Olavi Haraldinpoika

Pyhä Olavi Haraldinpoika eli Olavi Norjalainen (norj. Olav II Haraldsson) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030. Hän syntyi vuonna 995 ja häntä pidetään Norjan kristillistäjänä. Kristinusko oli saavuttanut Norjan jo ennen Olavin aikaa, mutta Olavi perusti vuonna 1024 ensimmäisen norjalaisen uskon kodifikaation, luoden perustan Norjan kirkolle. Hän kuoli Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030. Pyhän Olavin muistopäivä on 29.7.

Petja Pyykkönen

Ohessa Wikipedian avulla tehty suomennos:

Pyhä kuningas Olaf – Norjan kirkon ja kansan puolustaja

Pyhä Olavi
(kuva on tekoälyn avulla tehty kuva pyhästä Olavista)

Pyhä, kunniakas ja voittoisa marttyyri, oikeaoppinen kuningas Olaf II Norjalainen (myös muodossa Olav), tunnetaan myös nimellä Olaf Haraldson. Hän oli Norjan jaarli Harald Grensken poika ja eli vuosina 995–1030. Elinaikanaan häntä kutsuttiin myös Olaf Lihavaksi. Hän hallitsi Norjaa vuosina 1015–1028, jolloin hänet karkotettiin maasta. Kaksi vuotta myöhemmin hän kaatui taistelussa Stiklestadin kentällä, kuollen kristillisen uskon puolustajana ja yrityksessään yhdistää Norja yhdeksi kansakunnaksi. Hänen muistopäivänsä on 29. heinäkuuta.

Häntä ei pidä sekoittaa edeltäjäänsä, Olaf Tryggvasoniin (Olavi I Norjalainen).

Elämä ja kääntyminen kristinuskoon

Historioitsija Snorri Sturlusonin mukaan Olaf kastettiin jo vuonna 998 Norjassa, mutta todennäköisemmin kaste tapahtui vasta noin vuonna 1010 Ranskassa, Rouenissa, arkkipiispa Robertin toimesta. Nuoruudessaan Olaf toimi viikinkinä Englannissa, missä hän osallistui useisiin taisteluihin ja kiinnostui vakavasti kristinuskosta.

Monien vaikeuksien jälkeen hänet valittiin Norjan kuninkaaksi. Hänen tavoitteensa oli hävittää pakanuus ja perustaa valtakunta kristinuskolle. Olaf oli Norjan kirkon merkittävä lainsäätäjä ja seurasi monin tavoin Olaf Tryggvasonin jalanjälkiä, hyökäten ankarasti vanhoja tapoja ja uskomuksia vastaan. Hän tuhosi pakanallisia temppeleitä ja rakensi niiden tilalle kristillisiä kirkkoja.

Kirkollinen uudistus ja ulkomaiset vaikutteet

Olaf toi Norjaan useita piispoja ja pappeja Englannista – kuten Tanskan kuningas Knuut IV myöhemmin teki. Näistä tunnetaan nimeltä esimerkiksi Grimkel, Sigfrid, Rudolf ja Bernhard. Olaf otti anglosaksisen kirkollisen järjestelmän malliksi oman valtakuntansa kirkolliseen rakenteeseen.

Karkotus ja paluu Norjaan

Lopulta tyytymättömyys Olafin hallintoa kohtaan kasvoi niin suureksi, että mahtavat heimot nousivat kapinaan. He pyysivät apua Tanskan ja Englannin kuningas Knuutilta, joka mielellään suostui ja Olaf syrjäytettiin. Knuut valittiin Norjan kuninkaaksi ja Olaf pakeni Kiovan Venäjälle, viipyen hetken myös Ruotsin Nerikessä, missä hänen kerrotaan kastaneen monia paikallisia.

Kuolema Stiklestadin taistelussa

Kahden vuoden maanpaon jälkeen Olaf palasi Norjaan armeijan kanssa. Hän kohtasi kapinalliset aateliset Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030. Knuutin ja tanskalaisten joukot eivät osallistuneet taisteluun. Olaf taisteli urheasti, mutta haavoittui kuolettavasti ja kaatui taistelukentälle rukoillen: "Jumala auta minua."

