Ehtoopalvelus - esiteoria

1. Alkusiunaus	2. Alkupsalmista	3. Psalttarin 1. katismasta	4. Psalttarin 1. kunniasta	5. Psalmista 140 (141)
6. Ensimmäisistä ehtoostikiiroista	7. Ehtoopalveluksen 1. doksastikonista	8. Ehtoopalveluksen prokiimenista	9. Ehtoopalveluksen lukukappaleista	10. Leipien siunaamisesta
11. Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista	12. Ehtoopalveluksen doksastikonista	13. "Herra, nyt Sina lasket" ja trishagion	14. Tropareista	15. Päätössiunauksesta yleensä

Alkusiunaus

2. Niin ehtoo- kuin aamupalvelus niin kuin kaikki muutkin palvelukset aloitetaan papin lausumalla rukouksella, Kiitetty olkoon Jumalamme (1, paitsi jumalallista liturgiaa, pyhää kastetta ja avioliiton mysteeriota, joiden alussa lausutaan Kiitetty olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen valtakunta. Pääsiäisviikon ehtoo ja aamupalveluksissa (2 niin kuin pääsiäisen päätösjuhlanakin, samoin kuin joka päivä heksapsalmien edellä, lausutaan Kunnia olkoon pyhälle, yksiolennolliselle.

---

1) Ennen tätä lauselmaa papin tulee kumartaa ja suudella Pyhää pöytää sekä pukeutua epitrakiliin, jonka hän riisuu vasta ehtoopalveluksen päätöksen jälkeen, muutoin hän toimii kurittomasti ja rikollisesti.

2) Vanhojen typikonien mukaan lausumme Kiitetty olkoon myös Uuden maanantain ehtoopalveluksessa, kuten yleensäkin, joka ilmaisee, että sen korvaaminen sanoilla Kiitetty olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen valtakunta on uudistus. Mutta nyt se on tapana meille kaikkialla koko uudistusviikon ajan. Vanhat typikonit huomauttavat vain, että Kiitetty olkoon jälkeen, Kunnia olkoon Sinulle sijasta, lausutaan Kristus nousi kuolleista uudistusviikolla.

Alkupsalmista

3. Alkupsalmi, Jumalan suurenmoinen ylistys (3, luetaan kaikissa vuoden ehtoopalveluksissa, pait-si pääsiäissunnuntain ja koko pääsiäisviikon ynnä pääsiäisen päätösjuhlan ehtoopalveluksia. Tuomaan sunnuntaista pääsiäisen päätökseen asti se kyllä luetaan, mutta ilman säkeitä Tulkaa, kumartukaamme, joiden sijalla lauletaan Kristus nousi kuolleista kerran alttarista ja kahdesti kuoroista.

Herran taivaaseen astumisen ehtoopalveluksesta alkaen alkupsalmiin liitetään Tulkaa, kumartakaamme Horologionin edellyttämällä tavalla.

