Toiminnot

Ero sivun ”Isä Petroniuksen kanonisointi” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 3: Rivi 3:
Tämä artikkeli käsittelee romanialaisen Moldavian alueelta peräisin olevan pappismunkki '''Petroniuksen''' (maalliselta nimeltään: ''Petru Tănase'', 1914–2011) [[kanonisaatio]]ta, joka tapahtui Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin päätöksen mukaan vuonna 2025. Petroniu toimi ''Prodromoksen [[Skiitta|skiitan'']] [[igumeni]]na Athoksella. Skiitta toimii Suuren [[Lavra]]n (Μονή Μεγίστης Λαύρας) alaisena luostarisaarella. Samassa synodissa kanonisoitiin myös vanhus '''Dionysios''' Kolitsoun keljasta ''Vatopedin luostarista'' (Ιερά Μονή Βατοπαιδίου).<br>
Tämä artikkeli käsittelee romanialaisen Moldavian alueelta peräisin olevan pappismunkki '''Petroniuksen''' (maalliselta nimeltään: ''Petru Tănase'', 1914–2011) [[kanonisaatio]]ta, joka tapahtui Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin päätöksen mukaan vuonna 2025. Petroniu toimi ''Prodromoksen [[Skiitta|skiitan'']] [[igumeni]]na Athoksella. Skiitta toimii Suuren [[Lavra]]n (Μονή Μεγίστης Λαύρας) alaisena luostarisaarella. Samassa synodissa kanonisoitiin myös vanhus '''Dionysios''' Kolitsoun keljasta ''Vatopedin luostarista'' (Ιερά Μονή Βατοπαιδίου).<br>


=== Prodromoksen skiitta, sijainti ja ikoniperintö ===
=== Prodromoksen skiitta, sijainti ja hengellinen perintö ===


Prodromoksen [[skiitta]] on Suuren [[Lavra]]n (Μεγάλη Λαύρα) alainen sivuluostari, joka sijaitsee Athos-vuoren itäisimmässä osassa, Viglassa. Sitä kutsutaan myös ''Pyhän Johannes Kastajan skiitaksi'' (Τιμίου Προδρόμου, romaniaksi Schitul Românesc Prodromu) Ortodoksi.netin vieraillessa luostarissa vuosia sitten, skiitassa asui useita kymmeniä munkkeja, joista valtaosa oli romanialaisia.<br>
Prodromoksen [[skiitta]] on Suuren [[Lavra]]n (Μεγάλη Λαύρα) alainen sivuluostari, joka sijaitsee Athos-vuoren itäisimmässä osassa, Viglassa. Sitä kutsutaan myös ''Pyhän Johannes Kastajan skiitaksi'' (Τιμίου Προδρόμου, romaniaksi Schitul Românesc Prodromu) Ortodoksi.netin vieraillessa luostarissa vuosia sitten, skiitassa asui useita kymmeniä munkkeja, joista valtaosa oli romanialaisia.<br>


Skiitta sijaitsee lähellä pyhän '''Athanasios Athoslaisen''' luolaa. Luostari perustettiin 1850-luvulla romanialaisten munkkien toimesta ja se on edelleen romanialaisten munkkien asuttama. Skiitassa asuu edelleen useita kymmeniä munkkeja, ja se on tunnettu erityisesti Jumalansynnyttäjän ikonista nimeltään ''Prodromița'' (Maica Domnului “Prodromița”), jota pidetään ihmeitätekevänä ja jolla on myös oma erityinen juhlapäivänsä. Ikoni sijaitsee skiitan pääkirkossa (katholikonissa), joka on romanialaisten athoslaisten hengellisen elämän keskus. Tuon ikonin kopio on myös lähellä sijaitsevassa pyhän Athanasios Athoslaisen luolan kappelissa.<br>
Skiitta sijaitsee lähellä pyhän [[Athanasios Athoslainen|'''Athanasios Athoslaisen''']] luolaa. Luostari perustettiin 1850-luvulla mm. romanialaisten munkkien '''Nifontin''' ja '''Nektarin''' toimesta ja pappismunkki [[Antipa Valamolainen|'''Antipa''']] (Valamolaisenakin tunnettu) toimi vahvasti mukana romanialaisen skiitan rakentamisessa mm. huolehtimalla rakennustöiden rahoituksen saamisesta kotimaastaan ja muualatakin.

Skiitta on edelleen romanialaisten munkkien asuttama. Skiitassa asuu edelleen useita kymmeniä munkkeja, ja se on tunnettu erityisesti Jumalansynnyttäjän ikonista nimeltään ''Prodromița'' (Maica Domnului “Prodromița”), jota pidetään ihmeitätekevänä ja jolla on myös oma erityinen juhlapäivänsä. Ikoni sijaitsee skiitan pääkirkossa (katholikonissa), joka on romanialaisten athoslaisten hengellisen elämän keskus. Tuon ikonin kopio on myös lähellä jyrkällä vuorenrinteellä luolassa sijaitsevassa pyhän Athanasios Athoslaisen kappelissa.<br>
<br>
<br>


