Geneviève Pariisilainen

Pyhä Geneviéve (Genofeva) Pariisilainen, Ranskan pääkaupungin Pariisin suojelija, syntyi varakkaille vanhemmille Galliassa (nykyisessä Ranskassa) Nanterren kylässä Pariisin lähellä noin vuonna 422. Hänen isänsä nimi oli Severus, ja hänen äitinsä oli nimeltään Gerontia.

Ennustuksia

Jo varhain erilaisin ennustein lapsesta sanottiin tulevan monien pelastaja. Vanhemmat eivät täysin ymmärtäneet näitä ja Genevievén halu päästä mahdollisimman usein jumalanpalveluksiin aiheutti ristiriitoja äidin kanssa. Äidin kerrottiin menettäneen kerran näkönsä kahdeksi vuodeksi, kun hän löi kirkkoon haluavaa lastaan.

Neitsytkilvoittelijaksi

Geneviéve vihittiin pyhän neitsyen kilvoitukseen noin 15-vuoden ikäisenä. Koska Galliassa ei ollut nunnaluostareita, Geneviéve asui kotonaan vanhempiensa kuolemaan saakka ja siirtyi sitten Pariisiin kumminsa luo. Pariisissa hän sairastui vakavasti ja näki näyssä jumalattomien kärsimykset ja vanhurskaiden ilot, minkä seurauksena hän aloitti ankaran kilvoittelun ja paastoamisen, jotka hän yhdisti lakkaamattomaan rukoukseen.

Ankara kilvoitus vahvisti häntä niin, että hän sai sellaisen itsekurin ja sielunrauhan, ettei sitä heilauttanut oikeastaan mikään. Hän arvosteli rikkaiden arvohenkilöiden elämäntapaa ja jopa nuhteli heitä, jos havaitsi heidän tekevän jotain väärin.

Hunnien hyökkäyksen uhka

400-luvun puolenvälin tienoilla hunnit uhkasivat Galliaa ja Pariisin miehet paniikin vallassa siirsivät arvoesineitään ja omaisuuttaan pois Pariisista. Geneviéve keräsi heidän vaimonsa kastekappeliin ja pyysi miehiäkin tulemaan sinne turvaan, koska ne kaupungit, jonne he siirsivät omaisuuttaan, tuhottaisiin, mutta Pariisia Kristus suojelisi. Miehet raivostuivat Geneviévelle ja uhkasivat heittää hänet Seinejokeen.

Kun paikalle tuli Auxerren ylidiakoni ja selvitti miehille, mitä pyhä Germanus oli Geneviévestä ennustanut ja samalla kertoi, että noihin kaupunkeihin, jonne he aikoivat, oli jo hyökätty, miehetkin alkoivat uskoa Geneviéveä ja totella häntä.

Pariisi nälkäkuoleman partaalla

Pariisi joutui vielä frankkien piirittämäksi ja kaupunkilaiset ajautuivat nälkäkuoleman partaalle. Pyhä Geneviéve järjesti viljanhakulaivaston Seinejoelle ja sen onnistui tuoda kaupunkiin viljaa, josta saatiin jälleen leipää kansalle.

Maine leviää laajalle

Pyhän Geneviéven toimesta Pariisiin rakennettiin ensimmäinen pyhän Deniksen (Dionysiusksen) kirkko, tämän Pariisin ensimmäisen piispan kunniaksi. Geneviéven eläessä tapahtui monenlaisia ihmeitä ja parantumisia ja hänen maineensa levisi laajalle. Kun hän vieraili muilla paikkakunnilla, hänet otettiin siellä yleensä vastaan kuin piispa tai hallitsija. Nöyränä Geneviéve kuitenkin paransi sairaita ja karkotti pahoja henkiä ja hänen maineensa yhä vain levisi laajemmalle, Jopa pyhä Simeon Styliitta (muistopv. 1.9.) Syyriasta lähetti hänelle terveisensä ja esirukouspyynnön kauppamiesten mukana.

Frankkien kuninkaat Childeric ja hänen jälkeensä tullut hänen poikansa Klodvig (481-511) kunnioittivat suuresti pyhää Geneviéveä ja kuuntelivat häntä monissa asioissa.

Kuolema ja hautaaminen

Noin vuoden 500 tienoilla pyhä Geneviéve antoi henkensä Herralle ja hänet haudattiin kaupungin eteläpuolelle, paikalle joka yhä tunnetaan nimellä Montage-Sainte-Geneviéve. Paikalle rakennettiin ensin pieni puinen kirkko ja myöhemmin suurempi basilika. Basilikankin vielä purettiin ja paikalle rakennettiin sitten suuri kirkko, joka omistettiin pyhälle Geneviévelle.

Ihmeitä on myöhemminkin tapahtunut pyhän Geneviéven haudalla. Tunnetuin ihme lienee vuodelta 1129, kun pyhän Geneviéven reliikkien kantamisella ympäri kaupunkia pelastettiin Pariisi vakavalta kulkutaudilta, joka jo siihen mennessä oli surmannut noin 14 000 ihmistä. Tapahtuman muistoksi Pariisissa juhlitaan yhä joka vuosi 26. päivä marraskuuta tätä tapahtumaa.

Reliikit tuhotaan

Vuonna 1793 vallankumouksellisten aikaansaama tulipalo tuhosi suurimman osan pyhän Geneviéven reliikeistä ja vallankumoukselliset täydensivät tuhoa heittämällä jäljelle jääneet pyhäinjäännökset vielä Seinejokeen. Juuri uusittu kirkko muutettiin samalla maalliseen käyttöön ja siitä tuli eräänlainen kansallinen mausoleumi (Pantheon).

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Geneviéve Pariisilaista aina vuosittain tammikuun 3. päivänä.

HAP