Toiminnot

Ero sivun ”Ortodoksinen näkökulma vanhusten hoivaan” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
<br>
== Vahusten hoitoa ennen ja nyt ==
([https://www.ortodoksi.net/images/5/52/Vanhustenhoito_1-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br>
<br>
== Vanhusten hoitoa ennen ja nyt ==
[[Kuva:Camin-de_batrani_j.jpg|thumb|500 px|center|<center>Löytä Galileasta<br><small>(kuva &copy; Universitatea din Haifa /Dr. Michael Eisenberg)</small></center>]]
[[Kuva:Camin-de_batrani_j.jpg|thumb|500 px|center|<center>Löytä Galileasta<br><small>(kuva &copy; Universitatea din Haifa /Dr. Michael Eisenberg)</small></center>]]
<br>
<br>

Nykyinen versio 21. elokuuta 2025 kello 13.54


(Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)

Vanhusten hoitoa ennen ja nyt

Löytä Galileasta
(kuva © Universitatea din Haifa /Dr. Michael Eisenberg)


Muinainen löytö Galileasta


Haifan yliopiston tutkijat Israelissa ovat tehneet merkittävän löydön: he ovat paljastaneet todennäköisesti maailman vanhimman vanhainkodin muinaisen Bysantin Hippos-nimisestä kaupungista Galileassa. Kaivausten yhteydessä löytyi koristeltu mosaiikkimedaljonki, jossa kreikaksi lukee: ”Rauha vanhuksille” (Ειρήνη τοῖς γέρους / Eirēnē tois gerois). Löytö on ajoitettu 300–400-lukujen vaihteeseen.

”Tämä on elävä todiste siitä, että huolenpito vanhuksista ei ole vain moderni ajatus, vaan osa yhteiskunnallisia instituutioita jo noin 1600 vuotta sitten”, toteaa tohtori Michael Eisenberg, Haifan yliopiston Zinmanin arkeologian instituutista.

Kyseinen mosaiikki löytyi kaupungin asuinalueelta, kahden pääkadun risteyksestä, piispankaupungin sydämestä. Hippos oli kristillinen keskus, josta on löydetty useita kirkkoja, basilika, teattereita ja muita julkisia rakennuksia. Löytö antaa konkreettisen todisteen siitä, että kristillisissä yhteisöissä järjestäydyttiin huolehtimaan myös iäkkäistä, ei vain perheen sisällä.

Kristillinen perinne vanhusten tukena


Jo varhaisessa kirkossa vanhusten kunnioittaminen nähtiin hengellisen kypsyyden merkkinä. Heidät nähtiin uskon kantajina ja esikuvina, jotka rukouksellaan ja elämänkokemuksellaan rikastuttivat koko yhteisöä.

Tutkijat arvioivat, että Hipposin löytö osoittaa kristittyjen siirtyneen vastuuseen hoivasta, joka aiemmin oli ollut yksinomaan perheen velvollisuus. Tämä liittyi myös kristinuskon uusiin elämänmuotoihin, kuten luostarielämään, joka tarjosi vaihtoehtoisen yhteisön ja turvaverkon perherakenteiden ulkopuolella.

Ajatus vanhusten arvosta ja hoivasta on jatkunut läpi kirkon historian ja saa eri aikoina uusia muotoja.

Esimerkkejä Euroopasta


Monissa Euroopan ortodoksisissa kirkoissa on viime vuosikymmeninä nostettu erityisesti esiin vanhusten asemaa. Kirkot ovat järjestäneet hoivakoteja, diakoniakeskuksia ja yhteisöjä, joissa ikäihmisille tarjotaan sekä hengellistä että käytännöllistä tukea.

Vanhuksia pidetään hengellisinä esikuvina, joiden kokemusta arvostetaan ja joiden puolesta rukoillaan. Useissa paikalliskirkoissa on nimetty juhlapäiviä ja teemavuosia vanhusten kunniaksi. Näin ortodoksinen kirkko tuo näkyväksi sen, että vanhusten kunnioittaminen on koko yhteisön tehtävä eikä pelkästään yksittäisten perheiden vastuulla.

Ortodoksiset hoivakodit Suomessa


Myös Suomen ortodoksinen kirkko kantaa vastuuta ikäihmisten hyvinvoinnista. Vanhukset ovat kirkon elävä muisti, rukouksen voima ja hengellinen aarre, jonka varaan tulevat sukupolvet rakentuvat.

Erityisen merkittävä osa tätä tehtävää on Helsingissä toimivilla ortodoksisilla hoivakodeilla:

  • Hoivakoti Helena tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja kodinomaisen ympäristön. Se yhdistää lääketieteellisen ja hengellisen hoidon sekä ortodoksisen rukouselämän, joka luo asukkaille turvallisen ja pyhyyden sävyttämän arjen.
  • Stefanuskoti, Helsingin ortodoksisen seurakunnan ylläpitämä hoivakoti, on avoin kaikille vanhuksille mutta kantaa ortodoksista luonnetta. Seurakunnan papit vierailevat säännöllisesti, jumalanpalvelukset ja juhlat rytmittävät elämää, ja asukkailla on mahdollisuus osallistua kirkon sakramentteihin.

Näiden laitosten kautta ortodoksinen kirkko Suomessa tuo näkyväksi sen periaatteen, että vanhusten hoiva ei ole pelkkä sosiaalinen velvollisuus, vaan myös hengellinen tehtävä.

Kutsu kunnioittavaan asenteeseen


Kristillisessä ajattelussa vanhusten palveleminen ei rajoitu laitoksiin. Seurakuntien diakoniatyö, kotikäynnit, ystäväpalvelu ja ehtoollisen vieminen koteihin sekä hoitolaitoksiin ovat osa kirkon kokonaisvaltaista huolenpitoa.

Vanhukset eivät ole vain hoivan kohteita, vaan kirkon hengellisiä tukipilareita ja elävää perintöä. Ortodoksinen näkökulma haastaa myös nykyajan yhteiskuntaa: todellinen sivistys näkyy siinä, miten kohtelemme ikääntyneitä, jotka ovat kulkeneet meitä ennen ja valmistaneet tietä tuleville sukupolville.

Lähteet