Rivi 14: Rivi 16:
'''Petroniu''' (maalliselta nimeltään: ''Petru Tănase'') syntyi vuonna 1914 Fărcașassa, Neamțin <small>[neamtsin]</small> kreivikunnassa Romaniassa. Hänet vihittiin munkiksi Neamțin luostarissa, opiskeli teologiaa, matematiikkaa ja filosofiaa, ja vuonna 1947 hänet vihittiin pappismunkiksi patriarkaalisessa katedraalissa Bukarestissa. Vuonna 1978 hän saapui Athokselle ja toimi Prodromoksen skiitan [[igumeni]]na vuodesta 1984 vuoteen 2011 asti. Hän kuoli 22. helmikuuta 2011, 94-vuotiaana.<br>
'''Petroniu''' (maalliselta nimeltään: ''Petru Tănase'') syntyi vuonna 1914 Fărcașassa, Neamțin <small>[neamtsin]</small> kreivikunnassa Romaniassa. Hänet vihittiin munkiksi Neamțin luostarissa, opiskeli teologiaa, matematiikkaa ja filosofiaa, ja vuonna 1947 hänet vihittiin pappismunkiksi patriarkaalisessa katedraalissa Bukarestissa. Vuonna 1978 hän saapui Athokselle ja toimi Prodromoksen skiitan [[igumeni]]na vuodesta 1984 vuoteen 2011 asti. Hän kuoli 22. helmikuuta 2011, 94-vuotiaana.<br>
<br>
<br>
Igumenikautensa aikana Petroniu johdatti kirkon maalaukset kunnostuksen, vierastalon (archondarik) rakennustyöt sekä kulkuyhteyksien parantamisen Prodromou-skiitan ja Suuren Lavran välillä. Hänet tunnettiin hengellisenä isänä, etenkin romanialaisille munkkiveljille, ja hän tuki ja kannatti Suomessakin hyvin tunnetun pyhän [[Antipa Valamolainen|'''Antipa Valamolaisen''']] muistoa ja [[kanonisaatio]]ta. Antipa vietti loppuosan elämästään Laatokan Valamon luostarissa Suomessa. Aiemmin hän toimi Athoksella ja Prodromoksen luostarissa sekä luostarin kaupunkitalossa, ''metohion''issa silloisen Moldovian, nykyisen Romanian Iasissa. Tämä ja hänen Athokselta mukanaan tuoma ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni yhdistävät Prodromoksen skiitan hengellisen perinteen suoraan suomalaiseen ortodoksiseen kulttuuriin ja Valamon luostariin.<br>
Igumenikautensa aikana Petroniu johdatti kirkon maalaukset kunnostuksen, vierastalon (archondarik) rakennustyöt sekä kulkuyhteyksien parantamisen Prodromou-skiitan ja Suuren Lavran välillä. Hänet tunnettiin hengellisenä isänä, etenkin romanialaisille munkkiveljille, ja hän tuki ja kannatti edellä jo mainitun, Suomessakin hyvin tunnetun pyhän [[Antipa Valamolainen|'''Antipa Valamolaisen''']] muistoa ja [[kanonisaatio]]ta. Pappismunkki Antipa vietti loppuosan elämästään Laatokan Valamon luostarissa Suomessa. Aiemmin hän toimi Athoksella ja Prodromoksen luostarissa sekä luostarin kaupunkitalossa, ''metohion''issa silloisen Moldovian, nykyisen Romanian Iasissa. Tämä ja hänen Athokselta Valamoon mukanaan tuoma ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni yhdistävät Prodromoksen skiitan hengellisen perinteen suoraan suomalaiseen ortodoksiseen kulttuuriin ja Valamon luostariin.<br>


=== Rukouselämän perintö ja reliikkien kunnioitus ===
=== Rukouselämän perintö ja reliikkien kunnioitus ===


Petroniun hengellinen perintö näkyy hänen nöyrässä ja vaatimattomassa rukouselämässään: jumalanpalvelusten aikana hän oli jatkuvassa rukousasennossa, jäi ylös seisaalleen eikä usein istunut — tämä kuvasti hänen omistautumistaan esirukoukseen. Petroniuin jäännökset otettiin haudasta (ekshumoitiin) vuonna 2023 kanonisaatioprosessin yhteydessä. Vuoden 2025 päätöksellä hänet liitettiin ortodoksisen kirkon pyhien joukkoon.<br>
Igumeni Petroniun hengellinen perintö näkyi hänen nöyrässä ja vaatimattomassa rukouselämässään: jumalanpalvelusten aikana hän oli jatkuvassa rukousasennossa, jäi ylös seisaalleen eikä usein istunut — tämä kuvasti hänen omistautumistaan esirukoukseen.

-->
Kuoleman jälkeen Petroniuin jäännökset otettiin haudasta (ekshumoitiin) jo ennakoivasti vuonna 2023 kanonisaatioprosessin yhteydessä. Vuoden 2025 päätöksellä hänet liitettiin ortodoksisen kirkon pyhien joukkoon.<br>

=== Tietoiskut ===

* '''[[Skiitta]]'''
** Luostari tai asuinalue Athoksella, joka on alisteinen suuremmalle luostarille. Skiitat ovat usein pienempiä yhteisöjä, joissa munkit harjoittavat hiljaista rukouselämää ja kilvoitusta.
* '''[[Igumeni]]'''
** Luostarin tai skiitan esimies, joka vastaa hengellisestä ja käytännön elämästä yhteisössä.
* '''[[Katholikon]]'''
** Skiitan tai luostarin pääkirkko, jossa pidetään tärkeimmät jumalanpalvelukset ja säilytetään keskeiset ikoni- ja reliikkiaarteet.
* '''[[Ekshumointi]]'''
** Haudan avaaminen ja jäännösten nostaminen kunnioitus- tai tutkimustarkoituksessa, usein kanonisaatioprosessiin liittyen.
* '''[[Prodromița]]'''
** Nimi lausutaan "prodromitsa". Lue siitä liää erillisesto artikkelista: [[Prodromița]].

[[Luokka:Artikkelit]]-->

Nykyinen versio 6. syyskuuta 2025 kello 11.34