---

3) Katsomme hyväksi liittää tähän, usein luettavaksi ja jokaisen kristityn tutkiskeltavaksi, mitä kieleltään kultainen Johannes on sanonut psalmeista yleensä ja Daavidin psalmeista erityisesti, etenkin papistoa varten, joiden käsikirja Psalttari on. "Mistä syystä psalmi on tullut elämäämme ja varsinkin miksi tämä profetia lausutaan laulaen?... kuule. Kun Jumala näki, että monet ihmiset ovat varsin kevytmielisiä ja hankalasti ryhtyvät hengelliseen lukemiseen, koska eivät pidä siitä vaivasta, niin tehdäkseen vaivan mieluisammaksi ja keventääkseen rasituksen tunnetta, Hän liitti profetiaan säveleen, niin että sävelmän rytmin viihdyttäminä kaikki halulla kohottaisivat Hänelle pyhitettyjä veisuja. Eihän mikään samalla tavalla innosta sielua, siivitä sitä, vapauta sitä maasta ja päästä ruumiin kahleista ja saa sen tutkimaan viisautta ja pitämään pilkkanaan kaikkea maallista, kuin sointuisaan sävelmään ja rytmiin liitetty jumalallinen laulu. Siinä määrin meidän luontomme nauttii lauluista ja sävelmistä, eikä ihme, sillä jo sylilapsia, jotka itkeskelevät ja ovat levottomia, rauhoitetaan niin ... Niin naiset, kuin matkustajat, maanviljelijät kuin merimiehetkin pyrkivät lauluin keventämään työn vaivaa, sillä kun sielu kuulee laulun sävelen, se kestää helposti kaikki vastukset ja vaivat ... Hengellisistä psalmeista tulee suuri voitto, suuri hyöty, suuri pyhitys, ja se voi tulla suuren viisaudenrakkauden aiheeksi, sanojen puhdistaessa sielun ja Pyhän Hengen pian lennähtäessä sen sieluun, joka niitä laulaa. Sillä ne, jotka laulavat ymmärryksellä, kutsuvat luokseen Hengen armon ... Pahat henget kerääntyvät sinne, missä on riettaita lauluja, mutta sinne, missä on hengellisiä sävelmiä, lennähtää Hengen armo ja pyhittää niin suun kuin sielunkin ... Niin kuin monet rikkaammat täyttävät sienen balsamilla ja pyyhkivät pöydän sillä, niin että jos jostakin ruoasta tulisi tahra, pöydän pinta jäisi pyyhittäessä puhtaaksi, samoin teemme mekin, täyttäessämme balsamin sijasta suumme hengellisellä veisuulla, niin että vaikka ahneus aiheuttaisikin jonkin tahran sieluun, niin sävelen avulla voimme pyyhkiä sen pois ja lausua yhdessä seisten: "Herra, Sinä ilahdutit meidät teoillasi..." Samoin nekin, jotka kutsuvat Daavidin kitaralla, kutsuvat hänen kauttansa Kristusta. Ja sinne, missä Kristus on, ei yksikään paha henki käy, ei uskalla edes kurkistaa, vaan rauha ja rakkaus, kaikki hyvyys ikään kuin tulvii lähteistä ... Jos jossakin on psalmia ja rukousta ja profeettain kuoro ja veisaajien Jumalan mieluinen mieliala, ei ole varmaan väärin puhua seurakunnasta. Vaikka et sanoja ymmärtäisikään, opeta edes suusi lausumaan sanat, sillä kyllä sanatkin pyhittävät kielen, jos auliisti niitä lausutaan. Jos hankimme tämän tottumuksen, niin vaikka emme haluaisi emmekä innostuisi suorittamaan tätä hyvää toimitusta, tottumus ajaa meidät tahtomattammekin joka päivä tähän hyvään jumalanpalvelukseen." Krysostomos, Selitys psalmiin 41, Migne, 55).

Suuri Basileios sanoo: "Sävelmän sulon hän yhdisti oppeihin, niin että helpon ja mukavan kuultavan kautta huomaamattamme saisimme myös sanoista hyödyn, niin kuin viisaat lääkäritkin, antaessaan karvaimpia lääkkeitä huonoruokaisille, useinkin voitelevat pikarin hunajalla ... psalmi on sielun tyyneys, rauhan antaja, kuohuvien ja aaltoilevien ajatusten asettaja ... psalmi on ystävyyden seuralainen, erossa olevien yhdistäjä, pienokaisten turva, kasvavien kaunistus, vanhusten lohdutus, naisille erinomaisen sopiva koristus, päivän vaivojen levähdys, kirkon ääni".

Kyroksen Theodoretos: "Jumalallinen armo sekoitti sävelen suloon hyödyn ja tarjosi ihmisille haluttavan ja halattavan opetuksen".

Nyssan Gregorios: "Koska luonnon mukaisuus on luonnolle rakasta, ja osoittautui, että musiikki on meidän luontomme mukaista, niin sen tähden suuri Daavid sekoitti hyveitten viisausoppiin säveleen, kattaen ikään kuin suloiseen hunajaan korkeat opit".

Siinä syyt, joiden takia pyhä kirkkomme pitää Daavidin psalmeja yksityisten ja yleisten rukousten perustana, ja joiden takia se on jo vanhoista ajoista asti veisannut psalmeja, niin kuin tänään 140(141), 141(142) ja muut.

