Kaste

Kaste on ortodoksisen kirkon [sakramentti] eli [mysteerio], jossa henkilö liitetään ortodoksisen kirkon jäseneksi. Siihen liittyy oleellisena osana toinen mysteerio, [mirhalla voitelu].

Kasteeseen liittyy edeltäviä toimituksia, varsinainen kaste ja kasteen jälkeisiä toimituksia. Ne kaikki ovat oleellisia osia koko kastetoimitusta.

Tässä artikkelissa keskitytään pääasiassa lapsen kastamiseen. Aikuisen kastamisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja asioita.

Kaste tarkoittaa ortodoksisessa kirkossa uudelleen syntymistä, uudelleen aloittamista, kuolemista vanhalle elämäntavalle ja syntymistä uudelle elämäntavalle. Kasteessa ihminen osallistuu pääsiäistapahtumaan, joka on uudestisyntyminen vedestä ja Pyhästä Hengestä, uudestisyntyminen Jumalan valtakuntaan.

Kastetta edeltävät toimitukset

Nimenanto

Kaste ei ole nimenantotilaisuus. Nimenanto tehdään jo ennen kastetta. Alkuperäisen ortodoksisen käytännön mukaan lapsi tuodaan kahdeksan päivän ikäisenä kirkkoon nimenantoa varten (Luuk.2:21-23). Nykyisin nimenanto toimitetaan kuitenkin useimmiten kotona, mutta usein se jää valitettavasti tekemättä ja se suoritetaan silloin kasteen yhteydessä.

Nimenanto Pendelin luostarin kirkon eteisessä, isä Kysostomos lukee rukousta (kuva: HAP)

Ortodoksisen perinteen mukaisesti lapselle annetaan vain yksi nimi, jonkun pyhän ihmisen mukaan. Tästäkin poiketaan nykyisin usein mm. kansallisen kulttuuriympäristön vaikutuksesta.

Lasta tulisi ortodoksisen perinteen mukaan kutsua nimen annosta alkaen tai mieluummin jo syntymästä alkaen hänen oikealla nimellään. Nimi ei ole salaisuus, vaan nimi, jonka lapsi syntyessään saa, tulee pyhien kalenterista. Myöskään erilaiset kutsuma- ja hellittelynimet eivät oikein sovi lapsen nimeksi ennen kastetta, vaan hänestä tulisi käyttää hänen omaa nimeään.

Nimenannon yhteydessä pappi siunaa lapsen otsaa, suuta ja rintaa ja lausuu rukouksen nimeltä mainiten lapsen jo uudella nimellään.

Kirkkoon tuotaessa pappi ottaa lapsen syliinsä ja kohottaa häntä ristin muotoon kirkon oven tai etuhuoneessa olevan Jumalansynnyttäjän ikonin edessä ja lausuu erillisen rukouksen. Rukoukset kasteen edellä

Kastetilaisuudessa kummi tuo alastomaksi riisutun lapsen (esim. pyyhkeeseen käärittynä) papin eteen. Pappi tekee lapsen otsaan ristinmerkin ja lausuu nimenantamisrukouksen, jos nimenantotoimitus on toimittamatta. Sitten seuraavat ns. eksorkismirukoukset. Eksorkismi on sanan mukaisesti 'pahan (pahojen henkien) pois karkottamista'. Eksorkismi suoritetaan kaikille kasteeseen valmistautuville tarkoituksena erottaa kastettava pahan hengen moraalisesta vaikutuksesta.

Kysymykset kummille

Näiden rukouksien jälkeen kummi vastaa kastettavan lapsen puolesta papin esittämiin kysymyksiin, joissa kysytään pahasta hengestä luopumista ja Kristuksen puoleen kääntymistä. Kummi, jonka sylissä lapsi on, vastaa siis näihin. Aikuiskasteessa kastettava itse vastaa kysymyksiin. Samalla kummi tai kastettava tunnustaa kristillisen uskonsa ja lukee uskontunnustuksen. Tämän vuoksi kummin on oltava ortodoksisen kirkon jäsen.

