Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä (ikoni)” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Neitseen marian syntyma.jpg|thumb|250px|right|<center>''Jumalansynnyttäjän <br> Neitseen Marian syntymä'' <br> venäläinen ikoni, 1700-luku<br><small>Neitsyt Marian äiti ''Anna'' vasemmalla ja <br>isä, pappi ''Joakim'' oikealla puolella. Vastasyntynyt [[Neitsyt Maria]] <br>kapaloituna palvelijan sylissä.<br>(''kuva:Wikipedia'')</small></center>]] | [[Kuva:Neitseen marian syntyma.jpg|thumb|250px|right|<center>''Jumalansynnyttäjän <br> Neitseen Marian syntymä'' <br> venäläinen ikoni, 1700-luku<br><small>Neitsyt Marian äiti ''Anna'' vasemmalla ja <br>isä, pappi ''Joakim'' oikealla puolella. Vastasyntynyt [[Neitsyt Maria]] <br>kapaloituna palvelijan sylissä.<br>(''kuva:Wikipedia'')</small></center>]] | ||
Ortodoksisen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] ensimmäinen suuri juhla on '''syyskuun 8. päivänä''' vietettävä [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä]]juhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva [[Apokryfiset kirjat|apokryfi]]nen Jaakobin protoevankeliumi (''Protevangelium Iakobi''). Juhlan aihetta kuvaava [[ikoni]] kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa. | Ortodoksisen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] ensimmäinen suuri juhla on '''syyskuun 8. päivänä''' vietettävä [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä]]juhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva [[Apokryfiset kirjat|apokryfi]]nen Jaakobin protoevankeliumi (''Protevangelium Iakobi''). Juhlan aihetta kuvaava [[ikoni]] kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa. | ||
| + | |||
| + | == Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat == | ||
| + | Joakim oli Daavidin sukua ja Anna Aaronin, ylimmäisen papin sukua. He olivat hurskaita ja Jumalaa pelkääviä ihmisiä, mutta murehtivat kovin lapsettomuuttaan, joka siihen aikaan oli suuri häpeä. [[Joakim ja Anna]] rukoilivat hartaasti lasta ja lupasivat, että jos heidän rukouksensa täyttyisi, he pyhittäisivät lapsensa kokonaan Jumalalle. | ||
| + | |||
| + | Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti enkelin heidän luokseen. Enkeli toi sanoman tyttären syntymästä, joka ''olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan.'' Yhdeksän kuukauden kuluttua tästä tapahtumasta Joakimille ja Annalle syntyi tytär, jonka nimeksi tuli Maria. | ||
== Ikonografia == | == Ikonografia == | ||
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä -ikonissa on paljon käytännön elämään liittyviä yksityiskohtia kuten lapsen peseminen ja hoitaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta, joka on ikonin keskellä. Hänen nöyryytensä osoittaa, että hän on tietoinen Jumalan tahdosta. Vastasyntynyt Neitsyt Maria on sivussa, naispalvelijoiden huomassa. | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä -ikonissa on paljon käytännön elämään liittyviä yksityiskohtia kuten lapsen peseminen ja hoitaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta, joka on ikonin keskellä. Hänen nöyryytensä osoittaa, että hän on tietoinen Jumalan tahdosta. Vastasyntynyt Neitsyt Maria on sivussa, naispalvelijoiden huomassa. | ||
| − | Ikoni viestii ilosanomaa, sillä pitkään odotettu lapsi, Neitsyt Maria, tuo valtavan ilon vanhemmilleen ja | + | Ikoni viestii ilosanomaa, sillä pitkään odotettu lapsi, Neitsyt Maria, tuo valtavan ilon vanhemmilleen ja poistaa iäkkäiden vanhempiensa, Joakimin ja Annan, pitkään jatkuneen lapsettomuuden häpeän. |
Rakennusten kattojen ylle on usein kuvattu niitä yhdistävä vaate, joka kertoo, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin. | Rakennusten kattojen ylle on usein kuvattu niitä yhdistävä vaate, joka kertoo, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin. | ||
Versio 17. elokuuta 2009 kello 14.43
Neitseen Marian syntymä
venäläinen ikoni, 1700-luku
Neitsyt Marian äiti Anna vasemmalla ja
isä, pappi Joakim oikealla puolella. Vastasyntynyt Neitsyt Maria
kapaloituna palvelijan sylissä.
(kuva:Wikipedia)
Ortodoksisen kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla on syyskuun 8. päivänä vietettävä Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymäjuhla. Juhlan alkuperä on viimeistään 500-luvulta ja juhlaan liittyvistä tapahtumista kertoo juutalaiskristillistä alkuperää oleva apokryfinen Jaakobin protoevankeliumi (Protevangelium Iakobi). Juhlan aihetta kuvaava ikoni kehittyi nykyiseen kerronnalliseen muotoonsa ensimmäisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa.
Sisällysluettelo
Joakim ja Anna, Neitsyt Marian vanhemmat
Joakim oli Daavidin sukua ja Anna Aaronin, ylimmäisen papin sukua. He olivat hurskaita ja Jumalaa pelkääviä ihmisiä, mutta murehtivat kovin lapsettomuuttaan, joka siihen aikaan oli suuri häpeä. Joakim ja Anna rukoilivat hartaasti lasta ja lupasivat, että jos heidän rukouksensa täyttyisi, he pyhittäisivät lapsensa kokonaan Jumalalle.
Jumala kuuli heidän rukouksensa ja lähetti enkelin heidän luokseen. Enkeli toi sanoman tyttären syntymästä, joka olisi kaikkein siunatuin ja jota kaikki kansat ylistäisivät ja jonka kautta tulisi pelastus maailmaan. Yhdeksän kuukauden kuluttua tästä tapahtumasta Joakimille ja Annalle syntyi tytär, jonka nimeksi tuli Maria.
Ikonografia
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä -ikonissa on paljon käytännön elämään liittyviä yksityiskohtia kuten lapsen peseminen ja hoitaminen sekä palvelijoiden huolenpito pyhästä Annasta, joka on ikonin keskellä. Hänen nöyryytensä osoittaa, että hän on tietoinen Jumalan tahdosta. Vastasyntynyt Neitsyt Maria on sivussa, naispalvelijoiden huomassa.
Ikoni viestii ilosanomaa, sillä pitkään odotettu lapsi, Neitsyt Maria, tuo valtavan ilon vanhemmilleen ja poistaa iäkkäiden vanhempiensa, Joakimin ja Annan, pitkään jatkuneen lapsettomuuden häpeän.
Rakennusten kattojen ylle on usein kuvattu niitä yhdistävä vaate, joka kertoo, että ikonin tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin.
- Sananlaskujen kirja 9:1-11: Viisaus on itselleen rakentanut talon
Kesken - aloitettu 15.8.2009 /SM, julkaisuvalmis viimeistään 3.9.2009