Ero sivun ”Jeremia Profeetta” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(Ak: Uusi sivu: '''Profeetta Jeremia''' (hepreaksi :יִרְמְיָהוּ, ''Yirməyāhū'', kreikaksi: ''Ἰερεμίας'') on yksi Vanhan testamentin suurista [[Profeetta|profeetois...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | [[Kuva:Jeremia_rembrandt_w.jpg|thumb|<center>''Profeetta Jeremia suree Jerusalemin hävitystä Rembrandtin maalauksessa''<br><small>(''kuva: wikipedia'')</small></center>]] | ||
'''Profeetta Jeremia''' (hepreaksi :יִרְמְיָהוּ, ''Yirməyāhū'', kreikaksi: ''Ἰερεμίας'') on yksi [[VT|Vanhan testamentin]] suurista [[Profeetta|profeetoista]] ja hänen kirjoittamiksi kirjoiksi lasketaan [[Raamattu|Raamatusta]] [[Jeremian kirja]], [[Jeremian kirje]] sekä [[Valitusvirret]]. | '''Profeetta Jeremia''' (hepreaksi :יִרְמְיָהוּ, ''Yirməyāhū'', kreikaksi: ''Ἰερεμίας'') on yksi [[VT|Vanhan testamentin]] suurista [[Profeetta|profeetoista]] ja hänen kirjoittamiksi kirjoiksi lasketaan [[Raamattu|Raamatusta]] [[Jeremian kirja]], [[Jeremian kirje]] sekä [[Valitusvirret]]. | ||
Versio 15. maaliskuuta 2009 kello 16.05
(kuva: wikipedia)
Profeetta Jeremia (hepreaksi :יִרְמְיָהוּ, Yirməyāhū, kreikaksi: Ἰερεμίας) on yksi Vanhan testamentin suurista profeetoista ja hänen kirjoittamiksi kirjoiksi lasketaan Raamatusta Jeremian kirja, Jeremian kirje sekä Valitusvirret.
Jeremian kirjan alussa sanotaan (Jer.1:1-3):
- ”Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Jeremia oli pappissukua, kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta. Herran sana tuli hänelle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, kolmantenatoista hallitusvuotena. Herra puhui hänelle vielä kuningas Jojakimin, Josian pojan, aikana ja sen jälkeen aina kuningas Sidkian, Josian pojan, yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka, jonka viidentenä kuukautena jerusalemilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
Hän oli siis Hilkian poika ja kotoisin Anatotista Jerusalemin lähistöltä. Kuningas Josia sijoittuu juutalaisten historiassa noin vuosiin 649 – 609 eKr., Jojakim noin vuosille 609 – 598 eKr. ja kuningas Sidkia vuosille 597 – 587 eKr. jolle ajalle siis profeetta Jeremiaankin elämä sijoittuu.
Jeremia korosti kansansa kananilaistuneen kultin merkitsevän luopumista Jahvesta, Jumalasta (Jer.2:20-32; 3:19-25), ja Karkemiin taistelun jälkeen vuonna 605 eKr. hän ja profeetta Hesekiel pitivät Nebukadressar II:ta Jahven lähettämänä luopiokansan rankaisijana. Jeremia piti myös Jerusalemin valloitusta vuonna 598 eKr. ja kansan viemistä pakkosiirtolaisuuteen osoituksena tästä rankaisusta.
Kun Nebukadressarin asettama uusi kuningas Sidkia alkoi kapinoida, Jeremia korosti alistumisen velvoitusta Baabelin ikeen alaiseksi ja taisteli vääriä profeettoja vastaan, jotka lupasivat menestyksen seuraavan kapinointia. Jeremia varoitti useita kertoja Sidkiaa kapinoinnista, mutta tämä vangitutti hänet. Nebukadressarin määräyksestä Jeremia vapautettiin Jerusalemin toisen valloituksen yhteydessä vuonna 586 eKr. Perimätiedon mukaan Jeremia seurasi juutalaisia Egyptiin, missä nämä kivittivät hänet.
Julistuksessaan Jeremia käyttää usein kuvakieltä. Hän ylistää Jahvea ainoana Luojana ja korostaa kuinka kiittämättömyyden täytyy saada rangaistuksensa valitun kansan keskuudessa, mikä kuitenkin lopulta johtaa kansan parannukseen. Jerusalemin hän ennusti muuttuvan käryävän polttouunin kaltaiseksi (Jer.7:31, 19:6).
Ortodoksinen kirkko muistelee profeetta Jeremiaa vuosittain toukokuun 1. päivänä.