Joskus eksorkismirukouksiin ja sitä seuraaviin kysymyksiin liittyy esim. papin puhaltaminen kastettavan kasvoihin tai kuviteltua paholaista kohti sylkeminen, jonka tekee kummi lapsen puolesta. Ne jätetään kuitenkin nykyään valitettavasti yhä useammin pois kastetapahtumasta.

Vedenpyhitys ja rukoukset kastettavan puolesta

Seuraavaksi pappi pyhittää kasteveden rukouksilla ja tekemällä veteen ristinmerkin ja siihen mahdollisesti myös puhaltamalla. Samoin hän siunaa kasteessa tarvittavan öljyn, jota laitetaan hieman kasteastiaan eli kolimvitraan ristin muotoisesti.

Isä Vissarion voitelee öljyllä kastettavan Pendelin luostarissa Kreikassa (kuva: HAP)

Kastettavan voiteleminen öljyllä

Samalla pyhitetyllä öljyllä pappi tekee ristin ensin kastettavan otsaan ja lausuu:

”Voidellaan Jumalan palvelija (kastettavan nimi) riemun öljyllä, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”

Sitten voidellaan rinta ja selkä (sielun ja ruumiin parannukseksi), korvat (uskon kuulemiseksi), kädet (Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet) ja jalat (askeleittesi edistämiseksi). Tämä tapahtuma ei ole ns. mirhalla voitelu, joka tapahtuu erikseen kasteen jälkeen.

Kaste

Pappi ottaa lapsen kastetta varten käsivarsilleen, suojaa lapsen kasvot kämmenellä ja upottaa lapsen kasteastiaan kolme kertaa. Vaihtoehtoisesti voidaan suorittaa myös valelukaste, mikäli upotusta ei voida jostain syystä suorittaa.

Kastettaessa pappi lausuu:

”Kastetaan Jumalan palvelija (etunimi) Isän, amen, Pojan, amen, ja Pyhän Hengen nimeen, amen.”

Upottamisessa kiteytyy kasteen merkitys: Vesi tuhoaa toisen elämän, mutta panee alulle toisen; se hukuttaa vanhan ihmisen ja synnyttää uuden. Tätä kuvainnollista hukuttamista ei voida mielekkäästi ilmaista muuten kuin veteen upottamalla.

Isä Timotheus kastaa Catherinan Pendelin luostarissa Kreikassa (kuva: HAP)

Kasteen jälkeen lauletaan psalmi 32 ja kastettava puetaan valkoiseen kastepukuunsa, pelastuksen pukuun ja kastettavan kaulaan laitetaan kasteristi, jonka kummin tulisi hankkia kastettavalle. Pappi lausuu:

”Puetaan Jumalan palvelija (etunimi) vanhurskauden vaatteeseen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”

Kasteen jälkeiset toimitukset

Pyhällä mirhalla voitelun sakramentti eli mysteerio

Kastetta seuraa välittömästi toinen ortodoksisen kirkon sakramentti eli mysteerio, pyhällä mirhalla voiteleminen.

Siitä on oma artikkelinsa oheisen linkin takana: [Mirhalla voitelu]

Kasteastian kiertäminen

Mirhalla voitelun jälkeen pappi yhdessä kastettavan ja hänen kumminsa kanssa kiertävät kasteastin ympäri kolme kertaa. Kuoro tai läsnä olevat laulavat samalla:

”Niin monta, kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet. Halleluja.” (Gal.3:27)

Kasteastian ympäri tehty saatto kuvaa ikuista liittoa Kristuksen kanssa aivan samalla tavalla kuin avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Alkukirkossa kastettavat kastettiin pääsiäisenä erillisessä kastekappelissa ja sieltä tultiin sitten ristisaatossa kirkkoon ja kastettavat osallistuivat pyhään Ehtoolliseen liturgiassa. Tätäkin tuo pieni saatto omalla tavallaan kuvaa ja muistuttaa.

