Ero sivun ”Pistis, Elpis ja Agape ja heidän äitinsä Sofia” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(Ak: Uusi sivu: '''Pistis''', '''Elpis''' ja '''Agape''', joilla on slaavilaisessa traditiossa nimet '''Veera''', '''Nadežda''' ja '''Ljubov''' ja suomeksi '''Usko''', '''Toivo''' ja '''Lempi''' (''...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | [[Kuva:Sofia ja Pistis Elpis Agape.jpg|250px|thumb|<center>''Marttyyrit Pistis, Elpis ja Agape sekä heidän äitinsä Sofia''<br> venäläinen ikoni 1500-luku. <br><small>Kuva: Wikipedia</small></center>]] | ||
'''Pistis''', '''Elpis''' ja '''Agape''', joilla on slaavilaisessa traditiossa nimet '''Veera''', '''Nadežda''' ja '''Ljubov''' ja suomeksi '''Usko''', '''Toivo''' ja '''Lempi''' (''Rakkaus'') olivat keisari Hadrianuksen (''117-138'') aikana toisella vuosisadalla Roomassa eläineitä ja uskonsa tähden marttyyrikuoleman kokeneita lapsia. | '''Pistis''', '''Elpis''' ja '''Agape''', joilla on slaavilaisessa traditiossa nimet '''Veera''', '''Nadežda''' ja '''Ljubov''' ja suomeksi '''Usko''', '''Toivo''' ja '''Lempi''' (''Rakkaus'') olivat keisari Hadrianuksen (''117-138'') aikana toisella vuosisadalla Roomassa eläineitä ja uskonsa tähden marttyyrikuoleman kokeneita lapsia. | ||
| Rivi 11: | Rivi 12: | ||
Lasten ohella myös äidille, Sofialle on annettu marttyyrin nimitys, sillä keisari halusi lasten kuolemalla kiduttaa myös äitiä. Äiti haudattiinkin sitten omien lastensa viereen. | Lasten ohella myös äidille, Sofialle on annettu marttyyrin nimitys, sillä keisari halusi lasten kuolemalla kiduttaa myös äitiä. Äiti haudattiinkin sitten omien lastensa viereen. | ||
| + | == Muistopäivä == | ||
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee marttyyreja Pististä, Elpistä ja Agapea sekä heidän äitiään Sofiaa vuosittain aina syyskuun 17. päivänä. | [[Ortodoksinen kirkko]] muistelee marttyyreja Pististä, Elpistä ja Agapea sekä heidän äitiään Sofiaa vuosittain aina syyskuun 17. päivänä. | ||
Versio 5. syyskuuta 2009 kello 18.34
Pistis, Elpis ja Agape, joilla on slaavilaisessa traditiossa nimet Veera, Nadežda ja Ljubov ja suomeksi Usko, Toivo ja Lempi (Rakkaus) olivat keisari Hadrianuksen (117-138) aikana toisella vuosisadalla Roomassa eläineitä ja uskonsa tähden marttyyrikuoleman kokeneita lapsia.
Heidän äitinsä Sofia oli leski ja syntyisin ylhäisestä suvusta. Hän kasvatti lapsensa Jumalaa kunnioittaviksi ja hurskaiksi kristityiksi. Hänet lapsineen kavallettiin kuitenkin erään hovia lähellä olevan ihmisen taholta ja sekä äiti että tyttäret pidätettiin ja he joutuivat tiukkoihin kuulusteluihin.
Kuulusteluissa ja sitä seuranneissa painostuksissa keisari ja hänen miehensä yrittivät saada 12 vuotiaan Pistiksen, 10 vuotiaan Elpiksen ja 9 vuotiaan Agapen tunnustamaan Artemis-jumalan. Lapsia kuulusteltiin yhdessä ja erikseen sekä lopulta kidutettiin julmalla tavalla, mutta he pysyivät lujina uskossaan eivätkä taipuneet epäjumalanpalvontaan.
Yksi kerrallaan lapset joutuivat hirvittäviin koettelemuksiin, mutta Jumala suojeli heitä ja varjeli kivulta, tulelta ja muilta kidutusvälineiltä niin, etteivät he osoittaneet kärsivänsä kipua eikä tuskaa vaan kasvot kirkastettuina he kävivät kohti kuolemaansa.
Jokainen lapsi mestattiin lopulta miekalla, koska muut keinot eivät heihin tehonneet. Heidän äitinsä Sofia hautasi lapsensa juhlallisesti ja kuoli pian lastensa jälkeen noin vuonna 137.
Lasten ohella myös äidille, Sofialle on annettu marttyyrin nimitys, sillä keisari halusi lasten kuolemalla kiduttaa myös äitiä. Äiti haudattiinkin sitten omien lastensa viereen.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee marttyyreja Pististä, Elpistä ja Agapea sekä heidän äitiään Sofiaa vuosittain aina syyskuun 17. päivänä.
Kirjallisuutta
- Kirkkovuoden pyhät I
- Marttyyrit Pistis, Elpis ja Agape sekä heidän äitinsä Sofia ss. 48-53
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - syyskuu
- Marttyyrit Pistis, Elpis ja Agape sekä heidän äitinsä Sofia ss. 190-192