Lähdekoodi sivulle Etiopialaisen nunnan, säveltäjän ja pianistin ihmeellinen elämä

[[Kuva:Guebrou.jpg|thumb|300 px|<center>Emahoy Tsegué-Mariam Guebrù levynsä kansikuvassa</center>]]
Etiopialainen eristäytynyt, 90-vuotias, suurimman osan elämästään ortodoksisessa nunnaluostarissa viettänyt nunna paljastui joitakin aikoja sitten musiikilliseksi neroksi, kun klassista musiikkia soittava pianisti sattumalta sai käsiinsä ensin hänen musiikkiäänitteen ja sitten suuren sävellystyönsä ja päätti esitellä ne maailmalle.

Etiopialainen '''Emahoy Tsegué-Mariam Guebrù''' on elänyt lähes koko elämänsä luostarissa. Hän ei ole useinkaan poistutunut Etiopian ortodoksisen kirkon luostarista Jerusalemissa, missä hän asuu. 

Silti hänestä on nyt hyvää vauhtia tulossa maailmanluokan tähtipianisti, koska israelilainen muusikko, pianisti '''Maya Dunietz''' löysi hänen vuosia sitten tekemänsä harvinaisen äänitteen, vakuuttui siitä, etsi soittajan ja teki hänestä ja hänen sävelyksistään kirjan.

Lahjakkaalla Emahoy Tsegué-Mariam Guebrùlla oli luostarissa kaksi ylitse muiden menevää asiaa: Jumala ja musiikki.

Maya Dunietz kuvailee nunnan musiikkia hyvin erityiseksi, intiimiksi, luonnolliseksi, rehelliseksi ja hyvin naiselliseksi. Soittajalla on maaginen kosketus pianoon. Se on herkkää, mutta syvällistä. Hänen sävellyksensä kertovat tarinoita ajasta ja paikasta.

Guebru on viettänyt viimeiset 70 vuotta kirjoittaen laajaa musiikillista teosta, jota ei liene aiemmin kuultu luostarin ulkopuolella. Se oli useissa haalistuneissa muovipusseissa hänen ahtaassa asuintilassaan, luostarin keljassa, missä se vei nunnan asunnon lattiatilasta noin neljänneksen.

Guebrun musiikista oli aiemmin olemassa vain muutama nauhoitus. Israelilainen Maya Dunietz kuuli ensimmäisen näytteen, kun hänen miehensä oli löytänyt levyn Lontoosta levykaupasta ja toi sen hänelle. Kuunneltuaan musiikkia, hän ryhtyi etsimään tätä säveltäjää ja soittajaa selvittääkseen, mitä muuta hän on säveltänyt.

Maya Dunietsin mielestä musiikissa oli hämmästyttäviä ja jopa outoja yhtymäkohtia niin klassiseen musiikkiin, kuin etiopialaiseen musiikkiin ja jopa bluesiin. Yllätyksenä hänelle itselleen selvisikin sitten, että kyseinen muusikko, ortodoksinen nunna, asui Jerusalemissa, Maya Dunietzin omassa maassa.

Nunnasta selvisi, että hän on omalta nimeltään '''Yewubdar Guebrù''', joka on syntynyt joulukuussa 1923 Etiopian Addis Abebassa, missä hänellä ja hänen perheellään oli läheiset suhteet silloiseen hallitsijaan, keisari '''Haile Selassie'''en.

Kuusivuotiaana hänet ja hänen siskonsa lähetettiin Sveitsiin sisäoppilaitokseen, missä hän sai ensikosketuksen klassiseen musiikkiin. Myöhemmin teini-ikäisenä hänelle tarjottiin paikkaa arvostetussa englantilaisessa musiikkikoulussa Lontoossa, mutta omassa maassa alkanut kuohunta ja viranomaisten kielteinen suhtautuminen estivät kouluun menon.

Protestina kohtelulleen hän aloitti syömälakon kunnes oli lähellä kuolla ja sen seurauksena hän kääntyi Jumalan puoleen meni ensimmäiselle ehtoolliselleen. Hän luopui musiikista ja omistautui uskonnolle siirtyen kaukaiseen luostariin Pohjois-Etiopiassa, missä hän sitten vietti seuraavat kymmenen vuotta eläen paljain jaloin alkeellisissa oloissa.