Psalttarin 1. katismasta

4. Lauantaisin ehtoopalveluksessa luetaan psalttarin 1. katisma, samoin kuin Jumalan Äidin juhlina ja juhlitun pyhän muistopäivänä. Seuraavina Herran juhlina, vaikka ne osuisivat sunnuntaiksi, sitä ei lueta, eli Kristuksen syntymän juhlana, Kristuksen kasteen juhlana ja Kristuksen kirkastumisen juhlana, joina ei lauleta mitään ylösnousemusveisujakaan. Myöskään sitä ei lueta helluntaisunnuntaina eikä Joulun ja Loppiaisin jälkijuhlan ehtoopalveluksissa, jos nämä juhlat osuvat lauantaiksi, mutta ylösnousemusstikiirat saavat kuitenkin etusijan. Seuraavina Herran juhlina, eli palmusunnuntaina, Tuomaan sunnuntaina ja ristin ylentämisen päivänä (jos se sattuu sunnuntaiksi), psalmikatisma luetaan, mutta ylösnousemusveisuja ei lauleta.

Psalttarin 1. kunniasta

5. Herran Äidin juhlina (poikkeuksina temppeliin tuominen ja ilmestyspäivä) (4 ja juhlittujen pyhien muistopäivinä, jos ne osuvat viikon neljälle arkipäivälle, ehtoopalveluksessa luetaan psalmikatisman 1:nen kunnia, eli kolme ensimmäistä psalmia. Mutta jos ne osuvat lauantaiksi tai maanantaiksi, psalmeja ei lueta, koska näiden päivien ehtoopalveluksissa niitä ei muutenkaan luettaisi.

---

4) Huomattakoon, että nämä kaksi juhlaa, jotka omaavat Herran juhlien piirteitä, ovat erikoisia. Monissa niitten palveluksen yksityiskohdissa huomataan, että ne ovat yläpuolella Jumalansynnyttäjän muita juhlia.

Psalmista 140 (141) "Herra, minä huudan Sinua"

6. Joka päivän ehtoopalveluksissa laulettavien psalmien Herra, minä huudan Sinua (5, Minä korotan ääneni, Syvyydestä minä huudan sinua, Herra ja Kiittäkää Herraa, kaikki kansat jakeet lauletaan kokonaan määrätyllä säv:llä. Suurten juhlien ehtoopalveluksissa on tapana lyhyyden takia jättää pois jakeet Herra, aseta vartija suulleni jne, ja ensimmäinen kuoro siirtyy suoraan säkeeseen, jota stikiiroiden lukumäärä edellyttää.

---

5) Kun 2. kuoro alkaa laulaa Nouskoon minun rukoukseni, pappi siunaa suitsutuksen ja suitsuttaa pyhän pöydän, sitten pyhä ikonit ja kansan järjestyksessä. Jos toimitetaan saatto, pappi pukeutuu heti Herra, minä huudan Sinua jälkeen feloniin, muutoin hän suitsuttaa pelkkään epitrakiliin pukeutuneena.

