumista yhteisiin jumalanpalveluksiin.

=== Nöyryys – paaston salaisuus ===

Herra opettaa Vuorisaarnassa:<blockquote>

''“Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä… Voitele hiuksesi ja pese kasvosi, ettei kukaan muu kuin Isäsi, joka on salassa, näkisi sinun paastoavan.”''<br>(Matt. 6:16–18, KR92)</blockquote>

Paastolla ei tavoitella ihmisten ihailua. Se on salainen uhri Jumalalle, ei hengellisen paremmuuden osoitus.

=== Paasto kuuliaisuutena kirkolle ===

Me paastoamme, koska ortodoksinen kirkko on sen meille säätänyt. Paasto on harjoitusta kuuliaisuudessa: oman tahdon leikkaamista ja yhteyden vahvistamista kirkon yhteiseen kilvoitukseen. Se liittää meidät samaan hengelliseen rytmiin koko Kristuksen ruumiin kanssa.

=== Laupeus ja rakkaus ===

Se, minkä säästämme yksinkertaisemmalla ravinnolla, voimme antaa tarvitseville. Pyhä '''[[Johannes Krysostomos]]''' muistuttaa, ettei paasto ole todellista, jos se ei näy armeliaisuutena.<br>
<br>
[[Jaakob (apostoli)|Apostoli '''Jaakob''']] kirjoittaa:<blockquote> 

''“Puhdas ja tahraton uskonto Jumalan, Isämme, silmissä on tämä: pitää huolta orvoista ja leskistä heidän ahdingossaan…”''<br>(Jaak. 1:27, KR92)</blockquote>

Ilman rakkautta paasto kovettaa sydämen.

=== Anteeksianto ja sovinto ===

Suuri paasto alkaa anteeksiantamuksen hengessä. Herra sanoo:<blockquote>

''“Jos te annatte toisille ihmisille heidän rikkomuksensa anteeksi, antaa myös teidän taivaallinen Isänne teille anteeksi.”''<br>(Matt. 6:14, KR92)</blockquote>

Paasto on sovinnon aikaa – ei vain Jumalan, vaan myös lähimmäisten kanssa.

=== Kohtuullisuus ja hengellinen ohjaus ===

Paasto on lääke, ei rangaistus. Sitä tulee noudattaa omien voimien mukaan ja mieluiten oman [[rippi-isä]]n ohjauksessa. Ylenmääräinen ankaruus voi synnyttää ylpeyttä tai vahingoittaa terveyttä. Kirkon traditiossa kohtuullisuus ja nöyryys kulkevat aina yhdessä.

=== Katumus – paluu Isän kotiin ===

Suuri paasto on paluun aikaa. Tuhlaajapojan tavoin ihminen tunnustaa:<blockquote>

''“Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan.”''<br>(Luuk. 15:21, KR92)</blockquote>

Katumus ei ole epätoivoa, vaan toivoa Jumalan armosta. Se on sydämen liike kohti Isän avointa syliä.

=== Osallistuminen kirkon elämään ===

Paaston hengellinen voima löytyy kirkon yhteisestä rukouksesta ja pyhistä [[mysteerio]]ista. [[Ehtoopalvelus|Ehtoopalvelukset]], [[EPL|ennenpyhitettyjen lahjain liturgiat]], [[Katumuskanoni (opetuspuhe)|katumuskanonit]] ja muut paaston ajan palvelukset ravitsevat sielua.<br>
<br>
[[Rippi]] ja [[ehtoollinen]] eivät ole paaston “lisä”, vaan sen ydin.

=== Kristus on paaston päämäärä ===

Paaston tarkoitus ei ole itse kieltäymys, vaan sydämen valmistaminen Kristuksen kohtaamiseen. Puhdistamme sielumme “huoneen”, jotta Herra saisi asua meissä. [[Paavali (apostoli)|Apostoli '''Paavali''']] muistuttaa:<blockquote>

''“Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?”''<br>(1.Kor.3:16, KR92)</blockquote>

Suuri paasto on matka kohti pääsiäisen valoa. Se on tie ristiltä ylösnousemukseen – tie, jolla Kristus itse kulkee kanssamme.<br>
<hr>
(''Tekstin esimerkillinen lähde: Vima Orthodoxias-artikkeli)

[[Luokka:Suuri paasto]]
[[Luokka:Paasto]]