Suuri torstai (opetuspuhe 2)

Johdanto

Suurena torstaina muistellaan neljää merkittävää tapahtumaa: opetuslasten jalkojen pesua, pyhän eukaristian sakramentin asettamista viimeisellä ehtoollisella, tuskaa Getsemanen puutarhassa sekä Juudaksen Kristuksen kavallusta.

Suuren ttorstain muistot

Eukaristian asettaminen

Yläsalin mystisellä ehtoollisella Jeesus antoi pyhän aterian ruoalle ja juomalle täysin uuden merkityksen. Hän samasti itsensä leipään ja viiniin sanoen: "Ottakaa, syökää; tämä on minun ruumiini. Juokaa tästä te kaikki; sillä tämä on minun vereni, uuden liiton veri" (Matt. 26:26-28).

Olemme tottuneet yhdistämään ruoan elämään, sillä se ylläpitää maallista olemassaoloamme. Eukaristiassa tavanomainen ihmisen ruoka – leipä ja viini – muuttuu elämämme lahjaksi. Pyhitettyinä ja siunattuina ne muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Tämä muutos ei ole fyysinen, vaan mystinen ja sakramentaalinen. Vaikka leivän ja viinin ominaisuudet säilyvät, me osallistumme Kristuksen todelliseen ruumiiseen ja vereen. Eukaristisella aterialla Jumala astuu elämän yhteyteen kanssamme, ruokkien meitä omalla olemuksellaan, pysyen silti erillisenä. Pyhän Maksimos Tunnustajan sanoin Kristus "välittää meille jumalallista elämää tehden itsestään syötävän". Elämän Tekijä murtaa luotuisuutemme rajat, jotta "te tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta" (2.Piet.1:4).

Eukaristia on kirkon elämän ydin, sen syvällisin rukous ja tärkein toiminta. Se on samanaikaisesti sekä elämän lähde että huippu. Eukaristiassa kirkko ilmentää todellista luonnettaan ja muuttuu jatkuvasti ihmisyhteisöstä Kristuksen ruumiiksi, Pyhän Hengen temppeliksi ja Jumalan kansaksi. Eukaristia on huomattavin sakramentti, joka täydentää kaikki muut ja kokoaa yhteen koko pelastushistorian. Uusi elämämme Kristuksessa uudistuu ja vahvistuu eukaristian kautta. Eukaristia antaa elämän, joka on Jumalan elämää.

Eukaristiassa me vastaanotamme ja osallistumme ylösnousseeseen Kristukseen. Me osallistumme hänen uhrattuun, ylösnousseeseen ja jumalallistettuun ruumiiseensa, "syntien anteeksiantamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi" (Jumalallinen liturgia). Eukaristiassa Kristus vuodattaa meihin – pysyvänä lahjana – Pyhän Hengen, "joka todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia – ja jos lapsia – niin perillisiäkin yhdessä Kristuksen kanssa" (Room. 8:16-17).

Jalkojen pesu

Jeesuksen mystisellä ehtoollisella aloittamat tapahtumat olivat syvästi merkittäviä. Antamalla opetuslapsilleen viimeiset ohjeet ja rukoilemalla heidän puolestaan hän vahvisti jumalallisen poikansa aseman ja auktoriteetin. Asettamalla eukaristian hän vahvisti Jumalan pelastussuunnitelman tarjoten itsensä yhteydeksi ja elämäksi. Pesemällä opetuslastensa jalat hän tiivisti palvelutehtävänsä, osoitti täydellisen rakkautensa ja nöyryytensä. Jalkojen pesun teko (Joh.13:2-17) liittyy läheisesti ristin uhriin, paljastaen Kristuksen kenosis-näkökulmia. Vaikka risti on Kristuksen täydellisen kuuliaisuuden lopullinen ilmentymä Isälle (Fil.2:5-8), jalkojen pesu merkitsee hänen suurta rakkauttaan ja itsensä antamista jokaiselle ihmiselle tämän kykyjen mukaan (Joh.13:6-9).

