Toiminnot

Ero sivun ”Kauneuden kapina (opetuspuhe)” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
Rivi 5: Rivi 5:
 
Elämä 1400-luvun alun Moskovan tienoilla ei ollut helppoa. Maallinen – ja varmaankin kirkollinen – valtapeli oli rumaa ja raakaa. Mongolitkin ryöstelivät vielä alueilla. Alue oli sekasorrossa.
 
Elämä 1400-luvun alun Moskovan tienoilla ei ollut helppoa. Maallinen – ja varmaankin kirkollinen – valtapeli oli rumaa ja raakaa. Mongolitkin ryöstelivät vielä alueilla. Alue oli sekasorrossa.
  
Kaiken tämän jalkoihin Sergein perustama Kolminaisuuden luostari oli tallautunut. Nikon kuitenkin uskon vahvistamana päätti rakennuttaa luostarin uudestaan. 1420-luvulla tuhoutunut luostari sai uuden kivikirkon. Ollakseen taivaan valtakunnan esimakua, kirkko tarvitsi ikonit. Nikon kutsui ikoneita maalaamaan pyhittäjä [[Andrei Rublev]]in. Tällöin syntyi kuuluisa [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] –ikoni.
+
Kaiken tämän jalkoihin Sergein perustama Kolminaisuuden luostari oli tallautunut. Nikon kuitenkin uskon vahvistamana päätti rakennuttaa luostarin uudestaan. 1420-luvulla tuhoutunut luostari sai uuden kivikirkon. Ollakseen taivaan valtakunnan esimakua, kirkko tarvitsi ikonit. Nikon kutsui ikoneita maalaamaan pyhittäjä [[Andrei Rublev]]in. Tällöin syntyi kuuluisa [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] ikoni.
  
 
On vaikeaa kuvata Andrein työn suuruutta. Muistakaamme, että hänellä ei ollut kirjaviisautta tai akateemista loppututkintoamme. Luultavammin hän ei tuntenut kirkkoisien tekstejä. Ei hänellä ollut ikonikirjoja tai muuta itsellemme itsestään selviä apuja työlleen. Karu maailma hänen ympärillään oli kaukana humanistisista ihanteistamme. Uskon hän oli yksinkertaisesti oppinut jumalanpalveluksissa, rukouskilvoituksessa ja kuuliaisuustyössä.
 
On vaikeaa kuvata Andrein työn suuruutta. Muistakaamme, että hänellä ei ollut kirjaviisautta tai akateemista loppututkintoamme. Luultavammin hän ei tuntenut kirkkoisien tekstejä. Ei hänellä ollut ikonikirjoja tai muuta itsellemme itsestään selviä apuja työlleen. Karu maailma hänen ympärillään oli kaukana humanistisista ihanteistamme. Uskon hän oli yksinkertaisesti oppinut jumalanpalveluksissa, rukouskilvoituksessa ja kuuliaisuustyössä.
Rivi 11: Rivi 11:
 
Neuvostoliittolaisen elokuvaohjaajan Andrei Tarkovskin (1932-1986) Andrei Rublev –elokuva (1969) kertoo juuri, olkoon sen historiallinen tarkkuus kyseenalainenkin, siitä kuinka kauneus nöyrästi voitti rumuuden. Se kertoo [[Munkki|munkista]], joka mustassa maailmassa lopulta maalaa väreillä.
 
Neuvostoliittolaisen elokuvaohjaajan Andrei Tarkovskin (1932-1986) Andrei Rublev –elokuva (1969) kertoo juuri, olkoon sen historiallinen tarkkuus kyseenalainenkin, siitä kuinka kauneus nöyrästi voitti rumuuden. Se kertoo [[Munkki|munkista]], joka mustassa maailmassa lopulta maalaa väreillä.
  
Andrein Pyhän Kolminaisuuden –ikoni on maailman tunnetuin ikoni. Sen olemassaolo on ihme. Hiljentykäämme sen edessä ja kunnioittakaamme näin Sergein, Nikonin ja Andrein muistoa.
+
Andrein Pyhän Kolminaisuuden ikoni on maailman tunnetuin ikoni. Sen olemassaolo on ihme. Hiljentykäämme sen edessä ja kunnioittakaamme näin Sergein, Nikonin ja Andrein muistoa.
  
