Feodor (skeemaigumeni)
Kohteesta Ortodoksi.net
Tuli Valamoon 1892, vihittiin munkiksi 1899 Feodorit-nimellä,Pappismunki|pappismunkiksi 1901. Määrättiin igumeniksi Tambovin läänin Hrennikovin Boris-Gebin luostariib. Palasi Valamoon samana vuonna 1914. Vihittiin suureeen skeemaan 1922 nimellä Feodor.
AK 1937 / 12.3.1937 / nr. 11
Viime helmikuun 18. päivänä (1937) vaipui Valamossa hiljaa kuolonuneen pari kuukautta kestäneen sairauden jälkeen skeemaigumeni Feodor.
Skeemaigumeni Feodor oli syntynyt huhtikuun 1. päivänä 1863 Jaroslavin läänissä Venäjällä, missä hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Vuonna 1892 hän tuli Valamon luostariin, missä vuonna 1899 vihkiytyi munkiksi saaden tällöin nimekseen nimen Feodorit. Seuraavana vuonna hänet vihittiin munkkidiakoniksi ja vuonna 1906 pappismunkiksi. Oltuaan aluksi erilaisissa kuuliaisuustehtävissä luostarissa hänet määrättiin luostarin talolle Pietariin, missä hän toimi tämän talon isännöitsijänä. Vuonna 1908 hänet määrättiin luostarin valvojaksi ja johtokunnan jäseneksi. Jo tässä toimessa ollessaan häntä kiinnosti erakkoelämä, ja rakennutti hän eräälle yksinäiselle saarelle pienen erakkomajan, minne silloin tällöin vetäytyi yksinäisyyteen. Vuonna 1914 hänet esivalta määräsi Tambovin läänissä olevan Boris o Glebin Hrennikovin luostarin johtajaksi igumenin arvonimellä, mutta yksinäisyyttä kaipaava igumeni ei viihtynyt uudessa tehtävässään, vaan jo seuraavan vuoden huhtikuussa palasi rakkaalle Valamon saarelleen saatuaan sitä ennen pyynnöstään eron luostarin johtajan virasta.
Kohta Valamon luostariin palattuaan hän vetäytyi erakkosaarelleen, missä asuikin sitten yhtämittaa 21 vuotta ja vihkiytyi vuonna 1922 suureen skeemaan. Sunnuntai- ja juhlapäivinä hän toimitti jumalanpalvelukset läheisen Konevitsan skiitan kirkossa. Erakkosaarelleen skeemaigumeni Feodor järjesti laajahkon hedelmä- ja kasvitarhan, jonka tuotteet riittivät hänen elatuksekseen.
Mainittakoon, että skeemaigumeni Feodor oli tietoinen lähestyvästä kuolemastaan. Niinpä hän kuolemistaan edeltävänä päivänä sanoi skeemamunkki Nikolaille, joka käydessään häntä tervehtimässä luostarin sairaalassa lausui toivomuksen hänen paranemisestaan, että hän kuolee vuorokauden kuluttua.