Ero sivun ”Ortodoksinen kirkko ja kolmas millennium” versioiden välillä

@@ Rivi 69: / Rivi 69: @@
 Ja on myös ekologinen haaste. Tämä on luultavasti vakavin ongelma, jonka ihmiskunta kohtaa tänään. Se leikkaa kansakuntien ja maanosien läpi. Kristinusko jakaa suuren osan vastuusta ekologisesta kriisistä. Tämä on kaikkien tiedossa. Onneksi se on myös asemassa, jossa se voi myötävaikuttaa erittäin paljon ongelman ratkaisuun. Tämäkin alkaa olla tiedossa meidän päivinämme. Vuoropuhelu tällaisesta aiheesta voi tuoda jopa ne, jotka ovat mukana kansallisissa ja poliittisissa konflikteissa, saman pöydän ääreen. Tämä voi olla rakentavaa uskonnollisen pluralismin käyttöä hyödyllisillä seurauksilla monissa muissa suhteissa.<br>
 <br>
-Ja lopuksi on tiedeiden, erityisesti biologian, haaste. Tuskin kukaan näinä päivinä ei olisi huolissaan uutisista, jotka koskevat biologian ja genetiikan edistystä. Aivan eilen, kun matkustin tänne, luin lentokoneessa lehdestä, että tiedemiehet ovat onnistuneet kartoittamaan kromosomeja, mikä mahdollistaa elämän itsensä manipuloinnin. Emme tietenkään voi seurata tapahtumia välinpitämättöminä. Tämä on aihe, joka vaatii teologista pohdintaa. Ja se on niin uusi, että sellainen pohdinta on väistämättä erittäin monimutkainen asia. Mutta on melko naiivia, sallikaa minun sanoa, että bioetiikan ongelma voi yksinkertaisesti olla valtion lainsäädännön asia. Maailman yleinen mielipide on muodostettava, ja uskonto on merkittävä tekijä ihmisen omantunnon muodostamisessa ja tiedottamisessa. Teologisella vuoropuhelulla ei voi olla vaikutusta, jos se ei käsittele tämänkaltaisia kysymyksiä.<br>
+Ja lopuksi on tieteiden, erityisesti biologian, haaste. Tuskin kukaan näinä päivinä ei olisi huolissaan uutisista, jotka koskevat biologian ja genetiikan edistystä. Aivan eilen, kun matkustin tänne, luin lentokoneessa lehdestä, että tiedemiehet ovat onnistuneet kartoittamaan kromosomeja, mikä mahdollistaa elämän itsensä manipuloinnin. Emme tietenkään voi seurata tapahtumia välinpitämättöminä. Tämä on aihe, joka vaatii teologista pohdintaa. Ja se on niin uusi, että sellainen pohdinta on väistämättä erittäin monimutkainen asia. Mutta on melko naiivia, sallikaa minun sanoa, että bioetiikan ongelma voi yksinkertaisesti olla valtion lainsäädännön asia. Maailman yleinen mielipide on muodostettava, ja uskonto on merkittävä tekijä ihmisen omantunnon muodostamisessa ja tiedottamisessa. Teologisella vuoropuhelulla ei voi olla vaikutusta, jos se ei käsittele tämänkaltaisia kysymyksiä.<br>
 <br>
 Mitä ortodoksisen kirkon tulisi tehdä näiden haasteiden edessä? Miten sen tulisi reagoida ja miten se voisi myötävaikuttaa? Tässä on joitain henkilökohtaisia ajatuksia tästä ratkaisevasta kysymyksestä.<br>
@@ Rivi 81: / Rivi 81: @@
 Veljeni ja sisareni Kristuksessa: <br>
 <br>
-Ortodoksinen kirkko astuu kolmannelle vuosituhannelle ilman poliittista tai taloudellista valtaa. Päinvastoin, se astuu siihen maallisella heikkoudella siinä määrin, että se kyseenalaistaa koko selviytymisensä seuraavan vuosituhannen aikana. Kaikki ortodoksiset kirkot ovat vaikeuksissa, ja ne ovat yhä enemmän tulevaisuudessa. Ortodoksisuuden vahvuus ei ole missään maallisessa vallassa. Se on perinteessään, sekä dogmaattisesti että liturgisesti, mutta vain sillä ehdolla, että tätä perinnettä tulkitaan tavalla, joka tekisi siitä merkityksellisen ihmiskunnan eksistentiaalisten tarpeiden kannalta. Perinteemme säilyttäminen ei enää riitä. Esi-isämme tekivät sen erittäin hyvin. Emme saa tehdä ortodoksisuudesta eksoottista uskontoa, kuten niin monet länsimaiset kristityt lähestyvät sitä. Meidän on ryhdyttävä sen tulkintaan tämän päivän ja huomisen peruseksistenttiaalisten huolenaiheiden valossa. Teologia on ja tulee olemaan yhä enemmän ehdoton edellytys ortodoksisen kirkon selviytymiselle uudella vuosituhannella. Teologia on ortodoksisen kirkon vahvuus. Ortodoksisen teologian