Suuri ja pyhä Pääsiäinen (opetuspuhe)
Ortodoksi.netista
Johdanto
Suurella ja pyhällä pääsiäisjuhlalla ortodoksikristityt juhlivat Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen elämää antavaa ylösnousemusta. Tämä juhlien juhla on merkittävin päivä Kirkon elämässä. Se on kuoleman voittamisen juhla, sillä ei itse kuolema eikä haudan valta voinut pitää Vapahtajaamme vankina. Tässä ristin kautta tulleessa voitossa Kristus mursi synnin orjuuden ja uskon kautta tarjoaa meille ennalleen asettamisen, muodonmuutoksen ja iankaikkisen elämän.
Suuren ja pyhän pääsiäisjuhlan muisto
Suuri ja pyhä viikko päättyy suuren ja pyhän lauantain auringonlaskuun, kun Kirkko valmistautuu viettämään vanhinta ja ylintä juhlaansa, pääsiäistä, juhlien juhlaa. Valmistautumisen aika antaa tietä täyttymyksen ajalle. Tyhjästä haudasta säteilevä kirkas ja loistava valo hälventää pimeyden. Kuolleista noussut Kristus murtaa kuoleman linnoituksen ja kukisti "vankeuden" (Psalmi 68:19). Kaikki luotuisuutemme rajat revitään hajalle. Kuolema niellään voittoon ja elämä vapautetaan. "Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi" (1. Kor. 15:21-22). Pääsiäinen on uuden ja päättymättömän päivän aamunkoitto. Ylösnousemus on ihmiskunnan radikaalein ja ratkaisevin vapautus.
Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon perimmäinen totuus ja ehdoton tosiasia. Se on Kirkon keskeinen kokemus ja olennainen kerygma. Se vahvistaa Kristuksen merkittävän maallisen elämän aitouden ja todistaa hänen opetuksensa totuuden. Se sinetöi kaiken hänen lunastustyönsä: hänen elämänsä, pyhän elämän mallin; hänen vakuuttavan ja ainutlaatuisen opetuksensa; hänen ihmeelliset tekonsa; ja hänen pelottavan, elämää luovan kuolemansa. Kristuksen ylösnousemus on meidän pelastuksemme tae. Yhdessä hänen taivaaseenastumisensa kanssa se täydentää Jumalan yhteyden meihin iankaikkisuudessa.
Ylösnousemus mahdollisti Kirkon ihmeen, joka jokaisessa iässä ja sukupolvessa julistaa ja vahvistaa "Jumalan suunnitelman maailmankaikkeudelle, ihmisen ja luodun järjestyksen lopullisen jumalallistumisen". Syvä kokemus ylösnousseesta Herrasta ja horjumaton usko häneen mahdollistivat apostolien evankelioida maailmaa ja antoivat Kirkolle voimaa voittaa pakanuus. Ylösnousemus paljastaa Jumalan tuhoutumattoman voiman ja käsittämättömän viisauden. Se kumoaa ne harhaiset myytit ja uskomusjärjestelmät, joiden avulla ihmiset, vailla jumalallista tietoa, ponnistelevat vahvistaakseen olemassaolonsa merkityksen ja tarkoituksen. Ylösnoussut ja kirkastettu Kristus vapauttaa ihmiskunnan epäjumalanpalveluksen harhakuvista. Hänessä hautaan sidottu ihmiskunta löytää ja täyttyy verrattomalla toivolla. Ylösnousemus tuo valaistusta, antaa sieluille energiaa, tuo anteeksiannon, muuttaa elämää, luo pyhiä ja antaa iloa.
Ylösnousemus ei ole vielä poistanut kuoleman todellisuutta. Mutta se on paljastanut sen voimattomuuden (Hepr. 2:14-15). Me kuolemme edelleen lankeemuksen seurauksena. Ruumiimme rappeutuvat ja katoavat. "Jumala sallii kuoleman olla olemassa, mutta kääntää sen turmelusta ja sen syytä, syntiä, vastaan ja asettaa rajan sekä turmelukselle että synnille." Siten fyysinen kuolema ei tuhoa yhteyttämme Jumalaan. Pikemminkin me siirrymme kuolemasta elämään – tästä langenneesta maailmasta Jumalan valtakuntaan.
Suuren ja pyhän pääsiäisen muistojuhlan ikoni
Yksi ortodoksisen kirkon juhlapyhäikonien symbolisimmista on pyhän ylösnousemuksen ikoni. Tämän säteilevän tapahtuman keskipisteessä on Kristus vetämässä Aadamia ja Eevaa ylös haudoistaan. Kuoleman valtakunnan portit ovat särkyneet ja heitetty alas. Kuolema, personifioituna ihmishahmossa, on voitettu ja sidottu käsistään ja jaloistaan kuvan alareunaan. Muistamme pyhän Paavalin iloiset sanat: "Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema? " (1. Kor. 15:55)
Taustalla seisoo poisnukkuneiden joukko, niin lukuisana, ettei sitä voida kokonaan kuvata. Heidän joukossaan, eturivissä, on joitakin vanhurskaita kuolleita, jotka nyt ovat ylösnousemuksen elähdyttämiä. Kuningas Daavid ja hänen poikansa Salomo nähdään vasemmalla kruunut päässään. Lähellä keskustaa on Johannes Kastaja. Toisella puolella on Abel, Aadamin poika ja ensimmäinen koskaan kuollut ihminen. Hänellä on yllään paimenen viitta ja sauva. Monet tämän aiheen ikoneista kuvaavat suuria väkijoukkoja ja joitakin muita tunnistettavia profeettoja.
