Ero sivun ”Sokeana syntyneen sunnuntai 2” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: <center>'''''Kristus nousi kuolleista!'''''<br> <br> ''Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: "Mene Siloan altaalle ja peseydy." -- Altaan nimi merkitsee: lähetetty. -- Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.''<br> (Joh.9:6-7)</center> <br> === Johdanto === thumb|400 px|<center>Sokeana syntyneen sunnuntai<br><small>(kuva © OCA)</small></center> Pyhän pääsi...) |
|||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
---<br> |
---<br> |
||
[1] Katso pyhä Johannes Krysostomos, Homilia LVI Johanneksen evankeliumista; pyhä Ireneus, Harhaoppeja vastaan, kirja V:15; ja pyhän Basileios Suuren toinen eksorkismi.<br> |
[1] Katso pyhä Johannes Krysostomos, Homilia LVI Johanneksen evankeliumista; pyhä Ireneus, Harhaoppeja vastaan, kirja V:15; ja pyhän Basileios Suuren toinen eksorkismi.<br> |
||
<br> |
|||
(''Lähde: GOARCH'')<br> |
|||
<br> |
<br> |
||
[[LUokka:Opetuspuheet]] |
[[LUokka:Opetuspuheet]] |
Nykyinen versio 17. toukokuuta 2025 kello 06.30
Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: "Mene Siloan altaalle ja peseydy." -- Altaan nimi merkitsee: lähetetty. -- Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.
Johdanto
Pyhän pääsiäisen kuudetta sunnuntaita ortodoksinen kirkko viettää sokeana syntyneen sunnuntaina. Tämä päivä muistelee Kristuksen ihmettä parantaa mies, joka oli ollut sokea syntymästään saakka. Raamatullinen kertomus tästä tapahtumasta löytyy pyhän Johanneksen evankeliumista luvusta 9 jakeista 1-41.
Taustakertomus
Jeesus oli tulossa temppelistä sapattina, kun Hän tiellä kävellessään näki tämän päivän evankeliumissa mainitun sokean miehen. Tämä mies oli syntynyt sokeana äitinsä kohdusta, toisin sanoen hän oli syntynyt ilman silmiä [1]. Kun opetuslapset näkivät tämän, he kysyivät Opettajaltaan: "Kuka on tehnyt syntiä, tämä mies vai hänen vanhempansa, että hän on syntynyt sokeana?" He kysyivät tätä siksi, että kun Herra oli parantanut halvaantuneen Lammasaltaalla, Hän oli sanonut hänelle: "Älä enää tee syntiä, ettei sinulle tapahtuisi jotakin pahempaa" (Joh. 5:14); siksi he ihmettelivät, jos sairaus johtui synnistä, mikä synti olisi voinut aiheuttaa sen, että hän oli syntynyt ilman silmiä. Mutta Herra vastasi, että tämä oli Jumalan kunniaksi. Silloin Jumalan Poika sylkäisi maahan ja teki saven syljestä. Hän voiteli sokean miehen silmät ja sanoi hänelle: "Mene Siloan altaaseen peseytymään." Siloam (mikä tarkoittaa "lähetetty") oli tunnettu lähde Jerusalemissa, jota asukkaat käyttivät vetensä vuoksi, joka virtasi kaupungin itäpuolelle ja kerääntyi suureen altaaseen, jota kutsuttiin "Siloan altaaksi".
Siksi Vapahtaja lähetti sokean miehen tähän altaaseen pesemään silmänsä, jotka oli voideltu savella – ei siksi, että altaan vedellä olisi ollut sellaista voimaa, vaan jotta lähetetyn usko ja kuuliaisuus tulisivat ilmi, ja jotta ihmeestä tulisi merkittävämpi ja kaikkien tiedossa, eikä se jättäisi sijaa epäilykselle.
Niinpä sokea mies uskoi Jeesuksen sanoihin, totteli Hänen käskyään, meni ja peseytyi ja palasi, ei enää sokeana, vaan silmät näkevinä. Tämä oli suurin ihme, jonka Herramme siihen mennessä oli tehnyt; kuten sokeudestaan parantunut mies itse todisti: "Aikojen alusta ei ole kuultu, että kukaan olisi avannut sokeana syntyneen silmiä", vaikka Herra oli jo parantanut monien sokeat silmät. Koska hänellä nyt oli silmät, jotkut jopa epäilivät, oliko hän sama henkilö (Joh. 9:8-9); ja heillä oli vielä elävästi muistissaan, kun Kristus tuli Lasaruksen haudalle, sillä he sanoivat: "Eikö tämä, joka avasi sokean silmät, olisi voinut estää tämänkin kuoleman?" Pyhä Johannes Krysostomos antaa perusteellisen ja loistavan selonteon Herramme kohtaamisesta Samarian naisen kanssa, halvaantuneen parantamisesta ja sokean miehen ihmeestä Johanneksen evankeliumin kommentaareissaan.
Sokeana syntyneen sunnuntain ikoni
Sokeana syntyneen sunnuntain ikoni kuvaa raamatullista kertomusta Kristuksesta parantamassa syntymästä saakka sokeaa miestä. Meidän Herramme on kuvattu asettamassa savea miehen silmille. Hän on opetuslastensa kanssa, jotka kysyvät Kristukselta miehen vaivan syytä. Sokea mies on kuvattu käsi ojennettuna Kristusta kohti ilmaisten uskoaan ja halukkuuttaan vastaanottaa parannus ja armo Jumalan Pojalta. Herrallamme on kädessään kirjakäärö, joka ohjaa meidät Hänen sanoihinsa: "Minä olen maailman valo" (Joh. 9:5) ja "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan vangeille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen" (Luuk. 4:18). Nämä ovat selkeitä lausuntoja Kristuksen kautta tulevasta pelastuksen evankeliumista. Kirjakäärö voi myös edustaa Kristuksen roolia Tuomarina, kuten Matteuksen evankeliumissa ja Ilmestyskirjassa kuvataan, ja myös myöhemmin samassa kohdassa sokean miehen parantamisesta (Joh. 9:39) Jeesus sanoi: "Minä olen tullut tähän maailmaan tuomiota varten, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi."
Ortodoksisen kirkon sokeana syntyneen sunnuntain juhlan vietto
Sokeana syntyneen sunnuntaita vietetään Pyhän Johannes Krysostomoksen jumalallisella liturgialla. Tänä sunnuntaina ja koko pääsiäisajan aina pääsiäisen jättämiseen eli apodoosiin asti, joka on päivää ennen taivaaseenastumisen juhlaa, jumalanpalvelukset alkavat pääsiäisen tropari-hymnin veisaamisella: "Kristus nousi kuolleista..." Tämä on pääsiäisajan viimeinen sunnuntai ennen taivaaseenastumisen juhlaa, jota vietetään tämän viikon torstaina. Pääsiäisen jättäminen eli Apodoosis on keskiviikkona, päivänä, jolloin ei paastota ja jota vietetään juhlien juhlan ilolla ja kirkkaudella.
Juhlan raamatunlukukappaleet ovat seuraavat: Jumalallisessa liturgiassa: Apostolien teot 26:1, 12-20, Johannes 9:1-38.
Juhlan hymni
Kontakki (4. sävelmä)
Sieluni silmät sokeutuneina minä tulen eteesi, oi Kristus, niin kuin sokeana syntynyt ja katuen huudan sinulle: Sinä olet pimeydessä vaeltaville häikäisevä valkeus.
---
[1] Katso pyhä Johannes Krysostomos, Homilia LVI Johanneksen evankeliumista; pyhä Ireneus, Harhaoppeja vastaan, kirja V:15; ja pyhän Basileios Suuren toinen eksorkismi.
(Lähde: GOARCH)