Ero sivun ”Menas Aleksandrialainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Menas_aleksandrialainen01.jpg|thumb|<center>Marttyyri Menas Aleksandrialainen, jota muistellaan yhdessä marttyyrien Hermogeneksen ja Eugrafoksen kanssa 10.12.<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]Pyhä marttyyri '''Menas Aleksandrialainen''', joka tunnetaan myös nimellä '''Menas Puhuja''' (''Μενας Καλλικέλαδος / Menas Kallikelados'') sekoitetaan usein toiseen samannimiseen ja samalla alueella eläneeseen pyhään [[Menas Egyptiläinen|Menas Egyptiläiseen]]. |
[[Kuva:Menas_aleksandrialainen01.jpg|thumb|<center>Marttyyri Menas Aleksandrialainen, jota muistellaan yhdessä marttyyrien Hermogeneksen ja Eugrafoksen kanssa 10.12.<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]Pyhä marttyyri '''Menas Aleksandrialainen''', joka tunnetaan myös nimellä '''Menas Puhuja''' (''Μενας Καλλικέλαδος / Menas Kallikelados'') sekoitetaan usein toiseen samannimiseen ja samalla alueella eläneeseen pyhään [[Menas Egyptiläinen|Menas Egyptiläiseen]]. |
||
Ateenalaissyntyinen Menas Aleksandrialainen oli keisari Gaius Valerius Galerius Maximinuksen (311-313) neuvonantaja. Keisari oli alkuaan illyyrialaisen Daia nimisen paimenen, joka tunnettiin myös nimellä Maximinus Daiaja hän lähetti Menaksen Aleksandriaan tutkimaan siellä vallitsevaa poliittista ja etenkin uskonnollista tilannetta. Menas oli taitava puhuja ja sivistynyt mies ja samalla salaa kristitty. Hän sai Aleksandriassa aikaan rauhan, mutta ei tietenkään ryhtynyt mihinkään toimiin kristittyjä vastaan. Päinvastoin hän teoillaan levitti kristinuskoa ja sai ihmisiä kääntymään kristityiksi niin runsain joukoin, että keisari sai viestin koko Aleksandrian muuttumisesta |
Ateenalaissyntyinen Menas Aleksandrialainen oli keisari Gaius Valerius Galerius Maximinuksen (311-313) neuvonantaja. Keisari oli alkuaan illyyrialaisen Daia nimisen paimenen, joka tunnettiin myös nimellä Maximinus Daiaja hän lähetti Menaksen Aleksandriaan tutkimaan siellä vallitsevaa poliittista ja etenkin uskonnollista tilannetta. Menas oli taitava puhuja ja sivistynyt mies ja samalla salaa kristitty. Hän sai Aleksandriassa aikaan rauhan, mutta ei tietenkään ryhtynyt mihinkään toimiin kristittyjä vastaan. Päinvastoin hän teoillaan levitti kristinuskoa ja sai ihmisiä kääntymään kristityiksi niin runsain joukoin, että keisari sai viestin koko Aleksandrian muuttumisesta kristityksi. |
||
Keisari pelästyi Menaksen valtaa ja vaikutusta ja lähetti paikalle toisen prefektin, ateenalaisen Hermogeneksen, jonka tehtäväksi annettiin palauttaa keisarin haluama järjestys Aleksandriaan. Tässä tehtävässä '''Hermogenes''' pidätytti Menaksen, kidutti häntä, mutta ei kuitenkaan lempeämielisenä miehenä tappanut häntä. Niinpä aamulla kauhean kidutuksen jälkeen Hermogenes löysi Menaksen elävänä kahden enkelin kanssa ja tästä kaikesta vakuuttuneena hänkin otti kasteen ja kääntyi kristityksi. |
Keisari pelästyi Menaksen valtaa ja vaikutusta ja lähetti paikalle toisen prefektin, ateenalaisen Hermogeneksen, jonka tehtäväksi annettiin palauttaa keisarin haluama järjestys Aleksandriaan. Tässä tehtävässä '''Hermogenes''' pidätytti Menaksen, kidutti häntä, mutta ei kuitenkaan lempeämielisenä miehenä tappanut häntä. Niinpä aamulla kauhean kidutuksen jälkeen Hermogenes löysi Menaksen elävänä kahden enkelin kanssa ja tästä kaikesta vakuuttuneena hänkin otti kasteen ja kääntyi kristityksi. |
||
Myöhemmin monenlaisten vaiheiden jälkeen keisari kutsui niskuroivat käskynhaltijansa tuomittaviksi ja tappoi Hermogeneksen raakaa väkivaltaa käyttäen ja laittoi Menaksen - koska pelkäsi hänen ihmeitään - tyrmään riippumaan käsistään raskas kivi jaloissa painona. Tämän kidutuksen seurauksena Menas sitten kuoli. Marttyyrien joukkoon liittyi vielä Menaksen nuori sihteeri '''Eugrafos''', joka julisti keisarille olevansa kristitty ja haluavansa kuolla Herransa tähden. Maksimianus tappoi hänet heti miekallansa. |