Ensimmäisistä ehtoostikiiroista

7. Jokaisessa lauantain ehtoopalveluksessa sunnuntaita vasten ja jokaisen sunnuntain aamupalveluksessa lauletaan oktoehoksen ylösnousemusveisuja, eli stikiiroita, doksastikoneja, tropareita, kolminaisuustropareita, katismatropareita, hypakoeita, antifoneja, kanoneita, kontakkeja, iikosseja, eksapostilarioneja, evankeliumistikiiroita, autuudentropareita jne, jotka myös saavat etusijan Herran Äidin juhlina ja niiden päätösjuhlina, kuten myös Herran juhlien päätösjuhlina, jälkijuhlaan kuuluvina sunnuntaina ja juhlittavien pyhien muistopäivinä, kun ne osuvat sunnuntaiksi. Niitä lauletaan näin: Varsinaisina juhlapäivinä ja niiden päätösjuhlina avuksihuutostikiiroina ensin 4 ylösnousemusstikiiraa, ja sitten 6 Herran Äidin juhlan stikiiraa. Jos on kysymys jälkijuhlan sunnuntaista tai juhlittavan pyhän muistosta, lauletaan 6 ylösnousemusstikiiraa ja 4 jälkijuhlan tai pyhän stikiiraa. Kun on kysymys jälkijuhlan sunnuntaista tai Herran tai Herran Äidin juhlan päätösjuhlasta ynnä juhlittavasta pyhästä, lauletaan 4 ylösnousemusstikiiraa, 3 juhlan stikiiraa ja 3 pyhän stikiiraa. Seuraavina pyhien juhlina, eli arkkienkeleitten juhlana, Edelläkävijän syntymäpäivänä, suurimpien apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä, evankelista Johanneksen päivänä (syyskuun 26), kolmen esipaimenen päivänä (jos se ei ole Triodionin sunnuntai), IV:n ja VII:n synodin pyhien isien päivinä, pyhän Demetrioksen sekä pyhän Nikolaoksen päivänä lauletaan poikkeuksellisesti 4 ylösnousemusstikiiraa ja 6 pyhien stikiiraa. Jos sunnuntaiksi osuvalla pyhällä ei ole doksastikonia, lauletaan 7 ylösnousemusstikiiraa ja 3 pyhän stikiiraa. Seuraavina Herran juhlina, eli Kristuksen syntymäjuhlana, Teofaniana, Palmusunnuntaina, Tuomaan sunnuntaina, Helluntaina, Kirkastuspäivänä, Ristin ylentämisen päivänä ja joulua edeltävänä sunnuntaina, kun se on 24. joulukuuta, jätetään kaikki ylösnousemusveisut syrjään, mutta viimemainitussa tapauksessa aamupalveluksessa Jumala on Herra ja liturgiassa saaton jälkeen lauletaan kuitenkin vuorosävelmän mukainen tropari, samoin kuin eksapostilario ja 4 ylösnousemuskiitosstikiiraa.

Ehtoopalveluksen ensimmäisestä doksastikonista

8. Jos sunnuntaiksi osuu Herran Äidin juhla, niin avuksihuutostikiiroissa lauletaan Kunnia..., nyt,,, pelkkä juhlan stikiira. Niiden päätösjuhlina (paitsi Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen päätösjuhlaa, jolloin lauletaan vain Kunnia... nyt... Jumalan Hengen valtaamat apostolit), sekä Herran juhlien päätösjuhlina, jälkijuhlien aikaisina sunnuntaina ja kaikkina sunnuntaipäivänä juhlittavien pyhien muistopäivinä lauletaan Kunnia... asianomaisen juhlan tai juhlittavan pyhän stikiira, Nyt, vuorosävelmän mukainen 1. stikiira Jumalansynnyttäjälle. Kun Temppeliin tuomisen juhla osuu jollekin Triodionin neljästä ensimmäisestä sunnuntaista, lauletaan Kunnia... Triodionin stikiira, Nyt... juhlan stikiira. Kun Ilmestyspäivä osuu paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, Lasaruksen lauantaiksi tai pääsiäissunnuntaiksi, lauletaan Triodionin tai Pentekostarionin ensimmäinen doksastikon, Nyt... juhlan doksastikon. Jos se osuu palmusunnuntaiksi tai pääsiäismaanantaiksi, lauletaan vain Kunnia... Nyt... juhlan stikiira. Jos pyhän Georgioksen, Johannes Teologin (toukokuun 8) tai Konstantinoksen ja Helenan juhla osuu jollekin Pentekostarionin sunnuntaille tai jollekin Herran juhlalle (paitsi helluntaisunnuntaita), lauletaan Kunnia... pyhien stikiira, Nyt... sunnuntain tai juhlan stikiira. Jos sunnuntaiksi osuvalla pyhällä ei ole doksastikonia, lauletaan Kunnia... nyt... säv:n mukainen stikiira Jumalansynnyttäjälle. Jos kyseessä on suurmarttyyri, jonka muisto osuu jollekin Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan sunnuntaille, lauletaan Kunnia... pyhä stikiira, Nyt... säv:n 1. stikiira Jumalansynnyttäjälle.

Ehtoopalveluksen prokiimenista

9. Lauantain ehtoopalveluksessa, vaikka olisi Herran Äidin tai Herrankin juhla (paitsi Kristuksen syntymän ja Teofanian juhlia), lauletaan prokimeni Herra on kuningas. Poikkeuksena ovat lauantaiksi osuvat, niin kuin kaikille muillekin päiville osuvat, Herran suurten juhlien jälkijuhlien ehtoopalvelukset, joissa aina lauletaan suuri prokimeni Ei ole Sinun vertaistasi Jumalaa, ja Meidän Jumalamme on taivaassa lauselmineen. Suuren lauantain ehtoopalveluksessa epistolan jälkeen lauletaan prokimeni Nouse, Jumala, saata maan päällä oikeus kunniaan liitelauselmineen.

