Toiminnot

Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset / JOHDANTO

Kohteesta Ortodoksi.net

Dimitri TarvasahoOrtodoksisen kirkon pyhät toimitukset – Johdanto


Mistä liturgiikassa kerrotaan


Liturgiikka on oppi ortodoksisesta jumalanpalveluksesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Liturgiikka on saanut nimensä liturgia-nimisestä jumalanpalveluksesta, joka on kirkkomme jumalanpalveluksista tärkein. Liturgiikassa selostetaan ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käytettävien pyhien toimituksien merkitys, sisältö, alkuperä ja tarkoitus.

Liturgiikassa kerrotaan kaikesta muustakin, mikä liittyy jumalanpalveluksiin, kuten temppeleistä, ikoneista ja muusta temppelin kalustosta, jumalanpalveluspuvuista ja esineistä sekä yleensä kaikesta siitä, mikä palvelee sekä seurakunnallista että yksityistä jumalanpalvelusta.

Liturgiikka tutkii myös niitä taiteita, rakennus- ja maalaustaidetta, runoutta ja musiikkia, jotka ovat palvelleet ja edelleenkin palvelevat kristillistä seurakuntaa.

Kaikki edellä mainittu muodostaa sen liturgisen aineiston, jonka tunteminen auttaa meitä mielekkäästi osallistumaan ortodoksiseen jumalanpalvelukseen ja kirkkomme hurskauselämään ja tälläkin tavalla pysymään jatkuvasti yhteydessä Jumalaan ja seurakuntaan.

Ortodoksisen jumalanpalveluksen alkuperä ja kehitys


Raamatussa kerrotaan, kuinka profeetta Mooseksen aikana syntyi Israelin kansan jumalanpalvelus ja kuinka se kehittyi vuosisatojen kuluessa varsinaiseksi temppelijumalanpalvelukseksi Jerusalemissa. Jeesus Kristus osallistui Jerusalemin temppelin jumalanpalveluksiin. Hän saarnasi usein juutalaisten rukoushuoneissa eli synagogissa ja opetti kansaa kunnioittamaan Herran temppeliä pyhänä paikkana ajamalla temppelin alueelta pois ne, jotka käyttivät sitä väärin (Joh. 2:13-22, Matt. 21:12-13).

Ensimmäinen kristillinen seurakunta perustettiin Jerusalemiin (Apt. 2:1-4). Tämän seurakunnan jäsenet yhdessä Jeesuksen opetuslasten kanssa noudattivat alussa Vapahtajan esimerkkiä ja palvelivat Jumalaa Jerusalemin temppelissä yhdessä ei-kristittyjen kanssa. Kuitenkin jo silloin oli kristittyjen keskuudessa pidetty omiakin jumalanpalveluksia, ennen kaikkea Pyhän Ehtoollisen sakramenttia, jota sanottiin "leivän murtamiseksi" (Apt. 2:42; 2:46).

Kristinuskon leviäminen Palestiinassa ja sen ulkopuolella synnytti uusia tarpeita ja uusia jumalanpalvelusmuotoja. Pakanuudesta kristinuskoon kääntyneillä ei ollut mahdollisuuksia osallistua juutalaisten jumalanpalvelukseen, joka oli heille sitä paitsi vieraskin, ja täten sai alkunsa jo apostolisella kaudella puhtaasti kristillinen jumalanpalvelus.

Marttyyrikausi toi kristilliseen jumalanpalvelukseen uusia piirteitä. Jumalanpalvelus monipuolistui ja rikastui. Otettiin käyttöön uusia pyhiä toimituksia ja rukouksia, kristillinen taide sai alkunsa, samoin kristillinen kalenteri eli juhla-aikojen luettelo.

Nykyisen muotonsa ja järjestyksensä ortodoksinen jumalanpalvelus on saanut 4. ja 10. vuosisadan välisenä aikana.

Kaikkeen siihen luomistyöhön, joka liittyy ortodoksisen jumalanpalveluksen sisällön ja muodon kehitykseen, ovat vaikuttaneet Pyhä Henki ja Seurakunta yhdessä.

Pyhä Henki innoitti runoilijat ja muut taiteilijat sekä jumalanpalveluksen muodostajat. Seurakunta taas otti vastaan ja omaksui tämän innoituksen tulokset todistaen täten sen jumalallisen alkuperän.

Ortodoksisen jumalanpalveluksen tarkoitus


Ortodoksisen jumalanpalveluksen ensisijaisena tarkoituksena on Jumalan kunnioittaminen ja palveleminen. Kaikkitäydellisenä olentona Jumala ei tarvitse palveluksiamme eikä ylistyksiämme, mutta Hän tietää meidän tarvitsevan Hänen läheisyyttään. Siksi Jumala on sallinut ja antanut ihmisille mahdollisuuden lähestyä Häntä rukouksin. Enkelten ja pyhien ihmisten autuus eli onni on siinä, että he ovat lakkaamattomassa yhteydessä Jumalaan ja ylistävät Häntä. Myös maan päällä elävä ihminen on onnellinen tuntiessaan Jumalan läheisyyden ja läsnäolon jumalanpalveluksen aikana.

Yksinkertaisin keino lähestyä Jumalaa on lähestyä Häntä sanoin. Jumalanpalveluksissamme sanallinen aines onkin kaikkein runsain. Sanoin me ylistämme Jumalaa, kiitämme Häntä ja anomme Häneltä mitä tarvitsemme, sanoin me selostamme Jumalan ihmeellisiä pelastustekoja. Sanalliseen jumalanpalvelukseen kuuluvat esim. rukoukset, psalmit ja veisut. Veisuksi sanotaan laulettua rukousta.

Jumalanpalvelukseen kuuluu myös pyhiä toimituksia ja rukouksellisia eleitä. Sellaisia ovat esim. seisominen, polvistuminen, kumartuminen maahan, ristinmerkin tekeminen, ristin ja ikonin suuteleminen, tuohuksen sytyttäminen.

Paitsi sanallisesti ja ulkonaisin elein me kunnioitamme ja palvelemme Jumalaa käyttämällä jumalanpalveluksissamme erilaisia aineita: vahatuohuksia, öljyä, siunattua vettä, suitsuketta. Jumalanpalveluspuvut valmistetaan joko brokadista tai muunlaisesta kauniista kankaasta. Jumalanpalvelusesineet tehdään jaloista metalleista. Kaikella tällä halutaan kunnioittaa Jumalaa, tuoda Hänelle vain kaikkein kauneinta ja arvokkainta.

Paitsi Jumalan kunnioittamista ja ylistämistä on ortodoksisella jumalanpalveluksella toinenkin tarkoitus: se palvelee ihmisen pelastusta. Kirkkomme jumalanpalvelukset esittävät ihmiskunnan pelastushistorian, ne kertovat Jumalan rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan ja selostavat Jumalan toimintaa ihmisen pelastamiseksi synnistä, kuolemasta ja tuomiosta.

Pyhän Raamatun lukeminen ja saarna taas opettavat meille uskonnollisia ja siveellisiä totuuksia.

Osallistumalla jumalanpalvelukseen ortodoksikristitty eläytyy kaikkeen edellä mainittuun. Hän saa elävän kosketuksen Jumalaan ja omaksuu Vapahtajan lahjoittaman lunastuksen. Tämän vuoksi jumalanpalveluksen hyvä tuntemus on tärkeätä, ilman sitä emme ymmärtäisi, mitä kirkossamme tapahtuu, miksi jumalanpalveluksissamme noudatetaan määrättyä järjestystä, mikä on monien pyhien toimituksien tarkoitus.


Tehtäviä


Piirrä liturgiikan työvihkoosi nimilehdelle jokin liturginen kuva, esim. ehtoolliskalkki, tuohus, lampukka, ortodoksinen risti, evankeliumikirja.

Lue Matt. 21:12-13 ja Joh. 2:13-17. Mistä näissä raamatunkohdissa on kerrottu? Miksi Jeesus nimitti temppeliä? Kirjoita vastaukset ja muutkin tehtävät työvihkoosi.

Merkitse työvihkoosi muita temppelistä käytettäviä nimityksiä.

Lue Apt. 1:15-26, 13:1-3, 4:24-31. Miksi apostolisella ajalla nimitettiin rukousaikoja? Miten uusi apostoli asetettiin virkaan?

Lue 1. Kor. 14 luku ja Ef. 5 luku. Mistä apostoli kertoo?

Lue Matt. 18:19 ja Jaak. 5:14-15. Miksi sanotaan tässä selostettuja jumalanpalveluksia?

(jatkuu: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset – osa I ->)


Sisällysluetteloon