Myöhemmin monenlaisten vaiheiden jälkeen keisari kutsui niskuroivat käskynhaltijansa tuomittaviksi ja tappoi Hermogeneksen raakaa väkivaltaa käyttäen ja laittoi Menaksen - koska pelkäsi hänen ihmeitään - tyrmään riippumaan käsistään raskas kivi jaloissa painona. Tämän kidutuksen seurauksena Menas sitten kuoli. Marttyyrien joukkoon liittyi vielä Menaksen nuori sihteeri '''Eugrafos''', joka julisti keisarille olevansa kristitty ja haluavansa kuolla Herransa tähden. Maksimianus tappoi hänet heti miekallansa. Tämä kaikki tapahtui vuonna 313. |
||
Marttyyrien Menaksen, Hermogeneen ja Eugrafoksen [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin myöhemmin [[Konstantinopoli]]in ja heitä muistellaan myös reliikkien löytämispäivänä 17. helmikuuta. Reliikit löydettiin, kun pyhä Menas ilmestyi unessa eräälle vanhalle miehelle ja kertoi reliikkien olinpaikan. Tämä tapahtui keisari Basileios I Makedonialaisen hallituskaudella (867-886) ja reliikit löysi hänen sotilaskomentajansa Marcianus. Muutoin [[ortodoksinen kirkko]] muistelee marttyyreja Menasta, Hermogenesta ja Eugrafosta heidän omana muistopäivänään joulukuun 10. päivänä. |
Marttyyrien Menaksen, Hermogeneen ja Eugrafoksen [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin myöhemmin [[Konstantinopoli]]in ja heitä muistellaan myös reliikkien löytämispäivänä 17. helmikuuta. Reliikit löydettiin, kun pyhä Menas ilmestyi unessa eräälle vanhalle miehelle ja kertoi reliikkien olinpaikan. Tämä tapahtui keisari Basileios I Makedonialaisen hallituskaudella (867-886) ja reliikit löysi hänen sotilaskomentajansa Marcianus. Muutoin [[ortodoksinen kirkko]] muistelee marttyyreja Menasta, Hermogenesta ja Eugrafosta heidän omana muistopäivänään joulukuun 10. päivänä. |
Versio 2. joulukuuta 2009 kello 07.22
Pyhä marttyyri Menas Aleksandrialainen, joka tunnetaan myös nimellä Menas Puhuja (Μενας Καλλικέλαδος / Menas Kallikelados) sekoitetaan usein toiseen samannimiseen ja samalla alueella eläneeseen pyhään Menas Egyptiläiseen.
Ateenalaissyntyinen Menas Aleksandrialainen oli keisari Gaius Valerius Galerius Maximinuksen (311-313) neuvonantaja. Keisari oli alkuaan illyyrialaisen Daia nimisen paimenen, joka tunnettiin myös nimellä Maximinus Daiaja hän lähetti Menaksen Aleksandriaan tutkimaan siellä vallitsevaa poliittista ja etenkin uskonnollista tilannetta. Menas oli taitava puhuja ja sivistynyt mies ja samalla salaa kristitty. Hän sai Aleksandriassa aikaan rauhan, mutta ei tietenkään ryhtynyt mihinkään toimiin kristittyjä vastaan. Päinvastoin hän teoillaan levitti kristinuskoa ja sai ihmisiä kääntymään kristityiksi niin runsain joukoin, että keisari sai viestin koko Aleksandrian muuttumisesta kristityksi.
Keisari pelästyi Menaksen valtaa ja vaikutusta ja lähetti paikalle toisen prefektin, ateenalaisen Hermogeneksen, jonka tehtäväksi annettiin palauttaa keisarin haluama järjestys Aleksandriaan. Tässä tehtävässä Hermogenes pidätytti Menaksen, kidutti häntä, mutta ei kuitenkaan lempeämielisenä miehenä tappanut häntä. Niinpä aamulla kauhean kidutuksen jälkeen Hermogenes löysi Menaksen elävänä kahden enkelin kanssa ja tästä kaikesta vakuuttuneena hänkin otti kasteen ja kääntyi kristityksi.
Myöhemmin monenlaisten vaiheiden jälkeen keisari kutsui niskuroivat käskynhaltijansa tuomittaviksi ja tappoi Hermogeneksen raakaa väkivaltaa käyttäen ja laittoi Menaksen - koska pelkäsi hänen ihmeitään - tyrmään riippumaan käsistään raskas kivi jaloissa painona. Tämän kidutuksen seurauksena Menas sitten kuoli. Marttyyrien joukkoon liittyi vielä Menaksen nuori sihteeri Eugrafos, joka julisti keisarille olevansa kristitty ja haluavansa kuolla Herransa tähden. Maksimianus tappoi hänet heti miekallansa. Tämä kaikki tapahtui vuonna 313.
Marttyyrien Menaksen, Hermogeneen ja Eugrafoksen reliikit siirrettiin myöhemmin Konstantinopoliin ja heitä muistellaan myös reliikkien löytämispäivänä 17. helmikuuta. Reliikit löydettiin, kun pyhä Menas ilmestyi unessa eräälle vanhalle miehelle ja kertoi reliikkien olinpaikan. Tämä tapahtui keisari Basileios I Makedonialaisen hallituskaudella (867-886) ja reliikit löysi hänen sotilaskomentajansa Marcianus. Muutoin ortodoksinen kirkko muistelee marttyyreja Menasta, Hermogenesta ja Eugrafosta heidän omana muistopäivänään joulukuun 10. päivänä.