Suuri prokimeni lauletaan myös pääsiäisviikon ehtoopalveluksissa, niin kuin Pentekostarionissa on osoitettu.

Ehtoopalveluksen lukukappaleista

10. Lauantaina ehtoopalveluksessa luetaan parimiat, jos sunnuntaiksi osuu Herran tai Herran Äidin juhla, tai juhlittavan pyhän muisto. Ennen niitten lukemista diakoni lausuu Se on viisautta. Kuulkaamme. Apostolien Pietarin ja Paavalin, Johannes Teologin, Jaakobin Herran veljen ja ensiksi kutsutun Andreaksen muistopäivinä luettavien apostolisten tekstien edellä diakoni lausuu Ottakaamme vaarin. Se on viisautta. Kuulkaamme.

Leipien siunaamisesta

11. Jos tapahtuu leipien siunaaminen ylistyslauselman Olkoon valtakuntasi voima jälkeen, 2. kuoro laulaa yhden litanianstikiiroista. Sen aikana diakoni ja pappi tuleva pohjoisovesta käsissään kynttilät ja asettuva kirkon keskelle, jossa ovat leipä, viini ja öljy. Sitten diakoni lausuu Armahda meitä, Jumala jne kuorojen laulaessa hartaasti ja hiljaisella äänellä Herra, armahda järjestyksen mukaisesti. Pappi Kuule meitä, Jumala. Rauha olkoon teille kaikille, johon kuoro vastaa Niin myös sinun hengellesi, ja diakoni Kumartukaamme Herran edessä, kuoro Sinun edessäsi, Herra ja pappi (tai piispa) Oi ylen armollinen Valtias. Sitten pappi suitsuttaa ristin muotoisesti kiertäen leipiä ja veisaten Iloitse, Jumalan Äiti. Kaikkina Herran ja Herran Äidin juhlina kuten myös pyhien muistopäivinä, jos leipien siunaaminen tapahtuu, lauletaan aina Iloitse, Jumalan Äiti. Mutta pääsiäisviikolla sen sijaan lauletaan Kristus nousi kuolleista. Sitten diakoni lausuu Rukoilkaamme Herraa, kuoro Herra, armahda, ja pappi siunaa leivät lukien rukouksen Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme. Sitten lauletaan Nuoret leijonatkin uupuvat ja sen jälkeen virrelmästikiirat.

Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista

12. Ylösnousemusvirrelmästikiiroita ei lauantain ehtoopalveluksessa koskaan jätetä pois, vaikka oli Herran Äidin juhla tai Herran tai Herran Äidin juhlien esi tai jälkijuhlan sunnuntai tai niiden päätösjuhla. Lauantaina ehtoopalveluksessa Tuomaan sunnuntaita seuraavia neljää sunnuntaita vasten lauletaan ensin vuorosävelmän mukainen ensimmäinen virrelmästikiira (alkaa 1. kuoro), sitten 4 pääsiäisstikiiraa lauselmineen.

