Munkki Stefanos
Kohteesta Ortodoksi.net
Versio hetkellä 9. helmikuuta 2024 kello 11.02 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
”Oli kuuma päivä laakson kaiku toisti eläinen kauloissa olevien kellojen ääntä. Kirkko oli upea, aivan kuin juuri maalattujen freskojen edestä olisi viety maalaustelineet pois. Sommitelmat, värit, kaunista, mietin, jos Jumala on lomalla, hän olisi täällä. Kotiin päästyäni eivät freskot jättäneet rauhaan vaan aloin toistaa niitä.”
Aikaa kului, Stefanoksen mukaan hän mietti ikonien kehyksiä. ”Kuinka yksinäisenä ihmisenä katselen ulkopuolisena ikkunasta sisään. Jätin kehykset pois ja näin olen yhdessä pyhien kanssa rukoillessani.”
Indigotausta, mitä siitä haluat kertoa? ”Kurbinovon freskoissa on tumman siniset taustat. Otin indigon käyttöön ja kaikkien ikonieni taustat ovat tummia.”
"Sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo".(Ps.139)
”En ole edelläkävijä vaan jo 1700- luvulla nähtiin tumman sinisiä taustoja. Tiedän, että ikonimaalari ei saa tuoda itseään esiin, vaan pitää uskollisesti tehdä toisintoja ikoneista, Näin on opetettu. Minulle Pergamonin piispa Johanneksen sanat 1980-luvulla antoivat osviittaa kulkea ikonimaalarin tietä.” Piispa Johannes kertoi, että "ikonimaalarin ei pidä toistaa menneisyyttä vaan maalata tätä aikaa ja tulevaisuutta.” Stefanos kertoo ja intoilee asiasta: ”Haluan kertoa selkokielisesti tämän ajan ihmisille pyhistä ja heidän sanomastaan, siksi ikoneissani on myös teksejä selventämässä asiaa.” Lopuksi Stefanos kertoo, kuinka vanhuus koittaa, mutta ikonien maailma on valoisa, yllätyksellinen, vanhuuden rikkaus.
Katso myös
http://hapinmatkat.blogspot.com/2017/07/143-luostarimatkailua-osa-3.html
http://hapinmatkat.blogspot.com/2015/08/066-erakkolan-omenatarhassa.html
http://happikaappi.blogspot.com/2013/02/21-rasimaen-erakko-ikonimaalari.html