Ero sivun ”Jumalan oma on pyhä elävänä ja kuolleena” versioiden välillä

Nykyinen versio 5. joulukuuta 2009 kello 17.57

Jumalasta hän imee ikuisen elämän ja Jumalasta hänen ajatuksensa saavat alkusysäyksensä.
(Kuva © veli Martinus, Valamon luostari>

Jumalan mies on kuin veden äärelle istutettu puu, joka ei pelkää hellettä eikä riudu kuivuuden tähden. Jumala on hänelle niin kuin lähde puulle; hänet on istutettu Jumalan kylkeen. Jumalasta hän imee ikuisen elämän ja Jumalasta hänen ajatuksensa saavat alkusysäyksensä. Jumalan Henki asuu hänessä niin kuin pyhässä temppelissä, oman sanansa mukaan:

”Minä asun heissä ja kuljen heissä.”

Mutta miksi luulet, että tämänkaltaisen miehen ajallisen elämän päättyessä hänen pyhyytensä ja häneen kätketty voima kuolisi hänen mukanaan? Sanot, että hänen luunsa ovat epäpuhtaita. Mutta niin kuin hän oli pyhä eläessään, niin hän on pyhä myös kuolleena.

Sergios Styliitta

(käännös syyriasta © munkki Serafim)

<- katso edellinen opetusteksti: Aineeton risti ~ Sisällysluetteloon ->