Toiminnot

Ero sivun ”Nikean pyhien isien sunnuntai” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 19: Rivi 19:
 
Areios häntä kannattavien seitsemäntoista piispan kanssa oli ylimielinen, mutta hänen opetuksensa torjuttiin ja hänet erotettiin kirkosta. Puheessaan pyhä diakoni Athanasius osoitti lopullisesti vääräksi Areioksen pilkkaavat mielipiteet. Harhaoppinen Areios on kuvattu [[ikonografia]]ssa istumassa [[Saatana]]n polvilla tai [[Johanneksen ilmestys|Ilmestyskirjan]] merestä nousseen pedon suuhun (Ilm.13).
 
Areios häntä kannattavien seitsemäntoista piispan kanssa oli ylimielinen, mutta hänen opetuksensa torjuttiin ja hänet erotettiin kirkosta. Puheessaan pyhä diakoni Athanasius osoitti lopullisesti vääräksi Areioksen pilkkaavat mielipiteet. Harhaoppinen Areios on kuvattu [[ikonografia]]ssa istumassa [[Saatana]]n polvilla tai [[Johanneksen ilmestys|Ilmestyskirjan]] merestä nousseen pedon suuhun (Ilm.13).
  
Kirkolliskokouksen isät kieltäytyivät hyväksymästä ''Uskon symbolia'' (uskontunnustusta) areiolaisten ehdottamassa muodossa. Sen sijaan he vahvistivat ortodoksisen ''Uskon symbolin''. Pyhä Constantine pyysi kirkolliskokousta lisäämään ''Uskon symbolin'' tekstiin sanan ''"konsubstantialinen"'', jonka hän oli kuullut piispan puheissa. Isät yksimielisesti hyväksyvät tämän ehdotuksen.
+
Kirkolliskokouksen isät kieltäytyivät hyväksymästä ''Uskon symbolia'' (uskontunnustusta) areiolaisten ehdottamassa muodossa. Sen sijaan he vahvistivat ortodoksisen ''Uskon symbolin''. Pyhä Constantine pyysi kirkolliskokousta lisäämään ''Uskon symbolin'' tekstiin sanan ''"konsubstantiaalinen"'', jonka hän oli kuullut piispan puheissa. Isät yksimielisesti hyväksyvät tämän ehdotuksen.
  
 
[[Nikean uskontunnustus|Nikean uskontunnustuksessa]] pyhät isät esittävät ja vahvistavat [[apostoli]]sen opetuksen Kristuksen jumalallisesta luonnosta. Areioksen harhaoppi paljastui ja torjuttiin ylimielisyyden virheenä. Tämän dogmaattisen pääkysymyksen ratkaisemisen jälkeen ekumeeninen kirkolliskokous antoi vielä kaksitoista [[kanoni]]a, jotka koskevat kirkollista hallintoa ja kurinalaisuutta. Kokous päätti myös pyhän [[Pääsiäisen ajankohta|pääsiäisen juhlan ajankohdasta]]. Tehdyn päätöksen mukaan kristityt eivät saa viettää pyhää pääsiäistä samana päivänä juutalainen pääsiäisen kanssa, vaan ensimmäisenä sunnuntaina heti kevätpäiväntasauksen (joka tapahtui 22. maaliskuuta vuonna 325) ensimmäisen täyden kuun jälkeen.
 
[[Nikean uskontunnustus|Nikean uskontunnustuksessa]] pyhät isät esittävät ja vahvistavat [[apostoli]]sen opetuksen Kristuksen jumalallisesta luonnosta. Areioksen harhaoppi paljastui ja torjuttiin ylimielisyyden virheenä. Tämän dogmaattisen pääkysymyksen ratkaisemisen jälkeen ekumeeninen kirkolliskokous antoi vielä kaksitoista [[kanoni]]a, jotka koskevat kirkollista hallintoa ja kurinalaisuutta. Kokous päätti myös pyhän [[Pääsiäisen ajankohta|pääsiäisen juhlan ajankohdasta]]. Tehdyn päätöksen mukaan kristityt eivät saa viettää pyhää pääsiäistä samana päivänä juutalainen pääsiäisen kanssa, vaan ensimmäisenä sunnuntaina heti kevätpäiväntasauksen (joka tapahtui 22. maaliskuuta vuonna 325) ensimmäisen täyden kuun jälkeen.
Rivi 31: Rivi 31:
  
 
* Isä Andrei: [[Nikean pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)]]
 
* Isä Andrei: [[Nikean pyhien isien sunnuntai (opetuspuhe)]]
 +
* Isä Jarmo: [[Pyhät isät (opetuspuhe)]]
 
* [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset]]
 
* [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset]]
 
* [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous]]
 
* [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous]]
 +
 +
<center><youtube v="8m0mTDr3KwU"/> </center>
  
 
[[Luokka:Kirkkovuosi]]
 
[[Luokka:Kirkkovuosi]]
 
[[Luokka:Pääsiäinen]]
 
[[Luokka:Pääsiäinen]]

Nykyinen versio 19. joulukuuta 2015 kello 23.44

Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous, Nikea 325, ikoni
Etualalla keskellä Pyhä Spyridon Ihmeidentekijä Trimythuslainen, joka hiljentää Areioksen (oikealla, käsi suun edessä) ensimmäisessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikeassa, vuonna 325.
Kuva Wikipedia
Kuudentena sunnuntaina pääsiäisen jälkeen (tai toisella tavalla ajatellen: pääsiäisen jälkeen seitsemännen viikon aloittavana sunnuntaina) me muistelemme Nikeassa pidetyn ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen pyhiä Jumalankantajaisiä.