Virrelmästikiiroiden doksastikonista

13. Herran Äidin juhlan sattuessa sunnuntaiksi samoin kuin sellaisen juhlan ja Herran juhlan jälkijuhlan sunnuntaina, kuten myös niiden esijuhlan ja päätösjuhlankin tapauksessa, ynnä paaston 3:ntena sunnuntaina, mirhantuojanaisten sunnuntaina, Herran esi isien Joakimin ja Annan juhlana ja Ylienkeleitten päivänä (kun nämä osuvat sunnuntaiksi) virrelmästikiiroitten doksastikonina lauletaan vain juhlan stikiira ilman stikiiraa Jumalansynnyttäjälle. Kun temppeliintuomisen juhla ja sen päätösjuhla osuvat jollekin Triodionin neljästä ensimmäisestä sunnuntaista, lauletaan Kunnia... Triodion virrelmästikiiroitten stikiira, Nyt... juhlan stikiira. Jos ilmestyspäivä osuu paaston 3:nneksi sunnuntaiksi tai palmusunnuntaiksi, lauletaan Triodionin virrelmästikiirat, mutta juhlan doksastikon ja Nyt... Jos ilmestyspäivä osuu pääsiäiseksi, niin silloin ehtoopalveluksessa lauletaan Kunnia, juhlan stikiira, Nyt, Ylösnousemuksen päivä. Pyhien muiston sattuessa sunnuntaiksi, niin virrelmästikiiroissa lauletaan Kunnia, pyhän stikiira, Nyt, doksastikon säv:n mukainen stikiira Jumalansynnyttäjälle oktoehoksesta. Kun juhlittavan pyhän muisto osuu Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan tai päätösjuhlan sunnuntaiksi, lauletaan Kunnia, pyhän stikiira, Nyt, ao juhlan stikiira. Jos sunnuntaiksi osuu sellaisen pyhän muisto, jolla ei ole virrelmästikiiroiden doksastikonia, niin lauletaan Kunnia, Nyt, vuorosävelmän mukainen virrelmästikiira Jumalansynnyttäjälle.

Huomattakoon, että pääsiäisen jälkeen viikon kuutena päivänä (paitsi siis sunnuntaita) aina taivaaseen nousemiseen asti, jos osuu pyhän Georgioksen, Johannes Teologin, Athanasios Suuren tai Konstantinoksen ja Helenan muisto, virrelmästikiiroissa lauletaan Kunnia... pyhien stikiira, Nyt, Pentekostarionista edellisen sunnuntai tai juhlan stikiira, mutta ei Ylösnousemuksen päivä, joka lauletaan vain lauantaina ehtoopalveluksessa ja sunnuntaina aamupalveluksessa.

"Herra, nyt Sinä lasket" ja trishagion

14. Joka päivä ehtoopalveluksessa, ennen päätössiunausta, luetaan Herra, nyt Sinä lasket ja trishagion (=Pyhä Jumala), mutta pääsiäisviikolla ja pääsiäisen päätösjuhlan ehtoopalveluksessa stikiiran Ylösnousemuksen päivä jälkeen, trishagionin sijasta, lauletaan Kristus nousi kuolleista kolmesti tavanmukaisella säveleellä eikä sillä säveleellä, jolla Ylösnousemuksen päivä laulettiin, ja heti seuraa päätössiunaus.

Tropareista

15. Lauantaina ehtoopalveluksessa lauletaan oktoehoksen troparit ennen sunnuntaiksi sattuvia Herran Äidin juhlien, Herran ja Herran Äidin jälkijuhlien ja päätösjuhlien tropareita. Varsinaisena juhlapäivänä ja päätösjuhlana lauletaan ylösnousemustropari kerran ja juhlan tropari kahdesti. Jälkijuhlan aikana sunnuntaisin lauletaan sekä ylösnousemustropari että juhlan tropari kertaalleen, mutta aamupalveluksessa ylösnousemustropari lauletaan kahdesti ja juhlan tropari kerran. Ilmestyspäivän osuessa paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, lauletaan ensin ylösnousemustropari, sitten ristin tropari ja kolmantena juhlan tropari. Lasaruksen lauantaina juhlan tropari kahdesti ja Lasaruksen tropari kerran. Palmusunnuntaina juhlan tropari, Lasaruksen tropari ja uudelleen juhlan tropari. Herran ja Herran Äidin juhlien esijuhlina sunnuntaina lauletaan illalla ylösnousemustropari ja esijuhlan tropari kertaalleen, aamulle Jumala on Herra jälkeen ensin mainittu kahdesti. Juhlittavan pyhän muiston osuessa Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan tai päätösjuhlan sunnuntaiksi, lauletaan ensin ylösnousemustropari, sitten pyhän tropari ja viimeiseksi juhlan tropari. Jos pyhällä ei ole doksastikonia, niin lauantaina ehtoopalveluksessa troparia ei lauleta, pelkästään ylösnousemustropari ja sen tropari Jumalansynnyttäjälle; pyhän troparia ei lauleta aamupalveluksessa eikä liturgiassakaan.