Olafin vastustus ei johtunut ainoastaan hänen kristillisyydestään, vaan myös hänen pyrkimyksistään murtaa vanha hallintorakenne ja yhdistää Norja. Tämän vuoksi hänet nähdään nykynorjalaisten keskuudessa kansallisen itsenäisyyden puolustajana ja yhdistäjänä.

Pyhän Olavin kunnioitus ja kultti

Monia ihmeitä liitetään Olafin kuolemaan ja hänen jäännöstensä siirtoon vuotta myöhemmin. Pyhyyteen uskottiin laajalti, ja piispa Grimkel sekä jaarli Einar Tambeskjelver siirsivät hänen ruumiinsa arkkuun ja asettivat sen Pyhän Klemensin kirkon pääalttarille Nidarosissa (nyk. Trondheim). Olafista tuli pyhä niin Norjassa, jonka suojeluspyhä hän on, kuin myös Rooman kirkossa. Ortodoksisessa kirkossa häntä kunnioitetaan läntisen kirkon muinaisena pyhänä, ajalta ennen suurta skismaattista jakautumista.

Pyhäinjäännökset ja pyhiinvaellukset

Vuonna 1075 hänen lahoamaton ruumiinsa sijoitettiin pyhäinjäännösarkkuun, joka asetettiin uuteen kirkkoon Nidarosiin. Tämä rakennus kehittyi myöhemmin tuomiokirkoksi ja pyhiinvaelluskohteeksi. Uskonpuhdistuksen aikaan hänen jäännöksensä siirrettiin ja haudattiin uudelleen. Pyhimyskulttia vahvisti myös tanskalaisen kuningas Knuutin pojan Swein epäsuosio. Knuutin kuolema vuonna 1035 johti tanskalaisten pakenemiseen Norjasta ja Olafin pojan Magnuksen nousuun valtaan.

Kultin leviäminen ympäri Eurooppaa

Pyhän Olavin kunnioitus levisi nopeasti koko Skandinaviaan – ei vain Norjaan, vaan myös Tanskaan, Ruotsiin ja Englantiin. Lontoossa on edelleen St. Olave’s Church Hart Streetillä, omistettu Norjan kuninkaalle. Vuonna 1856 pystytettiin uusi Pyhän Olavin kirkko Christianiaan (nyk. Oslo), ja sinne sijoitettiin merkittävä reliikki (Tanskan kuninkaallisen museon lahjoitus). Norjan vaakunassa on leijona, jonka etukäpälissä on Pyhän Olavin taistelukirves.

Pyhän Olavin ritarikunta perustettiin vuonna 1847 kuningas Oscar I:n toimesta hänen muistokseen. Hänestä käytetään kunnioittavasti arvonimeä Rex Perpetuum Norvegiae – Norjan ikuinen kuningas.

Mielenkiintoinen episodi reliikeistä

Eräs outo tapaus liittyy Olafin seuraajaan Harald III Haardraadeen, joka hallitsi Norjaa vuosina 1040–1066 (ensin yhdessä Olafin pojan Magnuksen kanssa). Kolmekymmentäviisi vuotta Olafin kuoleman jälkeen Harald valmisteli hyökkäystä Englantiin ja vieraili Olavin pyhäinjäännösten luona Trondheimissa. Hän avasi arkun, leikkasi Olavin kynnet ja hiukset, jotka yhä kasvoivat, ja heitti avaimen Nidjokeen. Harald kaatui myöhemmin taistelussa kuningas Harold II:n joukkoja vastaan vuonna 1066. Harold puolestaan kaatui samana vuonna Hastingsin taistelussa normannivalloittaja Vilhelm Valloittajaa vastaan.

Vaikutus Islantiin ja Färsaarille

Pyhä kuningas Olaf vaikutti merkittävästi myös Islannin ja Färsaarten kristillistämiseen. Vaikka molemmat alueet muuttuivat luterilaisiksi uskonpuhdistuksessa Tanskan kruunun vaikutuksesta, St. Olafia kunnioitetaan edelleen korkeasti. Hänen muistopäivänsä 29. heinäkuuta, Ólafsøka eli Pyhän Olavin vigilia, on Färsaarten kansallispäivä.
---
Muualla internetissä

• Orthodoxwiki
• Wikipedia