Hiusten leikkaaminen

Mirhalla voitelemisen jälkeen kastettava voidaan pukea kokonaan. Pappi suorittaa vielä mirhavoiteen pois pyyhkimisen pienellä sienellä, lausuen samalla:

”Vanhurskautettu olet, kastettu olet, valistettu olet, mirhalla voideltu olet, pyhitetty olet Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Kastetapahtuman lopuksi kastettavalta leikataan vielä hiuksia päästä ristin muotoisesti. Päähän ei suinkaan tehdä ristinmuotoista aukkoa, vaan hiuksia leikataan neljältä sivulta hieman. Tämä leikkaaminen kuvaa kuuliaisuutta ja sitä, että ihminen täydellisesti antaa itsensä Jumalalle. Hiukset ovat voiman vertauskuva (Tuom.16:17).

Isä Timotheus leikaa kastettavalta hiuksia kreikkalasessa Pendelin luostrin kirkossa (kuva: HAP)

Kirkottaminen

Kun lapsen syntymästä on kulunut 40 päivää, lapsi ja äiti pitäisi ortodoksisen perinteen mukaisesti kirkottaa. Äiti kummin saattamana tuo lapsensa ja itsensä kirkkoon kirkotettavaksi eli aloittamaan kirkollisen elämän (Luuk:2:27).

Tavallisesti kirkottaminen tapahtuu kasteen jälkeen.

Kirkottamisessa pappi tulee kirkon ovelle vastaan äitiä ja lasta ja lukee siellä rukouksia äidin ja lapsen puolesta. Mikäli lapsi on kastettu, pappi ottaa lapsen ja tekee sillä ristin kirkon ovella ja lausuu rukouksen:

”Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (etunimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”

Sen jälkeen pappi vie lapsen kirkkoon pysähtyen ensin keskellä kirkkoa ja lausuen tuon em. rukouksen.

Lapsi viedään vielä pyhälle portille. Pappi laskee lapsen maahan portin eteen ja lausuu rukouksen. Aikaisemmin poikalapsi vietiin pyhään alttariin, mutta nykyään tästä käytännöstä on luovuttu.

Rukouksien ja siunauksen jälkeen pappi antaa lapsen äidille kirkosta pois vietäväksi.

Ehtoolliseen osallistuminen

Kasteen ja voitelun mysteeriot saavat täyttymyksensä, kun äsken kastettu osallistuu välittömästi tilaisuuden jälkeen pyhään Ehtoolliseen kirkon eukaristiapalveluksessa, [liturgia]ssa.

Kaste voidaan myös toimittaa liturgian yhteydessä, jolloin nimenanto on suoritettava ennen kasteliturgiaa.

---

HAP

Katso myös

• Euhologion / Rukous lapsivuoteessa olevan äidin puolesta
• Euhologion / Lapselle kahdeksantena päivänä nimeä annettaessa
• Euhologion / Rukoukset pyhän kasteen edellä
• Euhologion / Pyhän kasteen mysteerio
• Euhologion / Pyhällä mirhalla voitelun mysteerio
• Euhologion / Rukoukset hiuksia leikattaessa
• Euhologion / Rukoukset 40 päivänä lapsen syntymän jälkeen
• Euhologion / Rukous keskenmenon tapahduttua
• Euhologion / Pyhän kasteen toimitus kuolemanvaarassa olevalle lapselle

Artikkeliin liittyvä tehtävä

• Kaste aukkotehtävä

Aiheesta muualla

• www.ort.fi: Sakramentit / kaste
• www.ort.fi: Sakramentit / mirhavoitelu
• Tsasounan suunnalta/isä Raimo Sissonen: Kasteen sakramentti
• Tsasounan suunnalta/isä Raimo Sissonen: Voitelun sakramentti

Kirjallisuutta

• Arkkipiispa Paavali & Matti Sidoroff: Kaste ja katumus
• Arkkipiispa Herman: Pyhästä kasteesta ja seurakunnasta
• Kalevi Kasala: Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten - kirkkotiedon käsikirja
• John Meyendorff: Bysantin teologia
• Ortodoksinen usko (uskonoppi), OKJ
• Arkkimandriitta Cleopa Ilie: Ortodoksisesta uskosta (ss. 151-165)