Ero sivun ”Apologetiikka” versioiden välillä

Versio 11. tammikuuta 2009 kello 16.53

Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin yleensä kristinuskon teologista järjestelmällistä puolustamista, uskonpuolustustekniikkaa. Termi tulee kreikan kielen sanasta απολογια (apologia), joka tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista.

Varhaiseen kristilliseen apologetiikkaan kuuluvat useiden varhaiskristillisten kirjailijoiden työt, kuten Justinus Marttyyrin Marcus Aureliukselle suunnatut apologit, sekä useiden kirkkoisien teokset.

Näitä ensimmäisten vuosisatojen kristillisiä puolustajia nimitetäänkin usein juuri apologeeteiksi (kreikaksi:απολογητής / puolustaja, puolestapuhuja, venäjäksi: апологет). Tällaisia olivat muiden muassa paaakanoita vastustaneet Kordatos, Aristeides Ateenalainen (k.134), Atenagoras Ateenalainen (vv. 133-190), Aristion, Justinos (n.vv. 100.168), Tatianos Assyrialainen (k.185) ja Teofilos Antiokialainen. Juutalaisia vastaan puolustaneita apologeetteja olivat muiden muassa Justinos, Miltiadis, Tertullianus (vv. 155-230), Eusebios Kesarealainen ja Didiros Tarsolainen.