Kristuksen Kirkko on juhlistanut ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen muistoa jo varhaisilta vuosilta alkaen. Herra Jeesus Kristus jätti Kirkolle suuren lupauksen:

"Minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita." (Matt. 16:18).

Vaikka Kristuksen kirkko maan päällä on kulkenut läpi vaikeiden taistelujen pelastuksen vihollista vastaan, se on aina noussut voittajana. Pyhät marttyyrit todistivat Vapahtajan sanojen totuudesta, kestivät kärsimyksiä ja kuolivat Kristuksen vuoksi ja Kristuksen risti on hajottanut vainoajan miekan.

Kun kristittyjen vainot lakkasivat 300-luvulla, harhaopit alkoivat syntyä itse kirkon piirissä. Yksi vahingollisimmista oli areiolaisuus. Areios, aleksandrialainen pappi, oli mies, joka oli ylpeä ja jolla oli valtava kunnianhimo. Kiistäessään Jeesuksen Kristuksen jumalallisen luonteen ja Hänen tasa-arvoisuuden Isän Jumalan rinnalla, Areos opetti virheellisesti, että Vapahtaja ei ollut konsubstantiaalinen (samaa olemusta) Isän kanssa, vaan ainoastaan luotu olento.

Puheenjohtajansa Aleksandrian patriarkka Alexanderin koolle kutsuma paikallinen kirkolliskokous tuomitsi Areioksen väärän opetuksen. Kuitenkin Areios ei hyväksynyt Kirkon päätöksiä. Hän kirjoitti useille piispoille, jotka olivat osallistuneet paikalliseen kirkolliskokoukseen. Hän levitti väärää opetustaan itään saaden tuke etenkin juuri idän piispoilta.

Tutkittuaan näitä erimielisyyksiä pyhä keisari Konstantinos (muistopv. 21.5) keskusteli Cordovan piispa Hosiusksen kanssa, tämä vakuutti hänelle, että Areioksen harhaoppi kohdistui Kristuksen Kirkon keskeisimpään oppiin, ja niin keisari päätti kutsua koolle ekumeenisen kirkolliskokouksen. Vuonna 325 kokoontui 318 piispaa edustamaan kristillisiä paikalliskirkkoja eri maista Nikeaan.

Piispojen joukossa oli useita tunnustajia, jotka itse olivat kokeneet vainoja ja joilla oli yhä merkkejä ruumiissaan näistä kidutuksista. Kirkolliskokoukseen osallistui myös useita sen ajan kirkollisia kuuluisuuksia: pyhä Myran arkkipiispa Nikolaos Ihmeidentekijä (muistopv. 6.6. ja 9.5.), pyhä Tremithoksen piispa Spyridon (12.12), ja muita Kirkon myöhemmin pyhinä kunnioittavia isiä.

Aleksandrian patriarkka Alexanderin mukana tuli hänen diakoninsa, Athanasius (josta myöhemmin tuli Aleksandrian patriarkka) (muistopv. 2 5. ja 18.1.). Hän kutsutaan lisänimellä "Suuri", sillä hän oli innokas ortodoksisuuden puhtauden mestaripuhuja. Nykyisen juhlapäivän kanonin kuudennessa oodissa häntä kutsutaan "kolmanneksitoista apostoliksi."

Keisari Konstantinos osallistui puheenjohtajana kirkolliskokouksen istuntoihin. Piispa Eusebius Kesarealaisen tervetuliaispuheeseen vastatessaan hän sanoi: "Jumala on auttanut minua kaatamaan vainoajien jumalattoman mahdin, mutta enemmän tuskaa kuin mitkään veriset taistelut sotilaana, on minulle tuottanut Jumalan kirkon sisäiset levottomuudet, jotka ovat olleet tuhoisa."

Areios häntä kannattavien seitsemäntoista piispan kanssa oli ylimielinen, mutta hänen opetuksensa torjuttiin ja hänet erotettiin kirkosta. Puheessaan pyhä diakoni Athanasius osoitti lopullisesti vääräksi Areioksen pilkkaavat mielipiteet. Harhaoppinen Areios on kuvattu ikonografiassa istumassa Saatanan polvilla tai Ilmestyskirjan merestä nousseen pedon suuhun (Ilm.13).

Kirkolliskokouksen isät kieltäytyivät hyväksymästä Uskon symbolia (uskontunnustusta) areiolaisten ehdottamassa muodossa. Sen sijaan he vahvistivat ortodoksisen Uskon symbolin. Pyhä Constantine pyysi kirkolliskokousta lisäämään Uskon symbolin tekstiin sanan "konsubstantiaalinen", jonka hän oli kuullut piispan puheissa. Isät yksimielisesti hyväksyvät tämän ehdotuksen.

Nikean uskontunnustuksessa pyhät isät esittävät ja vahvistavat apostolisen opetuksen Kristuksen jumalallisesta luonnosta. Areioksen harhaoppi paljastui ja torjuttiin ylimielisyyden virheenä. Tämän dogmaattisen pääkysymyksen ratkaisemisen jälkeen ekumeeninen kirkolliskokous antoi vielä kaksitoista kanonia, jotka koskevat kirkollista hallintoa ja kurinalaisuutta. Kokous päätti myös pyhän pääsiäisen juhlan ajankohdasta. Tehdyn päätöksen mukaan kristityt eivät saa viettää pyhää pääsiäistä samana päivänä juutalainen pääsiäisen kanssa, vaan ensimmäisenä sunnuntaina heti kevätpäiväntasauksen (joka tapahtui 22. maaliskuuta vuonna 325) ensimmäisen täyden kuun jälkeen.

Ensimmäistä ekumeenista kirkolliskokousta muistellaan myös toukokuun 29. päivänä.

HAP


Katso myös

'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'