Lähdekoodi sivulle Äiti ja nunna (väitös)

''' Äiti ja nunna - Kirkkojen maailmanneuvoston naisten vuosikymmenen ortodoksiset naiskuvat '''

[[Kuva:Eeva_raunistola_juutinen.jpg|thumb|<center>TL <!--(väit.)-->Eeva Raunistola-Juutinen</center>]]
''Väitös systemaattisen teologian ja patristiikan alalta''<br>
''Väittelijä: Eeva Raunistola-Juutinen''<br>
''Väitösaika ja –paikka: 12.12.2012, klo 12  sali AT100, Agora (teologian siipi), Yliopistokatu 4, Joensuun kampus, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu'' 

== Ortodoksinen kirkko pitää naisen asemaa kirkossaan ulkopuolisten tahojen ongelmana ==

Naisen asemaa eri kirkkokunnissa koskevasta keskustelusta on muodostunut viime vuosikymmenten aikana kiinteä osa ekumeenisen liikkeen toimintaa. Myös ortodoksinen kirkko on joutunut vastaamaan sille esitettyihin kysymyksiin ja haasteisiin.

[[Teologian lisensiaatti]] '''Eeva Raunistola-Juutinen''' selvitti tutkimuksessaan, millainen naiskuva on ortodoksisen teologisen ajattelun taustalla. Lähteenä hän käytti [[Kirkkojen maailmanneuvosto]]n järjestämän naisten ekumeenisen vuosikymmenen (1988–1998) aikana pidettyjen ja siihen kiinteästi liittyneiden edeltävien kokousten ortodoksista kirkkoa koskevaa materiaalia.

Aineistossa tulevat esille naisen asemaan ja naiskuvaan vaikuttaneet kulttuuriset tekijät, kuten sukupuoleen perustuva erottelu, johon periaatteessa suhtaudutaan jyrkän kielteisesti. Naisen asemaa koskevan keskustelun lähtökohtaisena ajatuksena on, että kyse on ulkopuolisten tahojen, kuten protestanttisten kirkkojen ja feministisen liikkeen ortodoksiselle kirkolle tarjoamista ongelmista, jotka eivät kirkon sisällä muutoin olisi nousseet esille.

== Traditio ja käytäntö osin ristiriidassa ==

Ortodoksinen kirkko vastaa esille tuleviin haasteisiin vetoamalla [[Traditio]]on. Kirkon Traditio on ortodoksien ajattelun mukaan Jeesuksen apostoleille antama uskon takaus, joka kulkee kirkon piirissä sukupolvelta toiselle muuttumattomana. Traditioon viitataan usein silloin, kun naisen asemaa kirkossa perustellaan. Traditioon vedotaan juuri sen muuttumattomuutta ja pysyvyyttä korostavan ominaisuuden vuoksi. Sillä on kuitenkin ortodoksisen teologian mukaan myös muita ominaisuuksia, kuten elävyys ja vaikeneminen. On asioita, joista se vaikenee kokonaan tai jättää avoimiksi, kuten naisten pappeus.

Tutkimus osoitti, että kirkon Traditio ja käytäntö eivät ole yhteneviä kaikilta osin. Ristiriidat tai jännitteet, jotka toisinaan vallitsevat niiden välillä, eivät kokonaan kantaudu loppuasiakirjoihin. Niinpä Traditio ja tutkittu aineisto ovat yksimielisiä sen suhteen, miten suhtaudutaan naisen epäpuhtauteen esimerkiksi kuukautisiin ja synnytykseen liittyen. Kirkon nykyisissä käytännöissä toimintamalli kuitenkin usein poikkeaa Tradition linjauksista.

Naisen fysiologiaan liittyvät rituaalit saattavat edelleen olla vahvistamassa käsitystä naisen ensisijaisesta roolista äitinä ja samalla käsitystä naisen ja aineellisen maailman yhteen mieltämisestä vastakohtana hengellisyydelle. Myös naisen moraalista ylivertaisuutta korostetaan samalla kun vahvistetaan asetelmaa, jossa mies toimii naisen päänä. Naisten tehtävien nykyinen monipuolisuus kirkossa ja niille annettava arvo tuodaan esille. Hengellinen äitiys sekä luostaritoiminnan kehittäminen ja sen kasvatuksellinen ja opetuksellinen tehtävä korostuvat.
Naisten pappeuden esteenä ikonisuuden vaatimus

Naisten pappeuskysymys rajautui naisten vuosikymmenen agendan ulkopuolelle, mutta se nostettiin kuitenkin käsiteltäväksi. Esteeksi naisen pappisvihkimykselle esitetään papin ja Kristuksen ikonisuuden vaatimusta, joka tulkitaan miessukupuolen vaatimukseksi. Tätä ikonisuuden näkemystä ei esiinny vanhemmassa kanonisessa traditiossa, jossa kirkon palvelutehtävissä painottuu eri lähestymistapa.

Tradition mukaista naisdiakonaatin uudelleen käyttöön ottamista kannatetaan aineistossa yksimielisesti, vaikka tehtävän varsinainen luonne ja sen sijoittuminen pappeuden hierarkiassa jääkin avoimeksi. Naisdiakonin tehtävä on siten esimerkki unohdetusta traditiosta. Päinvastaisesta liikkeestä esimerkkinä on pyrkimys luoda uutta traditiota esitettäessä pappien puolisoille erityistä asemaa, joka vahvistettaisiin siunauksella.

== Väitöskirja ==

[[Teologian lisensiaatti]] Eeva Raunistola-Juutisen [[Systemaattinen teologia|systemaattisen teologian]] ja [[Patristiikka|patristiikan]] alaan kuuluva väitöskirja ''Äiti ja nunna - Kirkkojen maailmanneuvoston naisten vuosikymmenen ortodoksiset naiskuvat'' tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori [[Serafim Seppälä]] Itä-Suomen yliopistosta.

== Väittelijä ==
 
'''Eeva Raunistola-Juutinen''' on kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta vuonna 1977. Hän on valmistunut teologian maisteriksi vuonna 1984 Helsingin yliopistosta ja teologian lisensiaatiksi vuonna 2004 Joensuun yliopistosta. Nykyisin hän toimii amanuenssina ortodoksisen teologian oppiaineessa Itä-Suomen yliopistossa.

<!--Lisätietoja: xxxx (at) uef.fi-->
<small>([http://www.uef.fi/uef/vaitostiedotteet1?p_p_id=101_INSTANCE_iQ9J&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=14&_101_INSTANCE_iQ9J_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_iQ9J_urlTitle=20121212-vaitos-raunistola-juutinen&_101_INSTANCE_iQ9J_type=content&redirect=%2Fuef%2Fvaitostiedotteet Itä-Suomen yliopiston väitöstiedote])</small>

== Katso myös ==
* [[Ensimmäisten naisdiakonien rooli kirkossa (väitös)]]
* [[Diakonissa]]
* [[Naispyhät]]
* [[Näkökantoja naispappeuteen]]


<!--(-> [[xxxxx (dissertation)|In English]])-->


[[Luokka:Väitöskirjat]]
[[Luokka:Väitöskirjat/Systemaattinen teologia]]
[[Luokka:Väitöskirjat/Patristiikka]] 
[[Luokka:Diakonissat]]