Tämän elämänvaiheen jälkeen hän palasi takaisin Addis Abebaan äitinsä luo ja aloitti musiikkiharrastuksensa uudellee. Tältä ajalta ovat nuo muutamat levytykset.

Kun hänen äitinsä kuoli vuonna 1984, hän muutti Etiopiasta Jerusalemiin Israeliin ja meni siellä asumaan Etiopian ortodoksisen kirkon luostariin, jossa hän sitten pysyi lopun elämänsä ja asuu yhä edelleen.

Tapaamisessaan nunnan kassa Maya Dunietz kertoi kokeneensa paljon kaipuuta, surua ja yksinäisyyttä. Nunna istui usein pianon äärellä hilljaisena, mutta lopulta Dunietz sai hänet vakuuttuneeksi ja nunna luovutti työnsä, jotta se julkaistaisiin. Muovikasseja oli neljä suurta Air Ethiopian pussia, täynnä satoja sivuja, kaikki sekaisin, sotkussa, lyijykynällä kirjoitettuina. Taisivat jotkut olla noin 60-70-vuotta vanhoja papereita. Kaikki oli hänen tekemäänsä musiikkia, Maya Dunietz päätti julkaista ne kirjana.

Vaivalloisesti suuren työn tuloksena Dunietz sai järjestettyä paperit ja työn siltä osin päätökseen aloittaakseen julkaista koko opuksen.

Kirjan esipuheen on kirjoittanut '''Meytal Ofer''', nunna Guebrun luona säännöllisesti vieraillut ihminen, joka kuvailee vierailujaan sanomalla mm. että mennessään nunnan vaatimattomaan keljaan, jossa oli pieni ikkuna, hän makasi vuoteellaan, huoneessa oli piano, kasoittain nuotteja ja kuva Haile Selassiesta ja keisarinna Menenistä ripustettuna seinälle paperiensa yläpuolelle. Nunna eli omassa rauhallisessa maailmassaan, myös hänestä itsestään huokui sisäinen rauha ja hänen rauhoittava äänensä hiveli kuulijaa ja hänen tarttuva hymynsä pilkisti esiin aina keskustelujen välissä.

Esipuheen kirjoittajan mielestä epäsuhta huoneen hajanaisuuden ja nunnan henkisen rikkauden kanssa oli valtava ja ulottui syvälle kirjoittajan sieluun.

Nyt sitten viimein on mahdollisuus kuulla nunna Guebrun musiikkia luostarin ulkopuolella, kun valikoima hänen musiikkiansa esitetään ammattimuusikoiden voimin julkisessa konsertissa. Kasvaneesta maineesta ja kohusta huolimatta tai juuri niiden vuoksi, nunna Guebru on kieltäytynyt kaikista haastatteluista ja median pyynnöistä.

Katso -> [http://static.guim.co.uk/sys-images/Guardian/About/General/2013/8/18/1376836880985/Emahoy-Tsegu--Mariam-Gueb-008.jpg kuva tästä 90-vuotiaasta nunnasta pianonsa äärellä].

Kuuntele oheisiltä videoilta nunna Guebrun musiikkia pianolla soitettuna:

'''Emahoy Tsegue-Maryam Guebrou - The Homeless Wanderer'''<br><youtube v="pUlz4_JKYC4" />  

'''Emahoy Tsegue-Maryam Guebrou - Ballad of the Spirits'''<br><youtube v="GnB_hbtu3wo" />

'''Emahoy Tsegue-Maryam Guebrou - The Song of the Sea'''<br><youtube v="CSsO0575wb4" />

'''Emahoy Tsegue-Maryam Guebrou - The Last Tears of a Deceased'''<br><youtube v="dtls-C1gqVI" />

'''Emahoy Tsegue-Maryam Guebrou - A Young Girl's Complaint'''<br><youtube v="aQYKhf5FBYc" />

(''lähde: Dailymail'')