Päätössiunauksesta yleensä

16. Lauantaina ehtoopalveluksessa papin lausuma päätössiunaus on näin: Diakoni Se on viisautta, pappi Kiitetty olkoon aina oleva, kuoro Amen, esimies Vahvista, Jumala, kuoro Amen (jos leipien siunaus toimitetaan, niin diakoni sanookin Rukoilkaamme Herraa, piispa tai pappi lausuu Herran siunaus tulkoon, kuoro Amen, ja pappi suoraan päätössiunauksen Kunnia olkoon Sinulle..., Kuolleista ylösnoussut Kristus, totinen Jumalamme, puhtaimman Äitinsä esirukouksien tähden, kunniallisen ja eläväksitekevän ristin voimalla, kunniallisten taivaallisten ruumiittomien voimien puollon tähden, kunniallisen ja jalon profeetan, edelläkävijän ja kastajan Johanneksen, pyhien, kunniallisten ja korkeasti kiitettyjen apostolien, pyhien, kunniallisten ja voitollisten marttyyrien, jumalankantajain pyhittäjäisäimme, pyhien vanhurskaiden Herran esivanhempien Joakimin ja Annan [sitten temppelin pyhän ja päivän pyhän, jos hänellä on doksastikon] ja kaikkien pyhiensä esirukouksien tähden armahtakoon meitä ja pelastakoon hyvyydessään ja ihmisrakkaudessaan (6. Sitten Pyhien isiemme esirukouksien tähden (7. Samoin lausutaan sunnuntaina myös aamupalveluksessa ja liturgiassa (mutta liturgiassa lisätään liturgian pyhän nimi ennen päivän pyhää). Samoin myös pääsiäissunnuntaina. Jokaisella Herran juhlalla on oma tunnuksensa päätössiunauksessa, niin kuin papit tietävät, mutta niiden jälkijuhlien tai päätösjuhlan sunnuntaina, jolloin ylösnousemusveisut edeltävät juhlan veisuja, lauantaina ehtoopalveluksessa ja sunnuntaina aamupalveluksessa ja liturgiassa päätössiunaus saa sekä sunnuntain että juhlan tunnukset, esim. Luolassa syntynyt ja seimessä maannut ja kuolleista ylösnoussut Kristus, totinen Jumalamme, tai Meidän pelastuksemme tähden omasta tahdostaan Johannekselta kasteen Jordanissa vastaan ottanut ja kuolleista ylösnoussut Kristus, totinen Jumalamme. Ristin ylentämisen juhlana lausumaan päätössiunauksessa ylösnousemustunnus, osuipa juhla mille hyvänsä viikon päivälle, niin kuin aamupalveluksessakin lausumme Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen. Huomattakoon, että vain kahdella Herran Äidin juhlalla, ilmestyspäivällä ja temppeliintuomisen päivällä, on oma tunnuksensa päätössiunauksessa, jotka, niin kuin jo sanottu, yhdistetään ylösnousemistunnukseen juhlien sattuessa sunnuntaiksi.

Paitsi suurta päätössiunausta, on myös pieni, joka lausutaan iltaisin IX hetken jälkeen ja pienen ehtoopalveluksen jälkeen, kun toimitetaan agrypnia (=kokoöinen jumalanpalvelus), sekä ehtoon jälkeisen palveluksen ja aamulla puoliyönpalveluksen jälkeen. Pieni päätössiunaus on näin: Kunnia olkoon Sinulle..., (sunnuntaisi: Kuolleista ylösnoussut) Kristus, totinen Jumalamme, puhtaimman Äitinsä, pyhien, kunniallisten ja korkeasti kiitettyjen apostolien (päivän pyhän) ja kaikkien pyhiensä esirukouksien tähden armahtakoon meitä ja pelastakoon hyvyydessään ja ihmisrakkaudessaan. Sitten Pyhien isiemme esirukouksien tähden. Jos päätössiunausta seuraa Rukoilkaamme koko maailmalle rauhaa jne (niin kuin ehtoonjälkeisessä ja puoliyönpalveluksissa), Pyhien isiemme lausutaan rukouslauselmien jälkeen.

---

6) Tämä loppusiunaus lausutaan viikon muinakin päivinä, vaan sanat Kuolleista ylösnoussut jäävät pois.

7) Vanhat typikonit kutsuvat tätä täydelliseksi loppusiunaukseksi.

-> Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle