| Tämä artikkeli on osa artikkelisarjasta: Tutustu ortodoksiseen kirkkoon | |
| Traditio | |
| Raamattu Uskontunnustus Ekumeeniset kirkolliskokoukset Pyhät Ortodoksinen jumalanpalvelus osa 1 | osa 2 | osa 3 Liturgia Kanonit Ikoni Symbolismi | |
| Pyhä Kolminaisuus | |
| Isä (Jumala) Jeesus Kristus Pyhä Henki | |
| Yksi, Pyhä, katolinen ja apostolinen Kirkko | |
| Ekklesiologia Kirkkohistoria Mysteriot | |
Ikoni on kreikankielisen sanan (eikón) johdannainen, joka merkitsee kuvaa ja kirkollisessa käytössä nimenomaan pyhää kuvaa.
Sisällysluettelo |
Ikonin esikuvaksi mainitaan perimätiedossa ns. käsittätehty Kristus-ikoni, Kristuksen kasvokuva, joka piirtyi siihen liinaan, jonka Kristus lähetti Edessan ruhtinaalle hänen ollessaan sairaana.
Kirkon perimätiedon mukaan ensimmäinen varsinainen ikonimaalari olisi ollut evakelista Luukas, jonka sanotaan maalanneen Jumalansynnyttäjän ikonin, Hodigitrian - suomeksi oppaan, taluttajan, tiennäyttäjän. Ikonissa Neitsyt Marian käsi osoittaa Kristusta kohti näyttäen siis kristityille tien.
Ikoni ymmärretään tavallisimmassa, suppeammassa merkityksessään ainoastaan ns. kannettavaksi, liikuteltavaksi pyhäksi kuvaksi, mutta laajemmassa merkityksessä se kattaa myös kirkkojen ja muiden pyhien tilojen seinämaalaukset sekä mosaiikkityöt.
Ortodoksisessa kirkossa ikoni on siis Kristusta, Jumalansynnyttäjää, pyhää ihmistä tai Raamatun tapahtumaa esittävä, tavallisesti puulle temperaväreillä maalattu kuva. Ikoni voi olla myös painettu kuva. Ikoni tulisi aina siunata käyttöönsä kirkossa papin toimesta. Ikoni ei ole perinteinen taide-esine, kuten esimerkiksi taulu, vaan ikoni on uskonnon harjoittamiseen käytettävä esine. Tavallisemmi siunattua ikonia ei enää saisi myydä eli ostettuasi ikonin, se voisi siunata kirkossa - mikäli mahdollista.
Ikonin tehtävänä on:
Ikonit ovat väreihin puettua teologiaa ja välittävät rukoilijalle tai katsojalleen ortodoksista uskonoppia ja sanomaa samalla tavalla kuin kirjoitettu sanakin. Ikonia ei perinteisesti signeerata. Katsotaan, että ikoni on maalattu Jumalan kunniaksi ja Hänen myötävaikutuksellaan maalarin käden kautta.
Ikonia ei myöskään palvota. Ikonia kunnioitetaan uskon ja Kristuksen pelastustyön todistajina aivan kuten ristiä tai evankeliumia.
Suomalaisille tuttuja ikonityyppejä ovat mm. erilaiset muunnelmat Hodigitria-ikonista, kuten Konevitsan Jumalanäiti, Tihvinän Jumalanäiti tai muut Jumalansynnyttäjän - Neitsyt Marian ikonit sekä Kristus-ikoneista ehkä tunnetuin Kristus Pantokrator - Kristus Kaikkivaltias. Pyhien ihmisten ikoneista suosittuja ovat olleet mm. Pyhä Nikolaos sekä Karjalan suuret pyhittäjäisät.
Eräässä artikkelissa käsiteltiin otsikon teemaa. Milloin siis kuvan voi siunata ikoniksi? Artikkelin kirjoittaja nimesi seuraavat syyt, jotka estävät kuvan nimeämisen ja siunaamisen ortodoksiseksi ikoniksi:
Jotain työtä ei voi siunata ikoniksi jos: