Toiminnot

Vasilije Ostroški

Kohteesta Ortodoksi.net

Versio hetkellä 10. helmikuuta 2013 kello 21.25 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Muistopäivä)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Pyhä Vasilije Ostroški.
(Kuva:Wikipedia)

Pyhä Vasilije [Vasili] Ostroški (serbiaksi: Василије Острошки, englanniksi: Basil of Ostrog) syntyi 12. joulukuuta 1610 ja kuoli vuonna 1671. Hän on erityisesti Serbian kirkon alueella yksi suosituimmista ja kunnioitettavimmista ortodoksisista pyhistä.

Elämä

Vasilije (syntyään Stojan Jovanovic) syntyi Popova Poljessa (suomeksi: papin pelto) nykyisessä Hertsegovinassa. Perusopetuksensa hän sai Zavalan luostarissa, jossa hänen setänsä Serafin oli luostarin johtajana, igumenina. Hänestä tuli munkki Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostariin Tvrdošissa (Тврдош) lähellä eteläserbialaista Trebinjen (Требиње) kaupunkia ja siellä hän sai munkkinimekseen Vasilije [Vasili] pyhän Basileios Suuren mukaan.

Vasilijen oma vaatimattomuus teki hänestä vastahakoisen kaikkiin korkeampiin tehtäviin, joita hänelle mietittiin ja joihin häntä haluttiin. Kuitenkin nöyryydestä ja omistautuvuudestaan omaa kirkkoa kohtaan, hän otti vuonna 1639 vastaan valinnan Trebinjen metropoliitaksi, johon myöhemmin liittyi myös Zahumljen ja Skanderijan piisan tehtävät eli käytännössä hän johti koko Serbian kirkon lounaisosaa. Kun Tvrdošin luostari - joka oli hänen pääpaikkansa - tuhottiin, hän siirsi piispanistuimen Ostrogin luostariin Montenegroon. Tehtävästään hän siirtyi sitten eläkkeelle kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1649.

Aikaisemmin kuin myös eläkkeellä ollessaan ja omien piispojen syrjimänäkin hän teki voimakasta evankelioimistyötään serbien kesuudessa ja omalta osaltaa vaikutti suuresti kirjallisen, liturgisen ja hengellisen uudistusliikkeeseen, jonka perustana oli aktiivinen osallistuminen kirkon liturgiseen ja askeettiseen elämään. Hänestä on sanottu, että hänen suurin lahja laumalleen oli hänen kirkas läsnäolonsa myös vaikeuksien aikana.

Poliittisten ja uskonnollisten paineiden vuoksi hän joutui viimein pakenemaan Venäjälle, missä hän sitten viettikin yli vuoden ja paltessaan toi mukanaan niin kirkollisia pukuja kuin kirjoja ja jopa rahaa, jota hän sitten jakoi köyhille perheille ja eri puolille kirkkoihin. Mutta sekä katolisten uniaattien että turkkilaisten valloittajien ahdistelu alkoi taas lisääntyä ja hän pakeni jälleen, nyt Athokselle, jossa hän vietti myös noin vuoden verran lähinnä serbialaisessa Hilandarin luostarissa.

Kuolema

Pyhä piispa Vasilije kuoli vuonna 1671 ja hänet haudattiin Ostrogin luostariin nykyiseen Montenegroon ja hänen hautamuistomerkistään luolakirkossa tuli pian suosittu pyhiinvaelluskohde ja se on edelleen sitä niin ortodokseille kuin roomalaiskatolilaisille. Myös muslimit ovat kertoneet ihmeistä, joita on tapahtunut pyhän Vasilijen haudalla.

Ostrogin luostari (Манастир Острог/Manastir Ostrog) on nykyäänkin erittäin suosittu ja yksi tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista Balkanilla, minne etenkin helluntaina kokoontuu suuri joukko pyhiinvaeltajia.

Muistopäivä

Etenkin Serbian kirkon vaikutuspiirissä olevat ortodoksit muistelevat pyhää Vasilije Ostroškia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään huhtikuun 29. päivänä (juliaanisen kalenterin mukaan) eli gregoriaanisen kalenterin mukaan se olisi 12. päivänä toukokuuta.

HAP