Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1

AI & Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025

Julkaistaan kohta)

Johdanto

Leikkaavatko jumalallisuus ja digitaalisuus toisensa
(kuvassa ei ole ikoni, tämä kuva on tehty tekoälyn avulla)

"AI & Theology" konferenssi , jonka teemana on “Do the Divine and Digital Intersect?” (“Kohtaavatko jumalallinen ja digitaalinen?”), avautui 30.10.2025 Massachusettsin Brooklinessa, paikkana Maliotis Cultural Center.

Tilaisuuden avasi Amerikan kreikkalais-ortodoksisen arkkihiippakunnan (GOARCH / Greek Orthodox Archdiocese of American) viestintäjohtaja Stratos Safioleas, jonka mukaan tekoälyn eli AI-teknologian muuttuminen uutuudesta hätätilanteeksi osoittaa, että kyse ei ole pelkästään teknologisesta haasteesta vaan myös syvemmästä eettisestä ja ihmiskuvallisesta kysymyksestä.

Avauksessaan Amerikan arkkipiispa Elpidoforos korosti, että kirkolla on kutsu johtaa eettisessä mielessä ja että “missä ja miten Jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat” on ajankohtainen kysymys, jota ei voida sivuuttaa.

Pääkeskustelut ja painopisteet

Teknologinen tsunami ja ihmiskuvan haaste

Arkkipiispa Elpidoforos kuvasi tekoälyn mahdollisuuksia “teknologiseksi tsunamiksi”, joka herättää kirkossa vastuullisuuden - ei pelkästään teknologian kehittäjinä, vaan myös hengellisessä ja eettisessä roolissa.

Tämä ilmaus avaa kristillis-ortodoksisesta näkökulmasta tärkeitä teemoja:

• Mikä on ihmisen paikka, kun koneet yhä enemmän jäljittelevät, avustavat tai jopa korvaavat ihmistyötä?
• Millainen on ihmisen arvo, ainutkertaisuus ja kutsumus Jumalan kuva-olentona ihmiskuvassa (ikonoksena)?

Näihin kysymyksiin ilta-istunnon puheenvuorot alkoivat tarttua.

Ensimmäinen pääpuheenvuoro: teknologia ja usko

Ensimmäinen keynote-puheenvuoro tuli Yannis Papakonstantinoulta, Googlen pilvipalveluiden (Google Cloud) edustajalta. Hän esitti, että usko tarjoaa ohjenuoran tekoälyn haasteisiin: kirkon johtajuudessa ei ole vain mahdollisuus vaan myös velvollisuus.

Hän nosti esiin muun muassa kysymyksen koneiden tietoisuudesta sekä ihmiskunnan uskosta Jumalaan: miten tekoäly muuttaa käsitystämme ihmisyydestä? Hän oli varovaisen optimistinen ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen, mutta samalla korosti, että on syytä “huolehtia ja valmistautua”.

Tämä painotus on merkittävä: ei pelkkä teknofilia, vaan valppaus, vastuullisuus ja kirkon perinteinen näkökulma ihmisen olemuksesta.

Paneeli: teologiset vastaukset tekoälyn sosioekonomisiin vaikutuksiin

Ensimmäinen paneeli kantoi nimeä “Theological Responses to the Socioeconomic Implications of AI”. Puheenvuorot olivat Taylor Nutterin ja Mark Gravesin käsialaa, ja paneelia moderoi Claire Koen.

- Taylor Nutter haastoi tekoälyn väitetyn moraalisen neutraaliuden: hän näki sen osana laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista rakennetta, joka ylläpitää epäoikeudenmukaisuutta ja hyödyntämistä. Hän liitti puheensa mukaan Evankeliumin kertomukseen Jumalansynnyttäjästä (Theotokoksesta), joka rukoilee: “Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois” (Luuk.1:53) – kristittynä ei voi sivuuttaa tekoälyn sosiaalista ja taloudellista ulottuvuutta.

- Mark Graves puolestaan esitteli näkökulmaa: tekoäly voisi olla hyödyksi esimerkiksi terveydenhuollossa, jos “myötätunnon teoreettinen tieto ja vivahteikkaat tilanteet” saadaan osaksi tekoälymallia. Mutta hän varoitti, että hyvät aikeet eivät riitä: kirkon on ohjattava teknologiaa ihmisen kukoistukseen ja ehkäistävä sen käyttö kärsimyksen lisäämiseen.

Yleisön huoli kohdistui erityisesti tekoälyn sotilaalliseen käyttöön – asia, joka vaatii kirkon valppautta ja eettistä puhetta.

Teologisia näkökulmia ja käytännön huomioita

Konferenssin avaussessiossa kävi selväksi, että kyse ei ole vain tekniikasta vaan ihmisen kutsumuksesta, vapaudesta ja vastuusta. Seuraavat teologiset teemat nousivat esiin:

• Ihmisen kuvallisuus (ikonisuus): Ortodoksinen antropologia korostaa, että ihminen on Jumalan kuvan kantaja (1.Moos.1:27) ja siksi ainutlaatuinen. Tekoälyn kehitys haastaa meidät kysymään: mikä erottaa ihmisen koneesta, missä on ihmisyyden ydintä?
• Vapaus ja vastuullisuus: Tekniikka voi automatisoida päätöksiä, mutta kristillinen etiikka painottaa vastuullista valintaa – tekoälyn soveltaminen täytyy olla ihmisen hyvän palvelemista, ei sen alistamista.
• Vahvistaa ihmisyyttä vai heikentää sitä? – Teknologian potentiaali on suuri, mutta myös uhka: jos tekoäly syrjäyttää ihmisarvoa, yksinäisyyttä tai epäoikeudenmukaisuutta, kirkon sanoma ihmisen arvosta korostuu entisestään.
• Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus: Paneelikeskustelut osoittivat, että tekoälyn vaikutukset eivät ole vain yksilöllisiä vaan rakenteellisia – esimerkiksi taloudelliset ja rodulliset ulottuvuudet. Tämä edellyttää kirkolta laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa.
• Kutsumus tekoälyn sovelluksissa: Esimerkiksi terveydenhuollon kontekstissa tekoäly voi toimia apuvälineenä ihmisen arvokkuuden edistämisessä – kunhan teknologia palvelee, ei syrjäytä ihmistä.

Yhteenveto ja eteenpäin katsova huomio

Ensimmäinen päivä muistutti kirkkoa siitä, että teknologinen murros on myös hengellinen ja eettinen murros. Ekumeeninen arkkipiispa Elpidophoros kutsui kirkkoa astumaan eettiseen johtajuuteen – ei reagoivasti, vaan proaktiivisesti. Tekoälyn kehitys ei odota, ja kirkon osa on olla valmiina – “huolehtia ja valmistautua”.

Konferenssin jatko tuo esiin mm. aiheita kuten “Kristillinen persoonallisuus ja tekoäly” sekä “Tekoälyn kulttuurilliset vaikutukset”.

Näin ollen ensimmäinen päivä loi vankan teologisen, eettisen ja yhteiskunnallisen pohjan keskusteluille — korostaen, että kirkon on oltava sanansaattaja tässä uudessa digitaalisessa todellisuudessa.

---

Toisen päivän materiaali tulee tänne myöhemmin.