Ortodoksinen pääsiäisen vietto
Lauantai-illan ennen puoltayötä toistetaan edellisen päivän valitusvirret. Ylösnousemuksen aamupalvelus alkaa täydellisessä pimeydessä. Pappi ottaa valon vigilialampusta ja antaa sen uskovaisille, jotka pitävät kynttilöitä. Pappi laulaa: "Tulkaa ja ottakaa valo ehtymättömästä valosta, ja ylistäkää Kristusta, joka nousi kuolleista", ja kaikki ihmiset yhtyvät häneen laulamaan tätä hymniä yhä uudelleen. Tästä hetkestä lähtien jokainen kristitty pitää pääsiäiskynttilää symbolina elävästä, syvästä uskostaan Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen Vapahtajana. Monissa kirkoissa pappi johtaa ihmiset kirkon ulkopuolelle, missä hän lukee evankeliumin, joka viittaa enkelin lausuntoon: "Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä" (Mark. 16:1-8).
Sitten koittaa hengästyttävä hetki, kun ihmiset odottavat papin aloittavan ylösnousemuksen hymnin, johon he yhtyvät laulaen toistuvasti: "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, ja haudoissa oleville elämän antoi elämän". Tästä hetkestä lähtien koko palvelus saa iloisen pääsiäistunnelman. Seuraavat ylösnousemuksen oodien ja ylistysvirret ovat erinomaisen merkityksellisiä ja ilmaisuvoimaisia. Ihmiset tunnustavat: "Tämä on ylösnousemuksen päivä, olkaamme kirkastetut, halatkaamme toisiamme ja puhukaamme niille, jotka vihaavat meitä; antakaamme kaikki anteeksi ja huutakaamme: Kristus nousi kuolleista". Tällä hymnillä he myöntävät, että lähimmäisenrakkaus on Kristuksen ylösnousemukseen kohdistuvan uskon vankka perusta.
Sitten toimitetaan pyhän Johannes Krysostomoksen jumalallinen liturgia. Liturgian lopussa luetaan osa pyhän Krysostomoksen ihmeellisestä juhlasaarnasta, joka kehottaa ihmisiä: "Ottakaa osaa tähän kauniiseen ja säteilevään juhlaan. Älköön kukaan pelätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on vapauttanut meidät... Oi kuolema, missä on sinun pistimesi? Oi tuonela, missä on sinun voittosi? Kristus on noussut, ja sinut on kukistettu. Hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikuisesta iankaikkiseen."
Jumalallisen liturgian raamatunlukukappaleet ovat: Apt. 1:1-8 ja Joh. 1:1-17.
Pääsiäissunnuntai-iltapäivänä uskovaiset kokoontuvat jälleen rukoukseen sytytettyine kynttilöineen. Kaikki laulavat hymniä: "Kristus nousi kuolleista". Ihmiset tervehtivät toisiaan iloisesti sanoen: "Kristus nousi kuolleista!", se on pääsiäistervehdys, johon vastataan: "Totisesti nousi!". He laulavat: "Lain synkät varjot ovat kadonneet armon tullessa", ja ylistyksessä seisoen he huudahtavat: "Kuka on niin suuri Jumala kuin meidän Jumalamme?".
Johanneksen evankeliumi (Joh.20:19-25) luetaan eri kielillä julistaen ylösnousemuksen hyvää sanomaa kaikkialla maailmassa ilman erottelua. Uskon hedelmä Herran ylösnousemukseen on rakkaus hänen nimeensä; siksi tätä päivää kutsutaan "Agape-sunnuntaiksi" (rakkauden juhlaksi), päiväksi, joka on omistettu kristillisille periaatteille, erityisesti anteeksiannolle ja hyväntekeväisyydelle. Tänä aikana kristityt pyrkivät lopettamaan väärinkäsitykset ja riidat niiden kesken, joiden kanssa heillä saattaa olla erimielisyyksiä. Apostoli Paavali tulkitsee Kristuksen ylösnousemusta vakaasti sanoen: "Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne" (1. Kor. 15:14). Kirkko toteaa myös uskontunnustuksessaan: "Kolmantena päivänä nousi kuolleista."
Pääsiäisen hymnejä
Apolytikion
Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voittaen, ja haudoissa oleville elämän antoi.
Pääsiäiskirkon kanonin ensimmäinen oodi
Ylösnousemisen päivä! Ihmiset kirkastukaamme! Nyt on pääsiäinen! Herran pääsiäinen! Sillä Kristus, meidän Jumalamme, saattoi kuolemasta elämään ja maasta taivaaseen meidät, jotka voittovirttä veisaamme.
Ylistysvirtojen doksastikon
Ylösnousemisen päivä! Viettäkäämme kirkasta riemujuhlaa ja syleilkäämme toinen toistamme! Veljet, sanokaamme myös vihollisillemmekin: Antakaamme kaikki ylösnousemisen tähden anteeksi ja näin huutakaamme: Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.
(englannin kielisten liturgisten tekstien käännökset eivä aina saata vastata tarkalleen suomenkielistä käytäntöä)
(Lähde: GOARCH)