Rukous puutarhassa

Synoptiset evankeliumit kertovat Jeesuksen tuskasta ja rukouksesta Getsemanen puutarhassa (Matt.26:36-46; Mark.14:32-42; Luuk.22:39-46). Vaikka Jeesus oli Jumalan Poika, hän oli ihmisenä määrätty hyväksymään ihmisen tila, kokemaan kärsimystä ja oppimaan kuuliaisuutta. Luopuessaan jumalallisista oikeuksistaan hän otti palvelijan roolin ja eli todellista ihmiselämää. Vaikka hän oli synnitön, hän liittyi ihmiskuntaan, samastui ihmisen ahdinkoon ja koki samat koettelemukset (Fil.2:6-11; Hepr.2:9-18).

Getsemanen puutarhan tapahtumat paljastivat koskettavasti Kristuksen ihmisluonnon. Uhri maailman pelastukseksi oli lähellä. Kuolema kaikessa raa’assa voimassaan tuijotti häntä. Sen hirvittävä taakka ja esi-isän synnin tuhoisat seuraukset aiheuttivat hänelle syvää surua ja kipua (Hepr.5:7). Vaistomaisesti hän yritti paeta sitä. Päätöksenteon hetkellä hän rukoili Isäänsä: "Abba, Isä, sinulle on kaikki mahdollista; ota tämä malja minulta pois; älä kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun tahtosi mukaan" (Mark.14:36).

Hänen rukouksensa paljasti hänen tuskansa ja surunsa syvyyden sekä hänen "verrattoman hengellisen voimansa ja horjumattoman halunsa toteuttaa Isän tahto". Jeesus tarjosi ehdottoman rakkautensa ja luottamuksensa Isälle, saavuttaen itsensä kieltämisen äärirajat toteuttaakseen Isän tahdon. Hänen kuoleman hyväksymisensä ei ollut passiivisuutta, vaan ehdottoman rakkauden ja kuuliaisuuden teko. Tuona hetkenä hän mursi kuolemanpelon voiman, oppi kuuliaisuutta ja täytti jumalallisen suunnitelman (Hepr.5:8-9).

Kavallus

Juudas kavalsi Kristuksen suudelmalla, ystävyyden ja rakkauden merkillä. Kristuksen kavallus ja ristiinnaulitseminen veivät esi-isän synnin äärirajoilleen. Näissä teoissa kapina Jumalaa vastaan saavutti huippunsa. Ihmisen viettely paratiisissa huipentui Jumalan kuolemaan lihassa. Ollakseen voitokas pahan on sammutettava valo ja saatettava hyvä epäilyksenalaiseksi. Lopulta se kuitenkin osoittautuu valheeksi, järjettömyydeksi ja hulluudeksi. Kristuksen kuolema ja ylösnousemus tekivät pahasta voimattoman.

Suurena torstaina valo ja pimeys, ilo ja suru sekoittuvat oudosti. Yläsalissa ja Getsemanessa valtakunnan valo ja helvetin pimeys kohtaavat. Elämän ja kuoleman tiet risteävät. Me kohtaamme ne molemmat elämämme matkalla. Maailman ja sisäisten kiusausten keskellä meidän on pyrittävä elämään yhteydessä kaikkeen hyvään, jaloon, luonnolliseen ja synnittömään, muovaten itsemme Jumalan armosta Kristuksen kaltaisuuteen.

Mystisen ehtoollisen ikoni – Pyhän eukaristian asettaminen

Kristus on pöydän keskipiste. Pyhä Johannes Teologi istuu Kristuksen oikealla puolella, parratta nuorimpana opetuslapsena. Juudas Iskariot Kavaltaja on kolmas hahmo Kristuksen vasemmalta, kastamassa ruokaan (Matt.26:20-25). Pyhä Johannes Rakastettu vastaanottaa vasemmassa kädessään palan Kristuksen ruumista, toinen suupala on pöydällä Kristuksen edessä. Kristuksen kallisarvoista verta sisältävä malja on hänen vasemmassa kädessään.

