Havaijilainen Jumalanäiti -ikoni
Ortodoksi.netista
Havajilainen Ivironin Jumalanäidin ikoni
Kuvassa on niin sanottu Havajilainen Ivironin Jumalanäidin ikoni, jota kutsutaan myös Havajin mirhaa vuodattavaksi Jumalanäidin ikoniksi. Nimitys ”havajilainen” ei tarkoita, että ikonityyppi olisi syntynyt Havajilla. Kyseessä on Ivironin eli Iveronin Jumalanäidin ikonityyppiin kuuluva kuva, jonka tämä jäljennös tuli tunnetuksi Havajilla tapahtuneiden ilmiöiden vuoksi.
Varsinainen ikoni on pieni painettu jäljennös Montrealin mirhaa vuodattaneesta Ivironin Jumalanäidin ikonista. Honoluluun kuuluvan ortodoksisen seurakunnan lukija Nektarios sai sen seurakuntansa papilta kesällä 2007. Lokakuussa 2007 ikonista kerrottiin alkaneen erittyä voimakkaasti tuoksuvaa mirhaa. Kun ikoni oli pyyhitty kuivaksi ja sen edessä toimitettiin rukouspalvelus, mirhan kerrottiin ilmaantuneen uudelleen. Kesäkuussa 2008 San Franciscon ja Länsi-Amerikan arkkipiispa Kirill tunnusti ikonin Venäjän ulkomaankirkon piirissä ihmeitätekeväksi ja antoi sille siunauksen vierailla kirkoissa ja luostareissa.
Sittemmin ikonia on kuljetettu eri puolilla Pohjois-Amerikkaa ja myös muissa maissa. Sen edessä on toimitettu rukouspalveluksia, ja sen yhteydessä on kerrottu hengellisestä lohdutuksesta sekä erilaisista parantumisista. Kirkollisessa kielenkäytössä nämä liitetään Jumalan armoon ja Jumalansynnyttäjän esirukouksiin, eivät itse kuvamateriaaliin.
Ivironin ikoniperinne
Havajilainen ikoni kuuluu vanhaan Ivironin eli Portaitissan ikoniperinteeseen. Sen esikuvaa säilytetään Athosvuoren Ivironin luostarissa. Kirkollisen perimätiedon mukaan ikoni oli ikonoklasmin aikana hurskaan lesken hallussa Nikean seudulla. Sotilas löi ikonia keihäällä kasvoihin, minkä jälkeen Jumalanäidin poskesta kerrotaan vuotaneen verta. Leski laski ikonin mereen, ja myöhemmin se saapui ihmeellisellä tavalla Athosvuorelle.
Ikoni asetettiin lopulta Ivironin luostarin portin yhteyteen, mistä se sai kreikankielisen nimen Portaitissa, ”Portinvartijatar”. Jumalansynnyttäjän poskessa näkyvä haava tai arpi kuuluu tämän ikonityypin tunnusmerkkeihin.
Ikonissa Jumalansynnyttäjä pitää Kristus-lasta sylissään ja osoittaa kädellään häneen. Ele ilmaisee, ettei Jumalansynnyttäjä johdata katsojaa itseensä vaan Poikaansa: Kristukseen, joka on maailman Pelastaja.
Alaosan teksti
Ikonin alareunan kirkkoslaavinkielinen teksti kuuluu täyteen kirjoitettuna:
Suomeksi:
Kirjailussa sanoja on lyhennetty vanhan kirkkoslaavilaisen tavan mukaisesti. Esimerkiksi БЦЕ on lyhennys sanasta Богородице, ”Jumalansynnyttäjä”. Viimeinen ъ sanassa насъ kuuluu vanhaan oikeinkirjoitukseen eikä muodosta erillistä äännettä.
Pyyntö ”pelasta meidät” ei tarkoita, että Jumalansynnyttäjää pidettäisiin Kristuksen rinnalla varsinaisena Pelastajana. Ortodoksisen opetuksen mukaan pelastus tulee yksin Kristukselta. Jumalansynnyttäjältä pyydetään hänen esirukouksiaan, varjelustaan ja apuaan matkalla kohti hänen Poikaansa.
Alaosan keskellä näkyvät lisäksi kreikkalaiset lyhenteet:
Ne merkitsevät:
tai
Tämä Kristuksen monogrammi täydentää alareunan rukouksen: Jumalansynnyttäjältä pyydetään esirukousta, mutta pelastuksen lähde ja kuoleman voittaja on Kristus.
---