ei pitäisi pelätä vuoropuhelua kenenkään kanssa. Sen tehtävänä on käydä vuoropuhelua. Se on ainoa tapa vakuuttaa ainutlaatuisuutensa, tärkeydensä ja välttämättömyytensä. Se on ainoa tapa välttää ortodoksisen kirkon muuttaminen getoksi nykymaailmassa. Juhlimme tänään tämän tiedekunnan suojeluspyhimystä, Pyhää Johannesta Damaskuksesta, paikallista pyhää, josta tuli universaali teologi. Kuten hänen aikanaan, nykyään ortodoksista teologiaa saarnataan ei-kristillisessä kulttuurikontekstissa. Ja tätä tulee olemaan entistä enemmän tulevalla vuosisadalla. Tämän tiedekunnan elinvoimaisuus lupaa, että sen panos ortodoksisen kirkon todistamiseen tulevina vuosina on tärkeä. Toivomme sille Jumalan siunausta, jotta se voisi yhdessä muiden ortodoksisten teologisten voimien kanssa tuoda ortodoksisen kirkon tunnustaman totuuden todistuksen maailmaan, joka tarvitsee sitä yhä enemmän tulevalla vuosituhannella. Tunnettu brittiläinen bysantinologi on sanonut, että 21. vuosisadasta tulee ortodoksisuuden vuosisata. Tämän ei pitäisi saada meidät ylpeilemään. Sen pitäisi pikemminkin saada meidät tuntemaan vahvemmin heikoille harteillemme asetettua valtavaa vastuuta Totuuden todistamisesta. Tällaisella tunteella olen esittänyt teille vaatimattomat pohdiskelut tänä iltana.<br>
+Ortodoksinen kirkko astuu kolmannelle vuosituhannelle ilman poliittista tai taloudellista valtaa. Päinvastoin, se astuu siihen maallisella heikkoudella siinä määrin, että se kyseenalaistaa koko selviytymisensä seuraavan vuosituhannen aikana. Kaikki ortodoksiset kirkot ovat vaikeuksissa, ja ne ovat yhä enemmän tulevaisuudessa. Ortodoksisuuden vahvuus ei ole missään maallisessa vallassa. Se on perinteessään, sekä dogmaattisesti että liturgisesti, mutta vain sillä ehdolla, että tätä perinnettä tulkitaan tavalla, joka tekisi siitä merkityksellisen ihmiskunnan eksistentiaalisten tarpeiden kannalta. Perinteemme säilyttäminen ei enää riitä. Esi-isämme tekivät sen erittäin hyvin. Emme saa tehdä ortodoksisuudesta eksoottista uskontoa, kuten niin monet länsimaiset kristityt lähestyvät sitä. Meidän on ryhdyttävä sen tulkintaan tämän päivän ja huomisen peruseksistenttiaalisten huolenaiheiden valossa. Teologia on ja tulee olemaan yhä enemmän ehdoton edellytys ortodoksisen kirkon selviytymiselle uudella vuosituhannella. Teologia on ortodoksisen kirkon vahvuus. Ortodoksisen teologian ei pitäisi pelätä vuoropuhelua kenenkään kanssa. Sen tehtävänä on käydä vuoropuhelua. Se on ainoa tapa vakuuttaa ainutlaatuisuutensa, tärkeytensä ja välttämättömyytensä. Se on ainoa tapa välttää ortodoksisen kirkon muuttaminen getoksi nykymaailmassa. Juhlimme tänään tämän tiedekunnan suojeluspyhimystä, Pyhää Johannes Damaskolaista, paikallista pyhää, josta tuli universaali teologi. Kuten hänen aikanaan, nykyään ortodoksista teologiaa saarnataan ei-kristillisessä kulttuurikontekstissa. Ja tätä tulee olemaan entistä enemmän tulevalla vuosisadalla. Tämän tiedekunnan elinvoimaisuus lupaa, että sen panos ortodoksisen kirkon todistamiseen tulevina vuosina on tärkeä. Toivomme sille Jumalan siunausta, jotta se voisi yhdessä muiden ortodoksisten teologisten voimien kanssa tuoda ortodoksisen kirkon tunnustaman totuuden todistuksen maailmaan, joka tarvitsee sitä yhä enemmän tulevalla vuosituhannella. Tunnettu brittiläinen bysantinologi on sanonut, että 21. vuosisadasta tulee ortodoksisuuden vuosisata. Tämän ei pitäisi saada meidät ylpeilemään. Sen pitäisi pikemminkin saada meidät tuntemaan vahvemmin heikoille harteillemme asetettua valtavaa vastuuta Totuuden todistamisesta. Tällaisella tunteella olen esittänyt teille vaatimattomat pohdiskelut tänä iltana.<br>
 <br>
 (Lähde: http://theology.balamand.edu.lb/index.php/local-events/738-zizioulaslecture / Käännös: Ortodoksi.net)<br>

Ero sivun ”Ortodoksinen kirkko ja kolmas millennium” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Versio 9. helmikuuta 2025 kello 14.06