FB-INFO: 160322
Kohteesta Ortodoksi.net
Analyysi: Ukrainan invaasio jakaa ortodoksisen kirkon ja eristää Venäjän patriarkan
(Philip Pullellan raportti Reutersin sivuilla)
Venäjän patriarkka Kirillin antama siunaus Moskovan hyökkäykselle Ukrainaan on hajottanut maailmanlaajuisen ortodoksisen kirkon ja johtanut ennennäkemättömään sisäiseen kapinaan.
Kirill, 75, Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheinen liittolainen, näkee sodan suojana sitä länttä vastaan, jota hän pitää dekadenttinä, erityisesti homoseksuaalisuuden hyväksymisen suhteen.
Hän ja Putin jakavat näkemyksen "Russkiy Mirista" eli "venäläisestä maailmasta", joka yhdistää hengellisen yhtenäisyyden ja alueellisen laajentumisen, joka on suunnattu osiin entisen Neuvostoliiton aluetta.
Sen, mitä Putin näkee poliittisena ennallistamisena, Kirill näkee ristiretkenä.
Mutta patriarkka on herättänyt vastareaktion niin kotimaassa kuin Moskovan patriarkaattiin liittyvissä ulkomaisissa kirkoissa.
Venäjällä lähes 300 ”Russian Priests for Peace” -nimisen ryhmän ortodoksista jäsentä allekirjoitti kirjeen, jossa tuomittiin Ukrainassa tehdyt "murhakäskyt".
"Ukrainan kansan tulee tehdä valintansa itse, ei aseella uhaten, ilman lännen tai idän painostusta", sanotaan viitaten niihin miljooniin Ukrainassa nyt jakautuneisiin ortodokseihin Moskovan ja Kiovan suhteen.
Venäjä kutsuu toimintaansa Ukrainassa "erikoisoperaatioksi", jonka tarkoituksena ei ole sen mukaan miehittää aluetta, vaan tuhota eteläisen naapurin sotilaalliset voimavarat ja vangita vaarallisina nationalisteja.
Maailman 260 miljoonasta ortodoksisesta kristitystä noin 100 miljoonaa on itse Venäjällä ja osa ulkomailla olevista on yhteydessä Moskovan kanssa. Mutta sota on kiristänyt näitä suhteita.
Ukrainassa on noin 30 miljoonaa ortodoksia, jotka jakautuvat Moskovan patriarkaatin Ukrainan ortodoksisen kirkon (UOK-MP) ja kahden muun ortodoksisen kirkon kesken, joista toinen on autokefaalinen eli itsenäinen Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK-EP).
Ukrainalla on tärkeä merkitys Venäjän ortodoksiselle kirkolle, koska sitä pidetään Venäjän. Rus'n, sivilisaation kehtona, keskiaikaisena entiteettinä, jossa Bysantin ortodoksiset lähetyssaarnaajat kastoivat kristityksi 10. vuosisadalla pakanaprinssin Volodymyrin.
Kirill, joka väittää Ukrainan olevan jakamaton osa Moskovan ja hänen hengellistä toimivaltaansa, jurisdiktiota, oli jo katkaissut siteet Bartholomeukseen, Istanbulissa sijaitsevaan ekumeeniseen patriarkkaan, joka toimii ”ensimmäisenä kaltaistensa joukossa” (primus inter pares) ortodoksisessa maailmassa ja tukee Ukrainan ortodoksisen kirkon autokefaliaa.
"Jotkut kirkot ovat niin vihaisia Kirillille hänen kannastaan sodan suhteen, että meillä on edessämme maailmanortodoksisuuden mullistus", Georgian Ilia State Universityn uskonnontutkimuksen professori ja entinen Georgian Vatikaanin-suurlähettiläs Tamara Grdzelidze sanoi Reutersille.
Useat ortodoksiset teologit, instituutiot tuomitsivat ne kirkon johtajat, jotka "ohjasivat yhteisönsä rukoilemaan tavoilla, jotka kannustavat aktiivisesti vihamielisyyteen".
Muita sotaa arvostelevia ortodoksisia johtajia ovat mm. Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkka Theodoros II, Romanian patriarkka Daniel ja Suomen arkkipiispa Leo.
Kirillin kanta on myös luonut kuilun Venäjän ortodoksisen kirkon ja muiden kristillisten kirkkojen välille.
Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johtajat alkoivat likvidoida Venäjän ortodoksisen kirkon. Stalin herätti sen kuitenkin henkiin Hitlerin hyökkäyksen jälkeen Venäjälle toisessa maailmansodassa kootakseen taas yhteiskunnan.
"Putin herättää nyt tämän saman idean", sanoi Olenka Pevny, slaavilaisten ja ukrainan tutkimuksen professori Cambridgen yliopistosta Iso-Britanniassa ja ukrainalaista alkuperää oleva amerikkalainen.
"Kun Venäjän asema maailmassa ja venäläinen identiteetti alkoi horjua, Putin kutsui jälleen kirkon auttamaan häntä kokoamaan Venäjän kansan hallintaansa ja yritti sitoa itsenäisten valtioiden, kuten Ukrainan, kansat Venäjään ajamalla käsitystä yhtenäisestä Venäjän ortodoksisesta kirkosta kieltääkseen kaiken uskonnollisen monimuotoisuuden", hän kertoi Reutersille puhelinhaastattelussa.
Kirillin Putin-mielinen kanta on myös mullistanut suhteet Vatikaaniin.
Vuonna 2016 paavi Franciscuksesta tuli ensimmäinen roomalaiskatolinen paavi, joka tapasi Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan sen jälkeen, kun kristinusko ns. suuressa skismassa jakaantui kristinuskon itäiseen ja läntiseen osaan vuonna 1054.
Toinen tapaaminen, jonka sekä Franciscus että Kirill sanoivat haluavansa pitää tänä vuonna, on nyt käytännössä mahdotonta, asiantuntijat sanoivat.
Tämä teksti on siirretty sellaisenaan Ortodoksi.netin INFO-sivulta Facebooksita katseltavaksi niille, jotka eivät syystä tai toisesta ole liittyneet Facebookiin. Tätä tekstiä ei indeksoida tavanomaisesti Ortodoksi.net-sivuston luokkiin, vaan ainoastaan luokkaan: Fb-info
(Julkaistu Facebookissa sivulla: Ortodoksi.net INFO keskiviikkona 16.3.2022)