Ortodoksinen kiirastorstain vietto

Ortodoksista kiirastorstaita leimaavat useat ainutlaatuiset jumalanpalvelukset. Päivän pääjumalanpalvelus on pyhän Basileioksen vesperaalinen jumalallinen liturgia kiirastorstain aamuna, muistellen pyhän eukaristian asettamista. Liturgian raamatunlukukappaleet ovat: 2. Moos.19:10-18; Job.38:1-21, Job.42:1-5; Jes.50:4-11; 1.Kor.11:23-32; ja Matt.26:2-20; Joh.13:3-17; Matt.26:21-39; Luuk.22:43-45; Matt.26:40-27:2.

Pyhä mirha

Kristillisessä antiikissa katekumeenit kastettiin pääsiäisenä. Mirhan öljyt, joita käytettiin vastakastettujen voiteluun, pyhitettiin etukäteen suurena torstaina. Tämä käytäntö jatkui myöhäiselle keskiajalle asti. Pyhitysjumalanpalvelus toimitettiin vuosittain, mutta ajan myötä satunnaisesti mirhan vaihdon tarpeen mukaan. Pyhää mirhaa kutsutaan myös pyhäksi myroniksi. Se on seos oliiviöljyä, palsamia, viiniä ja noin neljääkymmentä aromaattista ainetta, symboloiden sakramentaalisen armon täyteyttä, kristillisen elämän suloisuutta sekä Pyhän Hengen moninaisia lahjoja. Ekumeenisessa patriarkaatissa Konstantinopolissa ja muiden patriarkaattien ja autokefaalisten kirkkojen keskuksissa pyhä mirha siunataan liturgiassa tällöin. Riittiä ei suoriteta vuosittain.

Varattu sakramentti

Tavan mukaan kaksi Karitsaa pyhitetään jumalallisessa liturgiassa suurena torstaina. Toista käytetään varattuna sakramenttina, erityisesti sairaiden ehtoolliseen. Edellisen vuoden varattu sakramentti nautitaan papin toimesta liturgian jälkeen suurena torstaina tai lauantaina.

Jos varattu sakramentti on loppunut, muuttunut, kadonnut tai tuhoutunut, tai sitä ei ole uuden kirkon perustamisen tapauksessa, pappi voi pyhittää toisen Karitsan missä tahansa liturgiassa ja valmistaa sen edellä kuvatulla tavalla Artoforioniin.

Jalkojen pesu

Kirkolla oli jalkojen pesun seremonia vuosittain suurena torstaina, jäljitellen viimeisen ehtoollisen tapahtumaa. Suurimmaksi osaksi se rajoittui katedraalikirkkoihin ja luostareihin. Ajan myötä se jäi pois käytöstä lukuun ottamatta tiettyjä alueita. Nyt monet hiippakunnat ottavat sen uudelleen käyttöön. Jumalanpalvelus on monimutkainen, dramaattinen ja koskettava, ja se toimitetaan erityisellä juhlallisuudella Jerusalemin patriarkaatissa ja pyhän Johanneksen Teologin luostarissa Patmoksella. Jumalanpalvelus sisältyy erilliseen liturgiseen kirjaan.

---

Kiirastorstain hymnit

Tropari

Silloin kuin kunnialliset opetuslapset jalkain pesemisen aikana Ehtoollisessa valistuivat, niin kunniaton Juudas, rahan himoa sairastaen, vajosi pimeyteen ja myi Sinut, vanhurskaan Tuomarin, väärille tuomareille. Katso, rahain himoitsija, sitä, joka rahain tähden hirtti itsensä. Pakene tuota kyllästymätöntä sielua, joka Opettajalleen näin julkesi tehdä! Herra, joka olet kaikessa hyvä, kunnia olkoon Sinulle!

Ehtoollishymni

Sinun salaiseen Ehtoolliseesi osalliseksi tee minut nyt, Jumalan Poika, sillä minä en ilmoita salaisuutta vihollisillesi, enkä suutele sinua kuten Juudas, vaan niin kuin ryöväri tunnustan sinut: Muista minua Herra sinun valtakunnassasi.