Itsekeskeisyys vai aito rauhantahto?
Ortodoksi.netista
(Kuuntele artikkelin alkuosa tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)
Romanialainen Hușin piispa Ignatie puhui sunnuntaina Brașovissa toimittamansa liturgian jälkeen ihmisen mielen vääristymistä, narsismista ja siitä, kuinka ylpeys estää todellisen muutoksen. Hän varoitti ajattelusta, joka rakentuu väärille varmuuksille ja omalle suvereenille itseriittoisuudelle.
Piispa Ignatien sanat tuntuvat koskettavan myös omaa aikaamme. On vaikea olla huomaamatta, kuinka poliittisessa elämässä esiintyy ilmiöitä, joissa näennäisen neuvottelun ja sovinnon tavoittelun taustalla voi piillä enemmänkin oman aseman ja itsetunnon vahvistaminen kuin aito rauhan etsintä.
Kun esimerkiksi johtaja esiintyy ”välittäjänä” kansainvälisissä kriiseissä, mutta samalla asettaa oman arvovaltansa ja näkyvyytensä etusijalle, herää kysymys: onko kyse todellisesta halusta rakentaa rauhaa vai pikemminkin itsekeskeisestä näyttämöstä, jossa muiden äänet jäävät kuulematta?
Ignatien muistutus nöyryydestä ja itsetutkistelusta haastaa meitä kaikkia – niin yksityisinä ihmisinä kuin johtajina – kysymään, toimimmeko todella yhteiseksi hyväksi vai oman arvovaltamme korostamiseksi.
Piispa Ignatie: Itsekeskeisyys lukitsee ihmisen väärään ajatteluun
Opetuspuheessaan piispa puhui narsismista ja siitä, kuinka väärille varmuuksille rakentunut ajattelutapa voi lukita ihmisen sisäiseen umpioon.
”Mitä syntisemmälle pohjalle tällainen ajattelutapa rakentuu, sitä vaikeampi on murtaa ihmisen omahyväinen kiinnittyminen ajatuksiinsa, käsityksiinsä ja uskomuksiinsa. Kun joku kuvittelee omistavansa totuuden ja takertuu virheellisiin varmuuksiin, hänen mieltään on lähes mahdotonta liikauttaa.”
Mitä merkitsee ”vuorten siirtäminen”?
Piispa Ignatie selitti evankeliumin kertomusta riivatun lapsen parantamisesta ja uskon voimasta, joka ”siirtää vuoria”. Hänen mukaansa vuoret viittaavat vääristyneisiin ajattelumalleihin, jotka juurtuvat ylpeyteen, omahyväisyyteen ja narsismiin.
”Pyhä Maksimos Tunnustaja sanoo, että vuori merkitsee ihmisen mielen asennetta. Kuten on mahdotonta kuvitella vuoren siirtyvän luonnollisella tavalla paikasta toiseen, samoin on äärimmäisen vaikeaa muuttaa sitä mielenmaisemaa, joka on jo muovannut elämäämme ja hallitsee meitä.”
Ajatukset muovaavat elämäämme
Piispa vertasi modernia psykologiaa, stoalaista filosofiaa ja Filokaliaa, joissa kaikissa todetaan, että jokainen ajatus vaikuttaa elämäämme joko hyvään tai pahaan.
”Ajatuksemme määrittävät sen, miten ymmärrämme elämän ja miten suhtaudumme ympäristöömme. Jos ajatukset ovat syntien, erityisesti ylpeyden, turmelemia, ylpeää ihmistä ei voi muuttaa. Hän on liian täynnä itseään ja varma omasta erehtymättömyydestään.”
Itsekeskeisyyden aikakausi
Piispa Ignatie painotti, että todellinen usko, vaikka se olisi pienikin, voi muuttaa ihmisen elämän, jos sitä säestää nöyryys. Hän varoitti ylpeyden synnistä, jota hän kutsui ”henkilökohtaisen, sosiaalisen ja koko maailman tuhon synniksi”.
”Ylpeä ihminen ei juuri koskaan pyydä anteeksi. Hän on aina varma, että toinen on väärässä, ja vaatii anteeksipyyntöä omien ehtojensa mukaisesti. Nämä ihmiset ovat narsismin läpitunkemia ja uskovat, että kaikki pyörii heidän ajatustensa ympärillä.”
Piispa siteerasi myös romanialaista ajattelijaa Andrei Pleșua:
”On mahdotonta elää ihmisen rinnalla, joka on asettunut varmuuksiensa vankilaan. Mitä pinnallisempia nuo varmuudet ovat, sitä vaikeammin hän luopuu niistä. Hänestä tulee oman itsensä suvereeni hallitsija – ja valitettavasti tällaisia ’suvereenisti’ omiin mielipiteisiinsä takertuneita ihmisiä näkee paljon.”
Virheen tunnustamisen tie
Piispa Ignatie muistutti, että jos ihmisellä olisi uskoa sinapinsiemenen verran, hän kykenisi siirtämään narsististen ja ylpeiden ajattelutapojen vuoria. Hän korosti tarvetta löytää nöyriä ihmisiä niin perhe-elämässä kuin yhteiskunnassa ja maailmankin tasolla.
”Me voimme tehdä vakavia virheitä ja loukata läheisiämme, mutta meidän tulee kyetä tunnustamaan erheemme. Diktaattori ei koskaan myönnä erehtyneensä, sillä hän rakastaa itseään ja omaa egoaan niin paljon, ettei tarvitse muiden neuvoja. Valitettavasti maailmassamme on yhä diktaattoreita, jotka elävät tällaisessa harhassa.”
Nöyryys kutsuu itsetutkisteluun
”Nöyryys johdattaa aina arvioimaan itseään. Uskova ihminen on nöyrä. Pyhä Raamattu osoittaa, että kaikki Kristuksen luo tulleet lähestyivät Häntä nöyrinä. Usko on käytännöllinen ja näkyvä ilmentymä nöyryydestä, joka kumpuaa ihmisen sydämestä.”
(Lähde: Basilica-ro)