Kiistanalaisia kirkollisia kuvia 3
Ortodoksi.netista
Jumalan kaikkinäkevä silmä. Hengellinen vertauskuva vai kanoninen ikoni?
Miksi esittelemme jälleen kiistanalaisen kuvan?
Ortodoksi.net on käsitellyt aiemmin kolmikasvoista Kolminaisuuden kuvaa sekä Isyys-nimistä esitystä, jossa Isä kuvataan vanhuksena ja Poika hänen sylissään. Kolmantena tarkastelemme venäläisessä ortodoksisessa kuvakulttuurissa esiintyvää sommitelmaa Jumalan kaikkinäkevä silmä (Всевидящее око Божие).
Julkaisemme näitä kuvia tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Emme esittele niitä kanonisen ikonimaalauksen malleina emmekä suosittele niiden jäljentämistä rukouskäyttöön. Myös teologisesti kiistanalaisten kuvien tunteminen auttaa ymmärtämään, miksi uskonnollinen aihe, perinteinen maalaustapa tai korkea ikä eivät yksin ratkaise kuvan hyväksyttävyyttä.
Tämänkin kuvatyypin kohdalla on erotettava toisistaan historiallinen nimitys ja teologinen arvio. Museoissa ja kirjallisuudessa teoksia kutsutaan ikoneiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden sisältö olisi ortodoksisessa kirkossa yksiselitteisesti hyväksytty.
Museokuva Venäjältä
Artikkelin kuvitukseksi valittu teos kuuluu Puolassa sijaitsevan Łańcutin linnamuseon kokoelmiin. Tuntemattoman tekijän maalaus on valmistettu Venäjällä 1800-luvun lopulla. Sen tekniikoiksi museo ilmoittaa temperamaalauksen ja kultauksen. Kokoelmatunnus on S.12888MŁ.
Museon mukaan Kaikkinäkevän silmän kuvatyyppiä esiintyi venäläisessä ortodoksisuudessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Aihetta kuvattiin kirkkojen kupolimaalauksissa, ja se siirtyi myös puulle maalattuihin kuviin. Sommitelman tavoitteena oli havainnollistaa näkyvää ja näkymätöntä maailmaa Jumalan luomana kokonaisuutena.
Silmiä, kasvoja ja sisäkkäisiä kehiä
Kaikkinäkevän silmän sommitelma voi ensi katsomalta tuntua arvoitukselliselta. Siinä yhdistyvät sisäkkäiset kehät, kasvonpiirteet, neljä silmää, säteet ja taivaalliset hahmot. Keskellä kuvataan tavallisesti Kristus Emmanuel. Häntä ympäröivään kehään on sijoitettu silmät, nenä ja suu. Ylempänä nähdään rukoileva Jumalansynnyttäjä ja kokonaisuuden huipulla usein Isäksi Jumalaksi tarkoitettu vanhushahmo. Mukana on myös enkeleitä, evankelistoja tai heidän tunnuksiaan sekä raamatullisia ja liturgisia tekstejä.
Yksityiskohdat vaihtelevat teoksittain. Venäläisen museon esittelemässä saman kuvatyypin maalauksessa neljä silmää ilmaisevat Jumalan kaikkinäkevyyttä. Kristusta ympäröivä säteily liittyy puolestaan hänen kuvaamiseensa valona ja vanhurskauden aurinkona. Kyse on monista vertauskuvista rakennetusta kokonaisuudesta, ei yhden raamatullisen tapahtuman kuvauksesta.
Tätä monihahmoista kuvatyyppiä ei pidä sekoittaa yksinkertaisempaan silmä kolmion sisällä -symboliin, vaikka molemmat viittaavat Jumalan kaikkitietävyyteen.
Mitä kuvalla on haluttu sanoa?
Sommitelman perusajatus on kristillinen: Jumala näkee ihmisen ja tuntee hänen elämänsä. Łańcutin linnamuseo liittää kuvallisen aiheen psalmin 33 jakeeseen 18, jossa puhutaan Herran huolenpidosta häntä pelkääviä ja hänen armoonsa turvautuvia kohtaan.
Jumalan kaikkinäkevyyttä ei tarvitse ymmärtää vain ankaraksi valvonnaksi. Se voi merkitä myös lohdullista ajatusta siitä, ettei kukaan jää Jumalalta huomaamatta. Hän tuntee myös ihmisen yksinäisyyden, kärsimyksen ja avuntarpeen.
Hyvä hengellinen ajatus ei silti automaattisesti tee sen kuvallisesta toteutuksesta kanonista ikonia. Ratkaisevaa on myös se, millaisia käsityksiä valittu esitystapa synnyttää.
Miksi kuvaa pidetään ei-kanonisena?
Keskeinen ongelma on sama kuin aiemmin käsittelemässämme Isyys-kuvassa: Isä Jumala esitetään ihmishahmoisena vanhuksena. Ortodoksisessa ikoniteologiassa Kristuksen kuvaaminen perustuu hänen ihmiseksi tulemiseensa. Isä ei ole tullut ihmiseksi, joten hänen kuvaamiselleen ihmiskasvoisena ei ole samaa perustetta.
Tatarstanin metropoliittakunnan verkkosivulla rovasti Aleksandr Andrievski toteaa, että Kaikkinäkevän silmän kuvaa voidaan pitää ei-kanonisena juuri siihen sisältyvän Isän Jumalan hahmon vuoksi. Hän viittaa Moskovan vuosien 1666–1667 kirkolliskokouksen kuvakieltoon. Kyse on nimetyn papin esittämästä arviosta kirkollisella sivustolla, ei tätä kuvatyyppiä koskevasta uudesta, kaikkia ortodoksisia kirkkoja sitovasta päätöksestä.
