Toiminnot

Ero sivun ”Simeon Styliitta” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

(Muistopäivä)
Rivi 10: Rivi 10:
  
 
== Muistopäivä ==
 
== Muistopäivä ==
Häntä ei tule sekoittaa toiseen lähes samannimiseen, reilut sata vuotta myöhemmin eläneeseen pylväspyhimykseen, pyhittäjä Simeon Styliitta Uuteen (''muistopv. 24.5.''). [[Ortodoksinen kirkko]] muistelee tätä yhtä alkuperäisistä pylväspyhimyksistä, pyhittäjä Simeon Styliittaa, vuosittain tämän omana muistopäivänä ''syyskuun 1. päivänä''.  
+
Häntä ei tule sekoittaa toiseen lähes samannimiseen, reilut sata vuotta myöhemmin eläneeseen pylväspyhimykseen, pyhittäjä [[Simeon Uusi Styliitta|Simeon Uuteen Styliittaan]] (''muistopv. 24.5.''). [[Ortodoksinen kirkko]] muistelee tätä yhtä alkuperäisistä pylväspyhimyksistä, pyhittäjä Simeon Styliittaa, vuosittain tämän omana muistopäivänä ''syyskuun 1. päivänä''.  
  
 
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
 
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

Versio 24. huhtikuuta 2010 kello 09.48

Simeon Styliitta
(kuva © Pyykkönen)

Simeon Styliitta (syyrikasi: Šim'on Estonaya, n. 390 – 2. syyskuuta 459), joka tunnetaan myös nimellä Simeon Pylväspyhimys (kreikaksi: στήλη /stili - pylväs, Στυλίτης / Stulitos) oli syyrialainen pylväskilvoittelija ja munkki, joka piti askeesia varmimpana tapana päästä Jumalan valtakuntaan.

Biografia

Hänen sanotaan olleen arvostetussa asemassa ollut totuuden puhuja, joka ei pelännyt kertoa totuutta niin hallitsijalle kuin rikollisellekaan. Simeon Styliitta tuli nimensä mukaisesti tunnetuksi asumisestaan pylvään päässä. Ensimmäinen pylväs, jossa hän asui, lienee ollut noin kolmen metrin korkuinen, mutta viimeisen pylvään korkeuden on kerrottu olleen jopa 20 metriä. Hänen tapansa kilvoitella tuntuu nykyihmisestä itsekidutukselta ja osittain se saattoi sitä ollakin esimerkiksi silloin, kun hän solmi viittansa niin tiukalle, että nyörin rikkoma iho alkoi märkiä ja vaiva miltei surmasi hänet.

Simeon asui aluksi Mandras-nimisessä luostarissa, mutta herätti erittäin ankaralla askeettisuudellaan "huonoa verta" muiden munkkien parissa ja hänet karkotettiin luostarista. Ankara askeettisuus jatkui silti ja hän oli useita kertoja vähällä kuolla kilvoittelun aiheuttamien vaivojen tai nälkiintymisen vuoksi. Hän eli luostarin jälkeen jonkin aikaa erakkona, mutta Simeonin mielestä se ei ollut riittävän tuskallista ja hän murskasi kivellä oikean jalkansa päästäkseen eroon maallisista nautinnollisista asioista ja ajatuksista.

Vaikka häntä tuohonkin aikaan pidettiin yleisesti kummajaisena, häntä tultiin silti kuuntelemaan ja saamaan häneltä opetusta ja neuvoja. Elämänsä viimeiset vuodet hän vietti Antiokiassa (nykyisin Antakya) sitten lopulta pylvään päässä asuen - kesät ja talvet - laulellen kirkkoveisuja, rukoillen ja opettaen lähes 40 vuotta.

Muistopäivä

Häntä ei tule sekoittaa toiseen lähes samannimiseen, reilut sata vuotta myöhemmin eläneeseen pylväspyhimykseen, pyhittäjä Simeon Uuteen Styliittaan (muistopv. 24.5.). Ortodoksinen kirkko muistelee tätä yhtä alkuperäisistä pylväspyhimyksistä, pyhittäjä Simeon Styliittaa, vuosittain tämän omana muistopäivänä syyskuun 1. päivänä.

HAP

YouTube-video aiheesta

  • Pyhittäjä Simeon Styliitan kirkko, Syyria

'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'

Katso myös