Ero sivun ”Simforian (igumeni)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
=== Ajanlaskukriisi === |
=== Ajanlaskukriisi === |
||
[[Kuva:Simforian_vanhassa_kirkossa2_ak-on.jpg|thumb|250 px|<center>Isät Timofei, Simforian ja Pamfa vanhan kirkkosalin ruokapäydässä.<br><small>(Kuva © Valamon luostarin kokoelmat, kuvaa paranneltu tekoälyn avulla)</small></center>]] |
|||
Isä Simforian oli elämässään, päätöksissään ja vaelluksessaan tiukka ja ehdoton. Mitä hän oli luvannut, sen hän piti. Minkä katsoi oikeaksi ja velvollisuudekseen, sen hän toteutti. Tämä vaati myös uhrauksia. Valamoa ravisteli 1920-luvulla syvä kriisi. Suomen ortodoksinen kirkkokunta siirtyi tuolloin valtiovallan myötäilemänä ns. [[Uusi ajanlasku|uuteen ajanlaskuun]] ja myös luostarit komennettiin uuteen järjestykseen. Tämä aiheutti veljestön keskuudessa skisman, joka päättyi vasta sodan jälkeen Heinäveden Uudessa Valamossa. Nyt jo munkiksi vihitty isä Simforian oli tinkimätön vanhan luvun kannattaja. Hän sai siitä kirkollisen rangaistuksen, mutta välttyi luostarista karkotuksesta.<br> |
Isä Simforian oli elämässään, päätöksissään ja vaelluksessaan tiukka ja ehdoton. Mitä hän oli luvannut, sen hän piti. Minkä katsoi oikeaksi ja velvollisuudekseen, sen hän toteutti. Tämä vaati myös uhrauksia. Valamoa ravisteli 1920-luvulla syvä kriisi. Suomen ortodoksinen kirkkokunta siirtyi tuolloin valtiovallan myötäilemänä ns. [[Uusi ajanlasku|uuteen ajanlaskuun]] ja myös luostarit komennettiin uuteen järjestykseen. Tämä aiheutti veljestön keskuudessa skisman, joka päättyi vasta sodan jälkeen Heinäveden Uudessa Valamossa. Nyt jo munkiksi vihitty isä Simforian oli tinkimätön vanhan luvun kannattaja. Hän sai siitä kirkollisen rangaistuksen, mutta välttyi luostarista karkotuksesta.<br> |
||
<br> |
<br> |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
=== Kunniakas muisto === |
=== Kunniakas muisto === |
||
[[Kuva:Simforian_arkkimandriitta_val2_hap.jpg|thumb|300 px|left|<center>Igumeni Simforianin hautaristi Heinäveden Valamon hautausmaalla.<br><small>(Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center>]] |
|||
Uuden Valamon kalmistoon oli 1960-luvulla avattu pitkä joukkohauta, joka sitten hiljalleen lyheni. Lopuksi oli jäljellä vain yksi paikka. Sen hautausmaalla käyskentelijät arvelivat olevan Valamon viimeisen munkin isä Simforianin leposija ja samalla luostarin päätös. Toisin kävi. Tuohon hautaan kätkettiin marraskuussa 1979 auto-onnettomuudessa menehtynyt nuori pappismunkki '''Sergei'''. Isä Simforianin leposija taas löytyy kalmiston uudelta puolelta, jonne hänet veljestön hautariviin ensimmäisenä siunattiin. Hän ei ollut Valamon viimeinen, vaan viitoittaa tietä uudelle sukupolvelle.<br> |
Uuden Valamon kalmistoon oli 1960-luvulla avattu pitkä joukkohauta, joka sitten hiljalleen lyheni. Lopuksi oli jäljellä vain yksi paikka. Sen hautausmaalla käyskentelijät arvelivat olevan Valamon viimeisen munkin isä Simforianin leposija ja samalla luostarin päätös. Toisin kävi. Tuohon hautaan kätkettiin marraskuussa 1979 auto-onnettomuudessa menehtynyt nuori pappismunkki '''Sergei'''. Isä Simforianin leposija taas löytyy kalmiston uudelta puolelta, jonne hänet veljestön hautariviin ensimmäisenä siunattiin. Hän ei ollut Valamon viimeinen, vaan viitoittaa tietä uudelle sukupolvelle.<br> |
||
<br> |
<br> |
||