 
Ehkä vähitellen ymmärrämme, mitä venäläinen pappi [[Pavel Florenski]] (1882-1937) tarkoitti, sanoessaan uskaliaasti:
 
Ehkä vähitellen ymmärrämme, mitä venäläinen pappi [[Pavel Florenski]] (1882-1937) tarkoitti, sanoessaan uskaliaasti:
:: ''”Andrein Pyhän Kolminaisuuden –ikoni on olemassa, eli Jumala on olemassa.”''
+
:: ''”Andrein Pyhän Kolminaisuuden ikoni on olemassa, eli Jumala on olemassa.”''
  
 
Isä [[Lars Ahlbäck]]
 
Isä [[Lars Ahlbäck]]

Versio 15. marraskuuta 2009 kello 17.27

Andrei Rublevin Pyhä Kolminaisuus -ikoni 1400-luvulta
(Kuva: Wikipedia)
Yksi mongolien ryöstöretki oli taas takana. Veljestö palaili pakomatkaltaan takaisiin luostariin. Koko luostari oli palanut maan tasalle. Kaikki oli tuhkana ilmassa, paria ikonia lukuun ottamatta.

Luostari oli tuhoutunut. Jopa luostarin perustajan pyhittäjä Sergei Radonežilaisen rakennuttama puukirkko oli tuhoutunut. Uusi luostarinjohtaja Nikon Radonežilainen oli vaikean tilanteen edessä. Lopulta usko, toivo ja kauneus tulivat osoittamaan voimansa epäuskoa, epätoivoa ja rumuutta kohtaan.

Elämä 1400-luvun alun Moskovan tienoilla ei ollut helppoa. Maallinen – ja varmaankin kirkollinen – valtapeli oli rumaa ja raakaa. Mongolitkin ryöstelivät vielä alueilla. Alue oli sekasorrossa.

Kaiken tämän jalkoihin Sergein perustama Kolminaisuuden luostari oli tallautunut. Nikon kuitenkin uskon vahvistamana päätti rakennuttaa luostarin uudestaan. 1420-luvulla tuhoutunut luostari sai uuden kivikirkon. Ollakseen taivaan valtakunnan esimakua, kirkko tarvitsi ikonit. Nikon kutsui ikoneita maalaamaan pyhittäjä Andrei Rublevin. Tällöin syntyi kuuluisa Pyhän Kolminaisuuden ikoni.

On vaikeaa kuvata Andrein työn suuruutta. Muistakaamme, että hänellä ei ollut kirjaviisautta tai akateemista loppututkintoamme. Luultavammin hän ei tuntenut kirkkoisien tekstejä. Ei hänellä ollut ikonikirjoja tai muuta itsellemme itsestään selviä apuja työlleen. Karu maailma hänen ympärillään oli kaukana humanistisista ihanteistamme. Uskon hän oli yksinkertaisesti oppinut jumalanpalveluksissa, rukouskilvoituksessa ja kuuliaisuustyössä.

Neuvostoliittolaisen elokuvaohjaajan Andrei Tarkovskin (1932-1986) Andrei Rublev –elokuva (1969) kertoo juuri, olkoon sen historiallinen tarkkuus kyseenalainenkin, siitä kuinka kauneus nöyrästi voitti rumuuden. Se kertoo munkista, joka mustassa maailmassa lopulta maalaa väreillä.

Andrein Pyhän Kolminaisuuden ikoni on maailman tunnetuin ikoni. Sen olemassaolo on ihme. Hiljentykäämme sen edessä ja kunnioittakaamme näin Sergein, Nikonin ja Andrein muistoa.

Ehkä vähitellen ymmärrämme, mitä venäläinen pappi Pavel Florenski (1882-1937) tarkoitti, sanoessaan uskaliaasti:

”Andrein Pyhän Kolminaisuuden ikoni on olemassa, eli Jumala on olemassa.”

Isä Lars Ahlbäck