Myös sommitelman kasvonpiirteet vaativat harkintaa. Raamatun puhe Jumalan silmistä on vertauskuvallista. Kun vertaus muutetaan nelisilmäiseksi kasvomaiseksi muodoksi, katsojalle voi syntyä vaikutelma Jumalan ulkonäön kuvaamisesta. Jumalan kaikkitietävyydestä kertova vertaus ei kuitenkaan ole hänen kasvojensa kuvaus.
Ongelma ei siis ole pelkästään kuvan erikoisuus tai monimutkaisuus. Ratkaisevaa on, millaisen käsityksen se välittää Jumalasta.
Kaikki ortodoksiset arviot eivät ole samanlaisia
Kaikkinäkevän silmän kuvasta ei ole vain yhtä ortodoksista arviota. Osa kirjoittajista painottaa sen teologisia ongelmia, osa sen merkitystä Jumalan läsnäolosta muistuttavana vertauskuvana.
Ortodoksinen Foma-lehti toteaa, ettei sommitelma Isän Jumalan kuvauksen vuoksi vastaa kirkollisia kanoneja. Samalla lehti erottaa kuvan arvioinnin ihmisen rukouksesta: Jumalan puoleen voi kääntyä myös tällaisen kuvan äärellä, eikä rukouksen kuuleminen riipu kuvan ominaisuuksista.
Siksi on täsmällisempää puhua teologisesti kiistanalaisesta vertauskuvallisesta esityksestä, jota on käytetty ikonina, kuin väittää, ettei sillä olisi mitään yhteyttä ortodoksiseen rukous- ja kuvaperinteeseen. Sen esiintyminen kirkoissa ei kuitenkaan tee siitä ongelmatonta ikonimaalauksen mallia.
Kuva ei ole talismaani
Monimutkainen sommitelma voi houkutella etsimään kuvasta salaisia voimia tai erityisiä katselutekniikoita. Tällaiset tulkinnat eivät kuulu ortodoksisen ikonin tehtävään. Kuva ei suojaa ihmistä esineeseen kätkeytyvän voiman avulla, eikä rukous ole kuvion vaikutusten hyödyntämistä.
Foma-lehti korostaa, ettei Kaikkinäkevän silmän kuvaa pidä käyttää amulettina tai talismaanina. Kristilliseen tulkintaan ei myöskään tule liittää sille vieraita esoteerisia merkityksiä.
Ikonin äärellä rukous suuntautuu kuvatulle persoonalle. Kunnioitus ei kohdistu väreihin, puuhun tai geometriseen sommitelmaan itsessään.
Mitä tämä kolmas kuva auttaa ymmärtämään?
Kolmikasvoisessa kuvassa ongelmana oli Kolminaisuuden persoonien sulautuminen yhdeksi pääksi. Isyys-kuvassa huomio kohdistui Isän esittämiseen vanhuksena. Kaikkinäkevän silmän sommitelma tuo rinnalle uuden kysymyksen: kuinka pitkälle hengellisiä vertauksia voidaan muuttaa näkyviksi muodoiksi ilman, että niiden merkitys hämärtyy?
Ortodoksinen ikoniperinne käyttää runsaasti symboleja. Symbolisuus ei siis itsessään tee kuvasta ei-kanonista. Vertauskuvien tulee kuitenkin palvella kirkon uskoa ja auttaa katsojaa ymmärtämään sitä.
Kaikkinäkevän silmän kuvat ovat kiinnostavia uskonnollisen taiteen historian todistuksia. Niiden tarkastelu auttaa näkemään, miksi vaikuttava hengellinen sommitelma ja kanoninen ikoni eivät välttämättä ole sama asia.
Ortodoksi.net
2026
Kuvatiedot: Jumalan kaikkinäkevä silmä (Всевидящее око Божие). Tuntematon tekijä, Venäjä, 1800-luvun loppu. Tempera ja kultaus puulle. Łańcutin linnamuseo (Muzeum–Zamek w Łańcucie), Puola. Kokoelmatunnus S.12888MŁ. Kuva: Muzeum–Zamek w Łańcucie / wmuzeach.pl. Kuvan käyttöoikeusmerkintä: Public Domain Mark.
Lähteet
- Łańcutin linnamuseo / W muzeach: The All-Seeing Eye of God. Artikkelin kuvituksena käytettävän teoksen tiedot, kuvamateriaali ja käyttöoikeusmerkintä.
- Venäläinen museo: Всевидящее Око, со святыми на полях. Середина XIX века. Saman kuvatyypin toisen teoksen ja sen symboliikan esittely.
- Tatarstanin metropoliittakunta: Является канонической икона «Всевидящее Око»? Rovasti Aleksandr Andrievskin vastaus kuvatyypin kanonisuutta koskevaan kysymykseen, 15.9.2016.
- Foma: «Недремлющее Око», «Всевидящее Око» и «Недреманное Око»: какая икона имеется в виду? Samankaltaisesti nimettyjen kuvatyyppien erot, kanonisuuden ongelmat ja suhtautuminen kuvien käyttöön, 20.5.2025.
- Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA): Images of God. Isän Jumalan kuvaamista koskeva ikoniteologinen selitys.